Analyysi: Oppositio kiusaa hallitusta tiedustelulailla

Näyttää aiempaa epätodennäköisemmältä, että tiedustelulaki tulisi voimaan tämän eduskunnan äänin, kirjoittaa Ylen politiikantoimittaja Maria Stenroos.

tiedustelulainsäädäntö
Jussi Halla-aho
Jussi Halla-ahoEmmi Korhonen / Lehtikuva

Alkuun pieni peli: kuinka monella eri tavalla oppositiosta löytyy 34 kansanedustajan joukko, joka hidastaa tiedustelulakien voimaantuloa? Aika monella tavalla.

Tiedustelulakin hyväksyminen esitetyssä muodossa edellyttää perustuslain muuttamista.

Ketkä ovat puolesta? Kristillisten mielestä lain pitäisi olla jo voimassa, joten viisihenkinen ryhmä äänestää kiireellisen perustuslain muuttamisen puolesta.

Entä vastaan? Vain vasemmistoliiton 12 edustajaa ovat sitä mieltä, että tiedustelulaista voidaan päättää myöhemmin.

Loput 77 opposition kansanedustajaa pitää korttinsa toistaiseksi piilossa.

Suurin ryhmä SDP ei kerro, mitä sen 35 edustajaa tekevät. Ei kerro myöskään 15 vihreää tai 10 RKP:n kansanedustajaa. Perussuomalaisten 17-henkinen ryhmä piti vielä alkusyksystä tarpeellisena, että laki saataisiin voimaan mahdollisimman pian. Nyt kanta on muuttunut: hekin miettivät vielä.

Tiedustelulakia on valmisteltu virkamiestyönä vuosia. Presidentti on puhunut lain puolesta. Hallitus on vakuuttanut lain tarpeellisuutta. Turun terrori-isku sai hallituksen entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että maailma ei ole sama kuin ennen - edes Suomessa.

Kysymys ei olekaan siitä, etteikö Suomi oppositionkin mielestä tarvitsisi tiedustelulakeja. Aika on vain kääntynyt kiireellisyyttä vastaan. Kyse on myös siitä, että jos valtaa on, sitä kannattaa käyttää. Ilman oppositiota hallitus ei saa lakejaan läpi.

Hallituksen esittämien tiedustelulakien säätäminen vaatii joka tapauksessa perustuslain muuttamista. Jos se halutaan tehdä tämän eduskunnan voimin, viisi kuudesosaa 200 kansanedustajasta - 166 edustajaa - tarvitaan kannattamaan kiireellisyyttä.

*Jos noin suurta enemmistöä *ei löydy, tiedustelulait voi saattaa voimaan seuraava eduskunta.

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään ensi vuoden huhtikuussa ja uusi eduskunta aloittaa työnsä sen jälkeen. Kiirehtimisellä voitettaisiin korkeintaan vuosi.

Oppositiopuolueista esimerkiksi vihreät ja RKP eivät haluaisi poikkeuksellista menettelyä vain sen tähden, että laki tulisi voimaan muutaman kuukauden, enimmillään vuoden etuajassa. Ne jäävät odottamaan, mitä perustuslakivaliokunta arvioi kiireellisyydestä. Odottamaan jäävät myös sosiaalidemokraatit, jotka punnitsevat perusoikeuksia.

Kiirehtimistä vastustava vasemmistoliitto haluaa, että kansalaiset pääsevät vaaleissa sanomaan, kannattavatko he perustuslain muuttamista tiedustelulakien takia.

Perussuomalaiset tuo mukaan myös kiusantekoa. Puolue on huolissaan siitä, kuinka vankat perusteet hallituksella on puuttua kansalaisten yksityisyyden suojaan kiirettä pitäen.

– Se ei riitä perusteluksi, että hallituksen pitäisi saada sulka hattuunsa tiedustelulakien läpiajamisesta, puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo Ylen haastattelussa.

Näyttää siltä, että Suomi saa tiedustelulakinsa - jossain vaiheessa.

*Lue myös: *

Uusilla tiedustelulaeilla voi olla vaikutusta sinunkin elämääsi – Katso tästä lakipaketin pääkohdat

Onko kansalaisella aina oikeus saada tieto itseen kohdistuvasta tiedustelusta? Yle seurasi hetki hetkeltä tiedustelulaki-infoa