Ärsyttääkö kellojen siirtely keväisin ja syksyisin? Kesäajasta ei päästä ainakaan neljään vuoteen

EU-ministerivaliokunta linjasi perjantaina, että Suomi alkaa ajaa kesäaikaan siirtymisen lopettamista EU:ssa. Edessä on vielä pitkä tie.

Talvi- ja kesäaika
Nainen sammuttaa herätyskelloa.
AOP

Suomi haluaa lopettaa kellojen siirtelyn keväisin ja syksyisin ja aikoo ajaa EU:ssa kesäaikadirektiivin purkamista. EU-ministerivaliokunta päätti asiasta perjantaina.

Suomalaiset euroedustajat ovat jo aiemmin vaatineet kesäajan lopettamista. Sitä on ajettu myös kansalaisaloitteella.

Esitys linjauksesta lähtee seuraavaksi eduskuntaan, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoi perjantaina Ylelle. Kun eduskunta on sen hyväksynyt, Suomi lähestyy asiassa EU-komissiota.

Mitä Suomella on edessä?

Vain komissio voi siirtää kesäajan historiaan tekemällä siitä direktiiviesityksen. Muutoksen läpivieminen ei ole kuitenkaan mikään läpihuutojuttu.

Herätyskelloja.
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Tarvitaan muiden EU-maiden ja parlamentin tuki

Suomen pitää ensin saada jäsenmaiden enemmistö ja parlamentti tuekseen. Tiettävästi ainakin Puolassa ja Liettuassa voisi olla haluja muuttaa järjestelyä.

Sen jälkeen komissio arvioi kesäajan lopettamisen vaikutuksia. Vaikutusarvio kestää noin vuoden, koska lainsäädäntöhankkeen plussat ja miinukset selvitetään huolellisesti.

Hanketta viivästyttää kuitenkin se, että komissio vaihtuu pian. Asia ei ehdi nykyisen komission asialistalle. Nykyinen komissio on ilmoittanut antavansa viimeiset esityksensä toukokuussa.

Ensi vuonna pidetään EU-parlamenttivaalit, ja uusi komissio aloittaa työnsä ensi vuoden syksyllä, Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Uusi komissaarikokoonpano laatii oman toimintaohjelmansa.

Edessä pohjoinen–etelä -kiista?

Jos uusi komissio pitäisi aihetta tärkeänä, se aloittaisi vaikutusarvion tekemisen 2020 alussa ja tulisi siis esityksensä kanssa ulos noin vuoden kuluttua.

Koska itse direktiivimuutoksen käsittelyn EU-elimissä ja jäsenmaissa voi laskea kestävän vähintään vuoden, saataisiin muutos voimaan aikaisintaan 2022. Käsittely voi tosin viedä pidempäänkin, koska sopia pitäisi muun muassa siitä, valitaanko vakituiseen käyttöön kesä- vai talviaika.

Tästä saattaa tulla etelän ja pohjoisen Euroopan välille sanomista. Esimerkiksi EU-parlamentin viimevuotisen raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Etelä-Euroopan energiasektori hyötyy kesäajasta enemmän kuin pohjoisen.

Rannekello
Yle

Myös parlamenttikäsittely kestää

Kesäajan lopettamisesta keskustellaan myös EU-parlamentin helmikuun istunnossa suomalaismeppien aloitteesta.

– Asia etenee, mutta hitaasti. Vielä ei ole tietoa, millä kannalla parlamentin enemmistö on, EU-parlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) kertoo.

– Komissio alkaa edistää asiaa vasta, kun sille on jäsenmaiden ja parlamentin vankka tuki.

Suuret parlamenttiryhmät pitää saada ajamaan muutosta. Silloin ne voisivat sopia asian viemisestä parlamentin täysistuntoon, josta se voisi edetä komission käsittelyyn.

Seuraavaksi Suomi alkaa lobata

Aikatauluun vaikuttaa myös se, minkä painoarvon Suomi itse laittaa asialle EU-politiikassaan.

– Suomi pyrkii nyt vaikuttamaan muihin EU-maihin ja parlamenttiin. Aikataulu riippuu muiden jäsenmaiden kannasta, ministeri Berner sanoo.

Kun Suomi otti kesäajan käyttöön 1981, sitä perusteltiin energiansäästöllä. Ajatuksena oli siirtää aamusta yksi valoisa tunti iltaan, ja säästää näin sähkönkäytössä.

– Nyt tämä on ihan vanhentunut syy. Pikemminkin kellojen siirtäminen aiheuttaa kuluja ja hankaluuksia esimerkiksi liikenteelle ja maataloudelle. Juna- ja bussivuoroja pitää säätää, eivätkä lehmät navetoissa tiedä kellojen siirtelystä mitään, Berner listaa.

Unitutkijoiden mielestä kesäaika aiheuttaa myös kansanterveydellistä haittaa, koska osalle ihmisistä uuteen aikaan sopeutuminen on vaikeaa.

– Ei olisi haittaa kenellekään, jos kesäajasta luovuttaisiin, Berner sanoo.

Se selviää varmasti vasta, kun EU:ssa aletaan keskustella aiheesta.