Kilpailukielto kahlitsi Tokmannin toimitusjohtajan – Hyppy kauppajätistä toiseen oli viedä puolitoista vuotta

Halpahalliketju Tokmannin uuden toimitusjohtajan Mika Rautiaisen mielestä kilpailukiellot eivät välttämättä ole linjassa työmarkkinoiden ja liike-elämän muutoksen sekä työvoiman liikkuvuuden vaatimuksen kanssa.

kilpailukiellot
Mika Rautiainen.
Yle

Urapolku toiseen yritykseen ei ole likikään aina mikään läpihuutojuttu. Tokmannin uuden toimitusjohtajan Mika Rautiaisen siirtyminen pörssiyhtiö Keskosta halpahalliketju Tokmannin toimitusjohtajaksi uhkasi pitkittyä kilpailukiellon vuoksi jopa puolitoista vuotta.

Rautiainen onnistui lopulta pyristelemään uuden työnantajan palvelukseen neljän kuukauden karenssilla. Puolentoista vuoden siirtymäaika olisi todennäköisesti romuttanut Rautiaisen toimitusjohtajaksi pestaamisen.

– Tämmöiset hyvin pitkät kilpailukiellot eivät enää välttämättä seuraa työmarkkinoiden muutosta ja myös yritysten markkinatilanne muuttuu nykyään hyvin nopeasti, Rautiainen sanoo.

Tokmanni avasi Oulussa uuden myymälän vanhoihin Anttilan tiloihin 8.12.2016.
Antti Pylväs / Yle

Rautiaisen mielestä pitäisi aina tarkkaan miettiä kunkin henkilön kohdalla, että minkälainen tarve kilpailukiellon todelliselle pituudelle on. Rautiainen korostaa, että myös hänen mielestään yrityssalaisuuksia on syytä suojella, mutta hänestä se voidaan tehdä tehokkaasti ja kilpailukieltoa joustavammin salassapitosopimuksin.

– Johtajasopimuksissa on selkeä salassapitovelvollisuus, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että asioita ei voi siirtää eikä avata toisen työnantajan palveluksessa, Rautiainen selventää.

Akava: Ei pelkästään johtajilla

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan mukaan kilpailukielto jäykistää työmarkkinoita kohtuuttomasti tilanteessa, jossa osaavasta väestä on huutava pula kasvavissa yrityksissä.

– Näillä on selkeä työmarkkinoita jäykistävä ja työvoiman liikkuvuutta heikentävä vaikutus, Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski sanoo.

– Emme näe näitä perusteltuina ja yhteiskunnan ja työmarkkinoiden edun mukaisina.

Vuorenkosken mielestä Rautiaisen tapauksesta voitaisiin ottaa mallia.

– Jos työnantajakin näkee, että neljä kuukautta on semmoinen maksimiaika, joka esimerkiksi toimitusjohtajalle voi olla, niin miksi ei näin voisi olla lainsäädännössäkin, Vuorenkoski toteaa.

EK: Irtisanomissuojakin jäykistää työmarkkinoita

Akavan selvityksen mukaan noin kolmannes korkeakoulutetuista akavalaisista on tavalla tai toisella kilpailukieltojen piirissä. Järjestön mukaan kilpailukieltoja on kaikilla toimialoilla ja sopimuksia on laadittu myös alemman asiantuntijatason työntekijöille. Akavan selvityksen mukaan kiellot ovat yleisimpiä kaupan alalla.

Työnantajapuolella Elinkeinoelämän keskusliitossa asiat nähdään toisin. Työlainsäädännön asiantuntijan Mika Kärkkäisen mukaan kilpailukiellot ovat hyvinkin tarpellisia. Kärkkäinen vastaa Akavalle, että koko työlainsäädäntö jäykistää työmarkkinoita. Kärkkäinen nostaa esiin irtisanomissuojan, mikä myös jäykistää työmarkkinoiden toimintaa.

– Kaikenlaiset toiminnan rajoitukset periaatteessa jäykistävät, mutta samalla tavalla esimerkiksi irtisanomissuoja tai irtisanomisajat jäykistävät, Kärkkäinen sanoo.

– Kyllä rajoituksiakin tarvitaan ja tämä on yksi tarpeellinen rajoitus, Kärkkäinen toteaa.