Hyppää sisältöön

Keväällä pois sulavat hotellit kiehtovat Lappiin matkaavia – "Niin epätodellista, että ainakin kerran elämässä se täytyy kokea"

Lapin lumihotelli voi sijaita keskellä metsää tai keskellä kaupunkia, mutta lumikappeli hotellista löytyy kaikissa tapauksissa.

Kemin lumilinnan vieraat vastaanottaa tänä vuonna pörröinen mammutti. Kuva: Minna Aula / Yle

Ensi kertaa Suomessa vieraillut Daniella Voermans on juuri viettänyt yön lumiseinien sisällä täydellisessä hiljaisuudessa.

– Yöllä oli vähän hankalaa kaivautua makuupusseista ja astua ulos kylmään, kun piti lähteä vessaan. Muuten nukuin hyvin, paremmin kuin poikaystäväni, hollantilaisnainen kertoo Arctic Snowhotellin pihalla Rovaniemen Lehtojärvellä.

Lumihotellissa on kaiken varalta myös lämmin huone kerrossänkyineen niille aniharvoille, jotka huomaavat keskellä yötä että jäähuone ei olekaan heidän juttunsa.

– Me todella halusimme kokea tämän. Idea on niin epätodellinen, että se täytyy kokea ainakin kerran elämässä, Voermans sanoo.

Tuhannet ulkomaalaisturistit maksavat mieluusti parisataa euroa päästäkseen nukkumaan nolla-asteiseen huoneeseen. Ensimmäisenä Suomessa mahdollisuuden tarjosi Kemin lumilinna, joka on rakennettu keskustan tuntumaan jo 23 kertaa. Lumilinnaa käy ihmettelemässä jopa 100 000 ihmistä vuodessa, mutta korkeintaan tuhat heistä yöpyy Perämeren vedestä rakennetussa huoneessa.

Lumihotellit Kittilän Lainiossa ja Rovaniemen Lehtojärvellä ovat kooltaan kaksinkertaisia, katettua tilaa niissä on 4000 - 4500 neliötä. Myös yöpyjiä on tuplamäärä eli pari tuhatta vuodessa. Osa tulee vierailustaan somessa kertoneiden superjulkkisten perässä.

– Sen huomaa viiveellä, kun joku kansallisuus alkaa selvästi lisääntyä. He haluavat ottaa kuvia samassa kohtaa, missä heidän idolinsa on käynyt. Lumihotellin kanssa on sikäli hankalaa, että jos he tulevat vuoden päästä, niin sitä samaa huonetta ei enää löydy, sanoo Arctic Snowhotellin toimitusjohtaja Ville Haavikko.

Amsterdamilainen Daniella Voermans halusi kokea yön lumihotellissa ensimmäisellä Suomen matkallaan. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Ravintolapöydät sahataan järven jäästä

Kysyntää uusille lumihotelleille Haavikko arvelee olevan, mutta hintaakin kertakäyttöiselle majoitusliikkeelle tulee tuntuvasti. Lehtojärvellä on yritetty pitää kuukauden kestävien rakennustöiden kustannukset miljoonan euron alapuolella ja on nipin napin onnistuttu.

– Siinä on valtavasti kone- ja ihmistyötä, ja sehän on Suomessa kallista. Jää on ilmaista ja lumikin melkein ilmaista, mutta kyllä ne koneet ja laitteet vaan maksavat. Lumetuskalustokin saattaa helposti maksaa parisataatuhatta euroa, Haavikko kertoo.

Kaikki lumi on tykkilunta. Jääravintolan pöytälevyt taas sahataan viereisestä järvestä.

Haavikon puolisonsa kanssa omistaman yrityksen liikevaihto on kymmenen vuoden aikana kasvanut parillakymmenellä prosentilla vuosittain ja viime vuoden osalta se liikkui neljän miljoonan euron tuntumassa.

Kemin lumilinnaa pyörittävän Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Susanna Koutonen ei halua erotella, mikä osa osa yrityksen 7 miljoonan euron liikevaihdosta tulee jäänmurtaja Samposta ja mikä lumilinnasta. Turistimäärät Kemissäkin ovat selvässä kasvussa.

