Kaikki talviolympialaisista!

Elintarvikkeiden lisäaineissa piilee riskejä – Evira kaipaa lisätutkimuksia

Suomalaiset syövät päivittäin ruoassaan runsaasti erilaisia lisä- ja aromiaineita.

elintarvikkeiden lisäaineet
Lisäaineet, Eviran raportti
Ruoka sisältää nykyään satoja sallittuja lisäaineita.Kuvakaappaus Elintarvikkeiden lisäaineet - riskiprofiili -tutkimuksen kannesta

Euroopan Unioni on hyväksynyt yli kolmesataa elintarvikkeissa käytettyä lisäainetta ja 2500 aromiainetta. Lisäaineita käytetään parantamaan säilyvyyttä ja säätämään elintarvikkeen makua, rakennetta tai väriä.

Osa näistä lisäaineista löytyy luonnosta ja osa on keinotekoisia. Aineille on käytön hyväksynnän yhteydessä määritelty riskirajat ja osa aineista hylätään tässä vaiheessa liian myrkyllisinä, eivätkä ne pääse teollisuuden käyttöön.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on nyt kartoittanut kuluttajien lisäainealtistuksen perustasoa kansallisen seurantajärjestelmän pohjaksi.

Lainsäädäntö ei ehdi heti reagoida Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn arvioihin turvallisista saantimääristä. EFSA on myös suosittanut vähentämään joidenkin lisäaineiden pitoisuuksia elintarvikkeissa.

Pääosin kuluttajat saavat lisäaineita turvallisella tasolla, mutta Eviran mukaan pitäisi tutkia tarkemmin joitakin väri-, säilöntä- ja makeutusaineita, fosfaatteja sekä tiedon puutteiden vuoksi joitakin elintarvikkeen rakennetta muokkaavia aineita.

Useimpien lisäaineiden arvioitu väestötason saanti jää Suomessa alle ADI-arvon eli hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa silloin, kun laskelmissa käytetään kaikkein suurimman arvion tuottavia oletuksia.

– Suomalainen teollisuus käyttää esimerkiksi vähemmän nitriittiä makkaroissa kuin on sallittua. Nitriittiä käytetään huomattavasti vähemmän, kuin mikä on EU:n sallima maksimi, sanoo Eviran erikoistutkija Johanna Suomi, joka on ollut laatimassa raporttia.

Yliannostuksen saamisen voi välttää

Johanna Suomen mukaan monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa kohtuullisina annoksina syövillä minkään lisäaineen saanti ei todennäköisesti pääse nousemaan liian suureksi.

Elintarviketurvallisuusviraston sivuilla voi tutustua tiettyjen elintarvikkeiden käyttörajoitteisiin (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi alle kouluikäisten lasten suositellaan syövän vain viisi nakkia viikossa.

Esimerkiksi karamelleista lisäaineita löytyy useita, sillä niissä voidaan käyttää runsaasti erilaisia väri-, maku- ja rakenteeseen vaikuttavia lisäaineita.

Liikaa fosfaatteja saattaa kertyä esimerkiksi nuorison suosimista kolajuomista, jotka sisältävät keinotekoista lisäainefosfaattia.

Lisäaineiden saannista tarvitaan vielä tutkimusta

Eviran tutkimuksessa kaivataan tietoa joistakin lisäaineista, joita suomalaiset saavat elintarvikkeista. Näitä ovat muun muassa säilöntäaineet kuten sulfiitit, bentsoaatit ja sorbaatit, eräät väriaineet, fosfaatti, glutamaatit sekä makeutusaineista asesulfaami K ja syklamaatti.

Elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on vasta äskettäin määrittänyt osalle niistä sallitun raja-arvon tai sitä on uusimpien tieteellisten tutkimusten perusteella madallettu, eikä lainsäädäntö ole vielä reagoinut näihin muutoksiin.

– Näille lisäaineille on tarpeen tehdä lisäkartoituksia käytön laajuudesta tai jopa laatia tarkempia arvioita kuluttajien altistumisesta tuotetason ruoankäyttötietojen ja elintarvikkeista mitattujen lisäainepitoisuuksien pohjalta, erikoistutkija Johanna Suomi arvioi.

taulukko elintarvikkeiden lisäaineista
Kuvassa lueteltu osa elintarvikkeiden lisäaineista. Kyllä/ei -sarake kertoo, onko arviossa elintarviketeollisuuden käyttötietoja.Evira

Eviran mukaan alumiinia sisältävien lisäaineiden (E523, E541, E554, E556, E559 sekä ns. alumiinilakat) ja elintarvikkeissa vierasaineena esiintyvän alumiinin yhteismäärän tutkiminen ja kansallinen riskinarviointi olisi tarpeen.

Jotta lisäainealtistusta voitaisiin tarkemmin arvioida, tarvittaisiin myös lisätietoa suomalaisten ruoankäytöstä. Tuoretta tietoa halutaan eriyisesti suomalaisten lasten ja teini-ikäisten ruoankäytöstä, sillä riskiprofiilissa käytettävissä olleet lapsiaineistot ovat jo yli 10 vuotta vanhoja, eikä teinien ruoankäytöstä ollut aineistoja lainkaan.

Aromien haitat ovat vähäisiä

Euroopan Unioni on hyväksynyt 2500 erilaista aromiainetta käytettäväksi elintarvikkeisiin. Joitakin poikkeuksia lukuunottamatta aromiaineita ei tarvitse yksilöidä tuoteselosteessa. Riittää vain, että mainitaan aromi.

Kiniini ja lakritsi mainitaan erikseen tuoteseloisteissa, sillä jotkut ovat kiniinille allergisia.

Ravitsemusneuvottelukunta on antanut suosituksen, jonka mukaan raskaana oleville naisille ei suositella erityisen runsasta lakritsin ja salmiakin käyttöä.

Joidenkin aromiaineiden runsaalla käytöllä voi olla haitallisia vaikutuksia. Esimerkiksi lakritsi- ja salmiakkimakeisissa ja joissakin yrttiteelaaduissa on lakritsikasvin juuresta saatavaa glysyrritsiinihappoa.

Runsas glysyrritsiinihapon saanti raskauden aikana on yhdistetty muun muassa raskauden lyhentyneeseen kestoon ja häiriöihin lasten kehityksessä. Suuri glysyrritsiinihapon saanti saattaa johtaa myös verenpaineen kohoamiseen.

– Aromiaineiden saannin arviointi on vaikeaa, koska käytettäviin menetelmiin liittyy epävarmuuksia. Lisäksi muun muassa tieto aromiaineiden käyttömääristä ja pitoisuuksista elintarvikkeissa on puutteellista, Eviran erikoistutkija Kimmo Suominen toteaa.

Suominen ei kuitenkaan näe tarpeellisena kaikkien aromiaineiden merkitsemistä tuoteselosteeseen.

Perinteisen savustuksen korvaamisen savuaromeilla arvioidaan vähentävän kuluttajien altistumista syöpävaarallisille polyaromaattisille hiilivedyille eli niin sanotuille PAH-yhdisteille.

Elintarvikkeisiin päätyy luonnosta myös joitain haitallisia aineita. Esimerkiksi kumariinia ei sellaisenaan saa lisätä elintarvikkeisiin, mutta sitä voi päätyä niihin esimerkiksi kanelista. Kumariinia Evira on tutkinut (siirryt toiseen palveluun) aiemmin.

Kumariini on myrkyllinen maksalle eikä sitä saa olla esimerkiksi aamiaismuroissa enempää kuin 20 milligrammaa kilossa.

korjaus 14.47 Viimeisen lauseen mikrogramma korjattu milligrammaksi.