Kyllä, lehmäkin lentää kun tarpeeksi tuulee – siihen tosin tarvitaan trooppinen hirmumyrsky

Kuinka kovaa pitäisi tuulla, jotta muutkin kuin sateenvarjot ja hatut lentäisivät? Meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta otti leikillisen haasteen vastaan ja kehitti Ylelle suuntaa antavan ”lentoonlähtökaavan”.

tuuli
Lehmä lentää
Stina Tuominen / Yle

Onko mieleesi tullut puskiessasi sateenvarjoinesi vasten tuulta, että jos tuulisi hieman kovempaa, lähtisit lentoon kuin Maija Poppanen elokuvassa? Tai että menetät tuiskussa otteesi lapsestasi, joka tuntuu höyhenen keveältä tuulen vinkuessa talojen muodostamassa tuulitunnelissa?

Tosielämässä luonnonvoimat muistuttavat näillä leveysasteilla itsestään lähinnä tulvina, tuulessa kaatuneina puina ja irronneina peltikattoina.

Yle kysyi Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ville Siiskoselta, kuinka kova tuulen nopeus tarvitaan esimerkiksi siihen, että lehmä tai ihminen lähtee edes hetkeksi lentoon.

Infografiikka
Stina Tuominen

Meteorologi esittelee kaavansa

Miten sitten pitäisi laskea?
– Ensin on tiedettävä kappaleen paino ja sen pinta-ala tuulta kohden, kertoo meteorologi Ville Siiskonen.

Siiskonen ottaa itsensä esimerkiksi: hän painaa 125 kiloa ja on 196 cm pitkä. Leveydeksi eli pinta-alaksi voidaan sopia keskimäärin noin 40 senttimetriä. Meteorologi Ville Siiskosen pinta-ala on siis 1,96 m x 0,4 m = 0,784 m2.

– Noilla lukemilla tuulen nopeus, joka saisi minut lentoon olisi 66 metriä sekunnissa. Pidempiaikaiseen ilmassa pysymiseen tarvittaisiin huomattavasti voimakkaampi tuuli.

Laskelmissa pinta-ala on yksinkertaistettu, eli eläimet ja ihmiset sekä auto oletettu neliön mallisiksi. Lisäksi lennossa olevien eläinten, ihmisten ja esineiden kääntymistä tuulessa kyljittäin, jolloin ilmanvastus pienenee, ei myöskään ole tässä otettu huomioon.

Suomen myrskylukemat vaatimattomia

Suomessa tuuli puhalsi lähes hirmumyrskyn lukemiin asti, 31 metriä sekunnissa, 10 minuuttia Hangon Tulliniemessä vuonna 1995. Vastaavaa myräkkää on mitattu Suomessa muutaman kerran aiemmin.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Ilmatieteen laitos antaa huomautuksen veneilijöille, kun tuuli on 11 metriä sekunnissa ja kovan tuulen varoituksen, kun tuulee 14 metriä sekunnissa.

Esimerkkimme nelikiloinen kissa voisi periaatteessa ottaa ilmalennon kotimaisissa tuulissa, mutta oikeassa elämässä se kyyristyisi niin, ettei tuuli ottaisi kissan vartaloon optimaalisesti. Lisäksi 31 metriä sekunnissa puhaltava tuuli, joka on kovin Suomessa mitattu voimakkuus, tempaisisi katin teoriassa vain hetkeksi ilmaan.

Entä lehmät sitten, koska Heluna saa siivet?

– Lehmät lähtevät lentoon vain trooppisten hirmumyrskyjen puuskissa. Myös Yhdysvalloissa tornadot ovat nostelleet karjaa ja autoja ohi pyyhkäistessään. Suomessa sama ilmiö eli paikallinen pyörre, kulkee trombin nimellä.

– Lehmän lennätykseen vaadittava 103 metrin tuulen nopeus on niin kova, että hirmumyrskytaulukkokin loppuu kesken, naureskelee meteorologi Ville Siiskonen.

Kovin mitattu keskituulen nopeus on parin vuoden takaa. Ennätyksellisen kova tuuli mitattiin lokakuussa 2015 Tyynenmeren itäosassa. Hurrikaani Patricia puhalsi puuskissa 95–100 metriä sekunnissa vähintään kymmenen minuutin ajan.

Kaikkien aikojen suurin tuulen puuskan nopeus lienee ollut Australiassa vuonna 1996 Olivia-myrskyssä: 113 metriä sekunnissa vähintään kahden sekunnin verran. Kuusisataakiloinen lehmä olisi siis saanut tuolloin jalkansa irti maasta ainakin pariksi sekunniksi kerrallaan.

Pidempää lentoa täytyy siis jäädä vielä odottamaan.