– Kemin lumilinna on ainoa, joka on keskellä kaupunkia ja palveluiden lähellä. Kemin lumilinna on myös maailman ainoa 100-prosenttisesti merivedestä rakennettu linna, Koutonen kehuu.

Julkisuudessa on viime aikoina paistatellut erityisesti fantasiasarja Game of Thronesin hahmoin koristeltu Snow Village -lumihotelli Kittilän Lainiossa. Lapin Safarien tätä nykyä omistama lumikylä hotelleineen, elokuvateattereineen ja kappeleineen rakennettiin nyt 17. kerran. Voittoa on tehty vasta seitsemän vuoden ajan.

Lainion Snow Village -lumihotellia käy katsomassa noin 50 000 ihmistä kaudessa. Heistä vain pieni osa yöpyy. Tänä vuonna osa hotellia on koristeltu Game of Thrones-teeman mukaisesti. Kuva: Sauli Antikainen / Yle

Kiinalaisveistäjien matkakulut jaetaan

Tänä talvena Kittilän Snow Villagea on hehkutettu maailman matkailusivustoilla, ja siitä iloitaan vilpittömästi myös Kemissä.

– Lappi näyttäytyy taidokkaana lumi- ja jäärakentamisessa ja se on hieno viesti maailmalle. Mitä enemmän hyviä uutisia kerrotaan, sitä enemmän matkailijoita tulee. Kittilän lumikylään löytyy varmaan aivan uusia matkailijaryhmiä ja mekin saamme heistä osamme, uskoo Kemin Matkailu Oy:n tiedottaja Noora Barria.

Lumilinnojen kilpailusta ei tunnu olevan tietoakaan, kun yrittäjät kehuvat toisiaan ja kertovat yhteistyöstä.

– Kemin lumilinnaa rakentanut koneurakoitsija oli myös Lainiolla töissä. Kun voimme tarjota tarpeeksi töitä, niin heillä on mahdollisuus kehittää omia koneitaan, laitteitaan ja työmenetelmiään, kertoo Lainion Snow Villagen kehitysjohtaja Rami Kurtakko.

Lumilinnat työllistävät myös samoja jääveistäjiä. Lainion fantasiahahmot taiteilleet itäeurooppalaiset jääveistäjät koristelivat viime vuonna Kemin lumilinnan.

– Joskus meillä kävi rakentamassa sama kiinalaisporukka kuin Kirkkoniemen lumihotellissa ja jaoimme heidän kanssaan matkakuluja ja muita kustannuksia, kertoo puolestaan Koutonen Kemin Matkailu Oy:stä.

Lehtojärven Arctic Snowhotelin jääravintolassa jälkiruoat syödään jäisiltä lautasilta. Kuva: Arctic Snowhotel

Kaikkien lumilinnojen äiti löytyy Pohjois-Ruotsista

Lumihotelliyrittäjät tapaavat silloin tällöin turisteja, jotka kiertävät Lapin tai peräti koko pohjoisen Skandinavian lumimajoituskohteet. Amsterdamilainen Daniella Voermans tiesi matkaa varatessaan myös Kittilän Game of Thrones -lumikylästä, mutta hän ei ole amerikkalaissarjan ystävä eikä matka Kittilään siksi kiinnostanut.

Kemin lumilinnassa hän sen sijaan kävi ennen kuin tuli viettämään lomansa viimeistä yötä metsän keskelle Lehtojärven kylään.

– Kemin lumilinna oli kiva, mutta pidän tästä enemmän. Tämä muistuttaa enemmän oikeaa hotellia. Huoneita on enemmän, ravintolat ovat isompia ja tämä taitaa muutenkin olla paljon suurempi, Voermans vertailee ennen kuin suuntaa Rovaniemen lentokentälle ja kotia kohti.

Niin kemiläiset kuin lehtojärveläiset lumihotelliyrittäjät ovat aikoinaan hakeneet ideoita Ruotsin puolelta Jukkasjärven jäähotellista. Toimitusjohtaja Ville Haavikko kertoo käyneensä Kemin lumilinnassa viimeksi parikymmentä vuotta sitten. Silloin maanmittausinsinöörillä ei ollut aavistustakaan, että hänkin vielä elättää itsensä rakennuttamalla hotellin joka vuosi uudestaan.