Ensi vuonna 100 000 suomalaista pääsee suolistosyövän seulontoihin – tauti tappaa joka vuosi 1 200 ihmistä

Suomessa seulotaan jo rinta- ja kohdunkaulun syöpiä. Seuraavana vuorossa ovat suolistosyövät.

syövät
laboratorion näyteputkia
Jyrki Lyytikkä / Yle

Joka vuosi 1 200 suomalaista kuolee suolistosyöpään. Siihen sairastuneiden ihmisten määrä on kaksinkertaistunut 50 viime vuoden aikana ja se on tätä nykyä kolmanneksi yleisin syöpä sekä naisilla että miehillä. Vaikka hoitotulokset ovat parantuneet, edelleen 40 prosenttia sairastuneista kuolee tautiin.

Kuolleisuutta voitaisiin selvästi vähentää koko kansan kattavilla seulonnoilla, sanoo HUS:in gastroenterologian klinikan ylilääkäri Martti Färkkilä.

– Paksusuolen syövän esiasteet, polyypit, voidaan selvästi todeta suolesta paksusuolen tähystyksessä. Tähystyksellä voidaan vähentää suolistosyöpäkuolleisuutta jopa 90 prosenttia.

Färkkilä istuu mukana työryhmässä, joka suunnittelee paksusuolen syövän seulontojen käyttöönottoa. Hänen mukaansa paksusuolen syövän hoidon resurssit pitäisi ohjata syövän varhaiseen toteamiseen sen sijaan, että nyt niitä käytetään eniten jo levinneen paksusuolisyövän hoitoon ja taudin terminaalivaiheeseen.

– Potilaalle saatetaan tehdä etäpesäkkeiden vuoksi maksaleikkauksia tai antaa sytostaatteja. Elinkuukausia on siinä vaiheessa yleensä jäljellä vain muutamia.

Yli satatuhatta ihmistä pääsee seulontaan jo ensi vuonna

Yksi askel kohti valtakunnallisia seulontoja alkaa ensi vuonna, kun ainakin kahdeksan kuntaa on mukana uudessa kokeilussa. Niissä on seulontaikäistä väestöä reilut satatuhatta henkeä. Kokeiluhankkeessa kutsun saavat kaikki 60–74-vuotiaat kuntalaiset. Testeissä otetaan huomioon ikä, sukupuoli, sukuhistoria ja tupakointi.

– Riskiryhmät ohjattaisiin suoraan kolonoskopiaan eli tähystykseen, muut seulottaisiin kahden vuoden välein ulosteen veritestillä, sanoo ylilääkäri Färkkilä.

Miehillä paksu- ja peräsuolisyövän riski on selvästi korkeampi kuin naisilla.

Uusi tapa seuloa paksusuolen syöpää

Paksusuolen syövän seulontaan on kehitetty uusi, helpompi menetelmä. Entisen kolmen peräkkäisen päivän ulostenäytteen sijaan tarvitaan vain yksi näyte. Lisäksi testi analysoidaan koneellisesti, joten laboratoriohenkilökuntaa tarvitaan nykyistä vähemmän.

– Seulontaan on helpompi osallistua, kun tarvitaan vain yksi näyte, sanoo Suomen Syöpärekisterin seulontajohtaja Tytti Sarkeala.

– Toisaalta jo aiemmin tehdyssä kokeilussa osallistumisprosentti oli jopa 70, vaikka näytteitä otettiin kolme.

Sote saattaa sotkea suunnitelmia

Kokeilun jälkeen seulonnat on tarkoitus laajentaa valtakunnallisiksi.

– Valtakunnallista ohjelmaa joudutaan kuitenkin vielä odottamaan, sillä ensin pitää saada esimerkiksi kaikki laboratorioasiat kuntoon. Myös Postin pitää olla näytteiden kuljettamisessa mukana, sanoo Sarkeala.

Suurimpana jarruna saattaa kuitenkin olla sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen sote. Vielä ei tiedetä, kuuluvatko Euroopan unioninkin suosittamat seulonnat maakunnille vai suurille sairaanhoitopiireille.

Kun vastuu terveydenhoidon järjestämisestä siirtyy maakunnille vuonna 2020, linjauksen pitää olla valmis. Sen jälkeen seulonta-asetusta muutetaan ja siihen sisällytetään aiempien rintasyövän ja kohdunkaulasyövän seulonnan lisäksi suolistosyövät.