Vanhalla kylätiellä Orivedellä jyristää tukkirekka. Kuvaajan huomattuaan kuski hiljentää. Puuta ajetaan radan viereen lastaukseen.
Puuterminaalista lähtee joka arkipäivä säiden salliessa täysi 24 vaunun junakuorma. Sen täyttämiseen tarvitaan noin 27 yhdistelmäajoneuvon kuormaa. Samalta yksityistieltä napataan koululaisia kyytiin.
Tammikuun 10. päivänä sattunut yöllinen onnettomuus pelottaa koululaisen isää. Jäljistä päätellen yhdistelmäajoneuvo on kurvannut kaidetta päin ja kaatanut mennessään myös puita.
– Kyseisen kaiteen kohdalla pitäisi lasten juuri varrota sitä koulukyytiä. Ei se mitenkään turvallinen kyllä ole – kyllä sen kuvista näkee, mitä se rekka saisi aikaan, jos lapsi olisi ollut välissä – huonoa jälkeä, kahden lapsen isä Teemu Saarinen huokaa.
Tällä hetkellä Saarisen oma pieni koululainen noukitaan kyytiin erityissyistä toisaalta. Oriveden koulutoimesta kerrotaan, että koulukyytipysäkkien paikkaa katsotaan aina tilanteen mukaan. Vanha pysähdyspaikka oli käytössä vielä pari vuotta sitten, mutta tuskin tulee enää käyttöön lisääntyneen puunkuljetusliikenteen vuoksi.
Liukkailla säillä puurekat luistelevat soratiellä orivesiläisten mukaan kuin kaarnalaivat vedessä. Puunkuljetusta ei saisi lupaehtojen mukaan edes tehdä öiseen aikaan. Naapuruston mukaan öinen ajo ja lastaus on tällä hetkellä ennemminkin sääntö kuin poikkeus.
– Aamuseitsemän ja iltakymmenen välillä kuljetukset pitäisi hoitua, mutta käytännössä juttu taitaa olla ihan toinen. Joka yö ajetaan, kertoo asukas Mikko Niemi.
Kylätiestä puunkuljetusreitiksi
Satamaranta on yksityistie, jonka suurin omistaja on valtio. Liikenneviraston hallinnoima tie on vahvistettu Pirkanmaan maakuntakaavassa puunkuljetukseen soveliaaksi. Kuusi metriä leveä soratie on kovilla, kun yhdistelmäajoneuvoja suhaa puuterminaaliin ja takaisin Eräjärventielle. Satamarannassa asuva Mikko Niemi harmittelee moninkertaistunutta raskasta liikennettä.
– Talo tärisee, sokkeli hajoaa, lasit tippuvat hyllystä, hyllyt menevät poikki, Niemi listaa tärinän tuomia haittoja.
Kesäisin soratie pöllyää puurekkojen voimasta vain muutamien metrien päästä Niemen talosta.
– Pölyhaitat ovat merkittäviä. Ei pysty pyykkiä laittamaan ulos, se on ihan harmaassa pölyssä, Niemi kommentoi.
Tiellä on suoritettu tärinämittauksia keväällä, kun maa on pehmeä. Mikko Niemen mukaan tärinä on huomattavasti kovempi esimerkiksi nyt, kun maa on jäässä.
Ratkaisua etsitään
Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto sanoo heti haastattelun kärkeen, että tilanne on hankala, mutta ratkaisuja pitää löytyä nopeasti. Liikenneturvallisuus on kaikkien huolena. Kaupunki ja Liikennevirasto pyrkivät yhdessä parempaan lopputulokseen.
Selvitystöitä on tehty mahdolliselle uudelle reitille Eräjärventien toiselta puolelta. Liikenneviraston edustajat puolsivat kokonaan uutta tietä, sillä se olisi varattu ainoastaan puuterminaaliin vievälle liikenteelle. Näin Satamaranta jäisi asukkaiden ja muidenkin Oriveden kaupunkilaisten käyttöön, tien päässä kun sijaitsee myös luonnonsuojelualue ja uimaranta.
Oriveden kaupunginjohtajan Juha Kuusiston mukaan asukkaat Eräjärventien toisella puolella vastustavat uutta tietä. Uusi tie rumentaisi maisemaa, mutta varmistaisi lasten turvallisen koulumatkan.
Peltoalue, jolle tietä on suunniteltu Eräjärventien varteen, on myös määritelty maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi.
– Siinä menisi valituksien kautta kolme vuotta, se on liian pitkä aika, Kuusisto toteaa.
Toinen vaihtoehto olisi leventää ja päällystää vanha kylänraitti paremmin raskaalle liikenteelle soveltuvaksi.
– Jos se tie on hyvässä kunnossa, niin eihän se rekkojen määrä mikään valtavan suuri ole, Kuusisto sanoo.
Kuljetusmäärät ovat nelinkertaistuneet
Omakotiasukkaat Satamarannan varrella ovat seuranneet, kuinka liikenne on lisääntynyt. Kaupunginjohtajakin myöntää puutavaraliikenteen nelinkertaistuneen 2010-luvulla. Puuta kuljetetaan vuodessa Oriveden puuterminaalin kautta noin 300 000 kuutiota. Käytännössä siihen tarvitaan noin 5 500 rekkakuormallista.
Laskennallisesti se tekee päivää kohden noin 15 kuormaa, eli edestakaisin yhteensä 30 ajoa per päivä. Mutta päivät eivät ole veljiä keskenään.
– On sellaisia päiviä, ettei niitä kulje. Se riippuu siitä, missä kunnossa metsätiet ovat. Nyt, kun tiet ovat kovat, niitä menee paljon enemmän. Päivittäin voi mennä 40–50 yhdistelmäajoneuvoa, mikä tekee vähintään 80 ohitusta, kun ne tulevat samaa tietä takaisin. Rekkamäärä on paljon isompi kuin annetaan ymmärtää, Teemu Saarinen kertoo.
Eurot viivat alla painavat
Asukkaat ihmettelevät, miksei Orivesi visioi tulevaisuutta ja asuta koko asemanseutua. Tampereelle kun vielä junat kulkevat kerran tunnissa 23 minuutissa. Tampereelta saisi ehkä Orivedelle lisää veronmaksajia hyvien kulkuyhteyksien varrelle, jos puuterminaalin saisi siirrettyä esimerkiksi Juupajoelle radan varteen, kauemmaksi asutuksesta.
Kaupunginjohtaja Juha Kuusiston mukaan puuteollisuuden tuotot ovat merkittäviä kaupungille.
– Kyllä se on elinvoimakysymys. On tärkeää, että metsäomistajilla on suhteellisen lähellä tämä lastausalue. Metsäkeskus teki selvityksen, jonka mukaan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia on koko talousalueelle.
Piskuinen kylätie on noussut kuumaksi puheenaiheeksi Orivedellä, eikä ratkaisua ole vielä kiveen hakattu. Maanantaina Liikennevirasto aloitti suunnitelmien laadinnan Satamarannan parantamiseksi. Uuden tien tutkimukset Eräjärventien toiselle puolelle on jo tehty. Vielä on epävarmaa kumpi vaihtoehto toteutuu.
_Juttua käsitelty 27.1.2018 klo 16.20: Muokattu tietoa puuterminaalista. 29.1.2018 klo 9.42 Täydennetty tietoa Oriveden koulukuljetuksista. _