Pohjanmaalla liikkuu useita susilaumoja – Lammasfarmari: "Jos toinen susihyökkäys tulee, niin lopetamme kasvatuksen"

Susihavaintojen määrä on kasvanut Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla selvästi viime vuosina. Närpiöläinen Anders Norrback menetti pari vuotta sitten susihyökkäyksessä 10 lammasta ja on tilanteesta huolissaan.

Susihyökkäykset
Anders Norrback pitelee lammasta sylissään
Anders Norrback on kasvattanut lampaita vuodesta 2012 lähtien.Kjell Vikman / Yle

Anders Norrback on kasvattanut luomulampaita Närpiön Ylimarkussa vuodesta 2012 lähtien. Kaksi vuotta sitten sudet raatelivat kymmenkunta uuhta. Susikanta on jatkanut kasvuaan sen jälkeenkin Pohjanmaalla.

Anders Norrback myy luomulampaanlihaa, mikä tarkoittaa, että lampaiden on ulkoiltava ympäri vuoden tai ainakin saatava normaalia pidempi laidunkausi. Norrbackin lampaat ulkoilevat huhtikuusta marraskuuhun. Lampaiden valvonta laitumilla on haastavaa, etenkin laitumilla, jotka sijaitsevat kauempana tilalta. Lampaita hänellä on noin 220.

– Meillä on jatkuvasti susihavaintoja kilometrin päästä taloltamme. Sudet vaeltevat laitumien vieressä, Norrback kertoo.

Anders Norrback tarkkailee laitumella olevia lampaita
Anders Norrback tarkkailee laitumella olevia lampaitaJuho Karlsson / Yle

Pienet korvaukset kuolleista eläimistä

Anders Norrback käsitteli kahden vuoden takaista susihyökkäystä useiden eri viranomaisten kanssa. Korvauksia Norrback sai omien laskelmiensa mukaan noin 35-40 prosenttia eläinten arvosta.

Valtio maksoi kymmenestä kuolleesta lampaasta, mutta ei syntymättömistä karitsoista, kadonneista tai täysin syödyistä eläimistä. Norrback kertoo, että lampaiden, jotka selviytyivät, oli myös vaikeampi tulla raskaaksi.

– Niille tuli henkisiä ongelmia.

Anders Norrbackin mukaan hänellä ja hänen vaimollaan on kolme vaihtoehtoa: He voivat ottaa riskin ja jatkaa kasvatusta normaaliin tapaan tai he voivat vaihtaa kasvatuksen normaaliin ja pitää täten eläimiä suurimman osan ajasta sisällä. Kolmas vaihtoehto on luopua kasvatuksesta kokonaan.

– On aivan selvää, että jos jatkamme ja toinen susihyökkäys tapahtuu, niin lopetamme kasvatuksen. Olemme etukäteen jo näin päättäneet, Norrback kertoo.

On aivan selvää, että jos jatkamme ja toinen susihyökkäys tapahtuu, niin lopetamme kasvatuksen.

Anders Norrback

Norrbackin laitumia ympäröi sähköinen aita, mutta hän ei ole varma siitä, auttaako se sataprosenttisesti.

– Koirani hyppäsi aidan läpi ja sai sähköiskun mutta ei uskaltanut palata. Mitä tapahtuu, jos susi tekee saman, Norrback pohtii.

Anders Norrback rakentaa aitaa
Anders Norrback rakentamassa aitaaJuho Karlsson / Yle

Useampi hyökkäys ennen poikkeuslupaa

Suomen Riistakeskus viranomaisena päättää susien kannanhoidollisesta ampumisesta ja myöntää poikkeuslupia. Rannikko-Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueelle ei ole myönnetty kannanhoidollisia susilupia tai poikkeuslupia tuotantoeläinvahingoista.

– Poikkeuslupa vaatii toistuvia vahinkoja. Se tarkoittaa kolmea hyökkäystä lampaiden kimppuun alueella, toteaa riistapäällikkö Stefan Pellas Rannikko-Pohjanmaan Riistakeskuksesta.

Poikkeuslupaharkinta on aina tapauskohtainen. Harkinnan perusteena voivat olla muun muassa susien aiheuttamat vahingot ja turvallisuusriskit, kuten toistuvat pihakäynnit, sekä sosiaaliset syyt.

– Tapaus käsitellään yhden tai kahden viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä, Pellas toteaa.

Viime vuonna Etelä-Pohjanmaalle myönnettiin kaksi poikkeuslupaa (siirryt toiseen palveluun), toinen Kurikkaan ja toinen Suupohjan alueelle. Kummassakin tapauksessa sudet olivat vierailleet toistavasti talojen pihoissa. Suupohjan alueella poikkeusluvan syynä olivat myös havainnot poikkeavasta käytöksestä, mahdollisesti loukkaantuneesta yksilöstä.

Suomen ja Ruotsin kaakkoisten alueiden susikantaa tutkitaan parhaillaan susien ulosteiden DNA-testauksen avulla. Menetelmällä saadaan käsitys alueella liikkuvien susien määrästä.

– Metsästäjät keräävät ulosteet. Tutkimus alkoi joulukuussa 2017 se päättyy tämän vuoden helmikuussa. Tuloksia meillä pitäisi olla toukokuussa, sanoo Stefan Pellas.

Susi lähikuvassa.
Charles Williams / AOP

Närpiön kaupunki toivoo susikannan pienentämistä

Susihavaintojen määrän kasvaessa Närpiön kaupunki on kirjoittanut Rannikko-Pohjanmaan Riistakeskukselle kirjeen, jossa toivoo toimia susikannan pienentämiseksi. Kirjeessä kerrotaan, että kylien asukkaat ovat huolissaan ja peloissaan.

Joulukuussa 800 000 hehtaarin suuruisella alueella toteutetun suurpetoja koskevan luetteloinnin mukaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla liikkuu useita laumoja. Selvityksessä olivat mukana muun muassa Isojoki, Karijoki, Kurikka, Kauhajoki, Laihia, Teuva, Kristiinankaupungin Lapväärtti, Maalahti ja Närpiö.

Alueella on arvioiden mukaan noin 44 sutta, joista 36 liikkuu viidessä eri laumassa. Monet susista liikkuvat lähinnä Närpiön itäosissa ja lähialueilla. Lapset, lemmikit ja muut eläimet eivät ole turvassa, kirjoitetaan kirjeessä.

Kirjeen mukaan Närpiön asukkaat useissa kylissä ovat peloissaan ja ahdistuneita omakotien, tuotantorakennusten, latojen ja tallien lähistöllä liikkuvista susista.

– Ne, joilla on lemmikkejä, pelkäävät, että eläimet kärsivät. On jopa niitä, jotka eivät harkitse eläimiä lainkaan tänä kesänä. Todennäköisyys sille, että sudet käyvät lammastiloilla kesällä on suuri, kertovat kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist ja hallintojohtaja Björn Häggblom, jotka allekirjoittivat kirjeen.

Kirjeessä ei täsmennetä, kuinka monta sutta Närpiön kaupungin alueelta halutaan ampua. Ainoastaan ​​toivotaan, että Närpiön alueella ammutaan riittävä määrä susia.

Lammasfarmarin tarinasta ja Närpiön kaupungin kirjeestä uutisoi ensimmäisenä Yle Österbotten.