Suomalaisille jää koulusta pääosin hyvät muistot – koulukiusaaminen ja tuen puute tuskallisinta

Tulevaisuuden koululta toivotaan eväitä elämään ja liikunnan lisäämistä oppimisen tueksi.

koulut
Professori Jouni Välijärvi, opiskelijat Oona Huttunen ja Joonas Mannonen.
Professori Jouni Välijärvi, opiskelijat Oona Huttunen ja Joonas MannonenMårten Lampén / Yle

Harva suomalainen muistelee koulua kauhujen aikana, pikemminkin päinvastoin. Kun jyväskyläläisopiskelijat haastattelivat viime kesänä kahdeksaakymmentä eri ikäistä suomalaista, esille tulivat lähinnä mukavat muistot. Koulua pidetään tärkeänä ja Suomi koetaan koulutusmaana.

– Koulu on kokonaisuutena positiivinen kokemus. Ihmiset arvostavat omaa kouluaikaansa ja tiedostavat, että koulujärjestelmä on laadukas, sanoo opiskelija Joonas Mannonen.

Mannonen arvelee, että miellyttävät koulumuistot tulevat useimmille opettajista, kavereiden kanssa olemisesta ja siitä, että koulu on antanut eväitä elämään. Kaikkein tärkeintä on se, että kouluaikana ei ole tullut mitään erityisen negatiivisia kokemuksia.

Koulun tärkeydestä kertoi myös se, että ihmiset olivat erittäin halukkaita kertomaan omista kokemuksistaan.

Osalle kouluajan muisteleminen tekee kuitenkin edelleen kipeää. Yleensä syynä on koulukiusaaminen tai oppilas on jostain syystä jäänyt yksin.

– Ne ovat kipeitä kokemuksia, jos olisi tarvinnut tukea mutta opettaja, kaverit tai perhe eivät ole huomanneet sitä, kertoo opiskelija Oona Huttunen.

Koulu ei enää yksin vastaa oppimisesta

Haastattelututkimuksessa kysyttiin myös näkemyksiä koulun tulevaisuudesta. Esille nousivat erityisesti kolme asiaa.

Ensinnäkin monien mielestä koulussa pitäisi liikkua enemmän. Toisin sanoen liikuntaa pitäisi lisätä, sillä sen nähdään tukevan muuta oppimista.

Toiseksi, koulun pitäisi olla enemmän yhteydessä varsinaiseen työelämään. Moni haastatelluista koki ongelmallisena sen vaiheen, kun piti siirtyä koulusta työelämään.

Kolmanneksi, koulun pitäisi nähdä oppilaat yksilöinä. Jokainen on erilainen ja erilaisuus pitäisi hyväksyä.

Jyväskylän yliopiston professori Jouni Välijärvi pitää haastattelututkimuksen tuloksia rohkaisevina. Hänen mielestään ne osaltaan vahvistavat käsitystä koulun vahvasta asemasta suomalaisten keskuudessa ja toisaalta sitä suuntaa, mihin koulun on ajateltukin menevän.

– Esimerkiksi liikunnan osalta on saatu tutkimuksissa juuri samoja tuloksia. Liikunnalla on merkitystä tiedolliseen osaamiseen.

Välijärven mukaan tulevaisuuden koulun ydin löytyy kuitenkin ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja siitä, millainen tulevaisuuden oppimisympäristö on.

– On ehkä liikaakin luotettu kouluun ja jätetty koulu yksin opetustehtävän kanssa.

Välijärvi arvioi, että kehittämistä on erityisesti koulun ja muun yhteiskunnan vuorovaikutuksessa. Jo pelkästään teknologia muuttaa oppimista mutta myös yhteiskunnat kaiken kaikkiaan muuttuvat oppimisympäristöiksi. Oppiminen ja opettaminen ei ole enää yksi koulun tehtävä.

– Raja koulusta työelämään hämärtyy.

Haastattelututkimuksen tekijät olivat Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän toisen asteen koulujen opiskelijat Joonas Mannonen, Oona Huttunen, Hilma Ojanen ja Wilhelmiina Koskelo. Tutkimus julkaistaan kirjana Maailma muuttuu - Muuttuuko koulukin?