Vasikka kasvaa sijaiskohdussa – alkionsiirto yleistyy karjanjalostuksessa

Alkionsiirroilla lehmien halutut ominaisuudet periytyvät uusille sukupolville aiempaa tarkemmin. Tuottavampia lehmiä tarvitaan, koska maidonkulutus on laskussa ja tilojen kannattavuus on heikko.

jalostus
Eläinlääkäri tutkailee alkioastiaa.
Eläinlääkäri Jonna Pessala tutkailee astiaa, jossa on lehmän alkioita.Mika Moksu / Yle

Hollolalaisessa navetassa märehtii noin seitsemänkymmentä hiehoa. Hiehot on valittu tiukan seulan läpi juuri tähän navettaan.

Ne eivät ole ehkä muotovalioita, tai kauneimpia rotujensa edustajia, vaan kantavat perimää, josta poikii parhaita mahdollisia lypsylehmiä.

Se on sijaiskohtu - sijaisäitijärjestely.

Henri Simonen

Nautojen elämäntehtävänä on siis tuottaa jälkeläisiä, mutta nämä hiehot eivät itse pääse nauttimaan äitiyden iloista.

Niiden munasolut hedelmöitetään tarkkaan valikoidulla spermalla. Viikon kuluttua hedelmöityksestä alkio otetaan pois ja siirretään kasvamaan toisen, vähemmän arvokkaan lehmän kohtuun. Alkiot kulkevat tukevasti pakattuina suoraan tiloille, joissa ne siirretään emolehmään.

Näin geneettisesti arvokkaamman hiehon munasoluntuotanto ei keskeydy tiineyden vuoksi. Menetelmää kutsutaan alkionsiirroksi.

– Se on sijaiskohtu - sijaisäitijärjestely, ja jalostusta tukeva teknologiaa, selittää Viking Geneticsin eläinlääkäri Henri Simonen.

Eläinlääkäri tutkii mikroskoopilla lehmän alkioita.
Eläinlääkäri tutkii hiehosta huuhdeltuja alkioita mikroskoopilla. Alkiot siirretään kasvamaan toiseen lehmään.Mika Moksu / Yle

Alkionsiirrot yleistyvät

Vielä viime vuonna Hollolassa kasvatettiin siitossonneja jalostustarkoituksessa. Loppuvuodesta Pohjoismainen karjanjalostaja Viking Genetics keskitti siitossonninsa Tanskaan ja Ruotsiin, joissa on pitkät perinteet sonnien jalostamisessa ja tavallisessa keinosiemennyksessä.

Suomessa keskitytään alkiosiirtoihin täkäläisen korkean osaamisen vuoksi. Viking Geneticsin alkiokoordinaattori Johanna Aron mukaan Suomi on alkioteknologiassa maailman huippumaita.

Alkiosiirrot yleistyvät jalostuksessa jatkuvasti, kahdessakymmenessä vuodessa määrä on noussut parista sadasta yli kolmen tuhanteen vuodessa. Lehmien määrään suhteutettuna Suomessa tehdään alkionsiirtoja kolmanneksi eniten koko Euroopassa.

Perinteinen keinosiemennys on silti yleisin tapa saattaa aikaan uusia lehmiä. Niitä tehdään vuosittain runsaat puoli miljoonaa.

Kun sukupolvi sukupolvelta saadaan parempaa geeniainesta, niin sitä kautta saadaan tuottavampia ja kannattavampia eläimiä tiloille

Johanna Aro

Alkionsiirto on kalliimpaa kuin perinteinen keinosiemennys. Sonnin siemenannos keinosiemennyksineen maksaa muutamia kymppejä, alkionsiirto kaikkineen runsaat pari sataa euroa. Mutta tarkemmin valitun perimän vuoksi se maksaa itsensä nopeasti takaisin.

– Se on työtä, mitä ei oteta pois. Kun sukupolvi sukupolvelta saadaan parempaa geeniainesta, niin sitä kautta saadaan tuottavampia ja kannattavampia eläimiä tiloille, sanoo Viking Geneticsin alkiokoordinaattori Johanna Aro.

Eläinlääkäri tutkii astiaa, jossa on lehmän alkioita.
Alkiohuuhtelussa hiehosta voidaan saada useita alkioita.Mika Moksu / Yle

Laatu paranee tiukalla seulonnalla

Kehityksen taustalla on raha. Maidonkulutus on laskussa, ja lypsykarjatilojen kannattavuus on heikko. Siksi lehmän on oltava terve ja tuotettava aiempaa enemmän maitoa.

Alkionsiirtojalostukseen valittavien hiehojen sukupuu muodostuu yksilöistä, jotka tuottavat hyvin maitoa, niiden utareet kestävät lypsämistä hyvin, ja sorkat pysyvät terveinä.

Alkionsiirto on seuraavan sukupolvien vanhempien valintaa.

Johanna Aro

Kaikki tieto säilötään tietopankkeihin, jota keräävät keinosiementäjät ja eläinlääkärit eri puolilla maata.

– Alkionsiirto on seuraavan sukupolvien vanhempien valintaa. Teknologia on apuväline, geenitiedon perusteella pystytään luotettavasti tunnistamaan jalostuseläimet ja alkioteknologia takaa jälkeläistuotannon niistä hyvistä jalostuseläimistä, Aro kertoo.

Tulevaisuuden lehmä on vähäpäästöisempi?

Myös ympäristöasiat ovat tulossa mukaan jalostukseen. Lehmien rehunkulutusta on tarkoitus ryhtyä tutkimaan. Jalostajat suunnittelevat työkalukseen niin kutsuttua rehun hyväksikäyttökykyindeksiä.

Jos me saadaan se hyötykäyttöön, saamme entistä vähäpäästöisempiä lehmiä aikaiseksi.

Johanna Aro

Tavoitteena on parantaa rehun hyötysuhdetta, eli syödystä rehusta halutaan irti nykyistä enemmän maidontuotannon kannalta tärkeää valkuaista. Sillä tähdätään lehmien metaanipäästöjen vähentämiseen. Lehmien ruuansulatuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä pidetään yhtenä avaintekijänä ilmaston lämpenemiseen. Metaanikaasu on hiilidioksidia jopa 20 kertaa pahempi ilmaston lämmittäjä.

– Rehun hyväksikäyttökykyindeksi on todennäköisesti lähitulevaisuudessa mukana jalostusohjelmassa. Jos me saadaan se hyötykäyttöön, saamme entistä vähäpäästöisempiä lehmiä aikaiseksi.