Oletko hengitystä pidättelevä selkäänpuukottaja? Tuskin, jos olet nuori – "Se on ikäpolvijuttu"

Selkäänpuukottaja on passiivis-aggressiivinen tyyppi, joka pelkää ristiriitoja mutta taitaa monimutkaiset sosiaaliset pelit.

työelämä
Kaksi henkilöä toimistossa kyräilevät toisiaan.
Antonio Guillem Fernández / AOP

Mököttäjä, kostaja ja marttyyri. Näillä sanoilla Omnian psykologian lehtori, sosiaalipsykologi Janne Viljamaa kuvaa passiivis-aggressiivista ihmistä. Silmiin piirtyy kuva hengityksenpidättäjästä, jota ei hevin havaitse. Häneltä on voima kateissa.

Aggressio on ihmiselle välttämätön moottori. Se on likipitäen jämäkkyyden synonyymi.

Aggressiossa ei ole arvolatausta eikä etumerkkiä edessä, sillä se ei sinänsä ole väärin tai oikein, vaan merkityksellistä on se, miten voima valjastetaan hyötykäyttöön. Näin uskotaan sosiaalipsykologiassa, jossa tutkitaan ihmisten vuorovaikutusta ja yksilöä ryhmän jäsenenä.

– Aggressiota voi käyttää hyvään tai pahaan. Esimerkiksi Martin Luther King käytti aggressiota hyvään, muistuttaa Viljamaa.

Tavallinen ihminen tarvitsee aggressiota suojatakseen itseään, pitääkseen tonttinsa puhtaana ja narsistit loitolla, kuten toistakymmentä kirjaa kirjoittanut sosiaalipsykologi sanoo.

Jos aggressio ei näy ulospäin, se kääntyy sisäänpäin.

Passiivis-aggressiivinen himoitsee suitsutusta

Avoimesti aggressiivinen ei puukota selkään, passiivis-aggressiivinen saattaa niin tehdä.

Työntekijänä passiivis-aggressiivinen tyyppi varoo konflikteja ja pelkää ristiriitoja. Hän purkaa huoliaan väärille ihmisille väärään aikaan eikä kakaise asioita julki silloin, kun pitäisi.

Passiivis-aggressiivinen haluaa suitsutusta ja pelkää alati sotaa. Selän takana juonija imee yhteisöstä energian, syyllistää muita ja tahtoo marttyyrin viitan ylleen, lataa Viljamaa.

Viljamaa on sitä mieltä, että harva mies kykenee niin monimutkaisiin sosiaalisiin peleihin kuin passiivis-aggressiivinen nainen pahimmillaan.

– Naiset osaavat sosiaaliset pelit ja pystyvät kostamaan ja manipuloimaan muiden kautta. Tämä ei niin miehiltä onnistu.

Toisaalta narsistisesti persoonallisuushäiriöisistä kaksi kolmasosaa on Viljamaan mukaan miehiä.

– Ihmisistä 5–10 prosentilla on luonnehäiriö. Heitä löytyy lähes joka työpaikalta.

Ihmisistä 5–10 prosentilla on luonnehäiriö. Heitä löytyy lähes joka työpaikalta.

Janne Viljamaa

Selkäänpuukottaja pelkää – pomon on pidettävä pelko poissa

Johtajan tärkein tehtävä on poistaa pelko, sanoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

– Älyllinen innostus ja luovuus voivat vapautua vain, jos pelko on poissa. Pelko saa ihmiset juonimaan ja tekee ajattelusta kaavamaista.

Johtajan pitää rohkaista ja antaa mahdollisuuksia.

Jos johtaja on heikko, työnkuva epäselvä, eikä ristiriitoihin puututa, puukot lentelevät.

– Ihminen tarvitsee tietoa hallinnoidakseen omaa pientä ruutuaan työssä ja suunnitellakseen elämäänsä.

Pomon pitää lisäksi uskaltaa palkata itseään fiksumpia alaisia.

– Suurella johtajalla on itseään fiksummat alaiset - narsistijohtajalla on Pilli ja Pulla, laukoo räväkästi itseään ilmaiseva Viljamaa.

Suurella johtajalla on itseään fiksummat alaiset - narsistijohtajalla on Pilli ja Pulla.

Janne Viljamaa

Nuoret eivät harrasta kursailua "pappi ottaa nyt kahvia ensin" -tyyliin

Epäsuora aggressiivisuus – arkuus ja auktoriteettiusko – on Viljamaan mukaan myös sukupolvikysymys, ikäpolvijuttu.

Nuorten työelämäasenteet ovat tyystin toisenlaisia kuin keski-ikäisten, ja nuorilla pelkoa on vähemmän kuin auktoriteettiuskoon kasvaneilla sukupolvilla.

– Pitää olla kivaa ja menestysmahdollisuuksia. Nuoret ovat reippaita sanomaan ei, he uskaltavat ottaa asiat esille sekä livenä että sosiaalisessa mediassa, jossa kaikki ovat samanarvoisia. Nuoret eivät harrasta kursailua tyyliin "pappi ottaa ensin".

Passiivis-aggressiivisuus liittyy yhteisöllisyyteen, mutta suomalainen yhtenäiskulttuuri on muuttunut yksilökeskeiseksi, summaa Viljamaa. Itsensä toteuttaminen ja yksilöllisyys ovat räjähdysmäisessä nousussa.

Seuraavan kirjansa Viljamaa kirjoittaa häpeästä, hirveästä häpeästä, suorastaan kasvojen menettämisestä, jonka pelko on yhteistä suomalaisille ja japanilaisille. Yhteistä on myös sisäänpäinkääntyminen eli introverttiys.

– Introvertti kunnioittaa toisen omaa tilaa. Se on minusta hieno ominaisuus, sanoo sosiaalipsykologi.

*Lähteenä myös: *

Janne Viljamaa: Käytä kiukkuasi – aggression hyötykäyttö