Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918? Uppoudu Ylen laajaan verkkojuttukokoelmaan sisällisodasta

Muutama vinkki todelliseen syväsukellukseen sadan vuoden takaisiin tapahtumiin. Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää. Ja muutama juttu sen lisäksi. Ole hyvä!

Suomen sisällissota
Teloitettuja ja kaatuneita Näsilinnan itäpäädyssä.
Vapriikin kuva-arkisto / Yle Uutisgrafiikka

Tänään on tullut kuluneeksi tasan sata vuotta vuoden 1918 sisällissodan alkamisesta. Yle on tuottanut useita juttuja ja verkkokokonaisuuksia sodasta ja erityisesti tapahtumiin liittyneistä traagisista ihmiskohtaloista. Kohtalokkaat vaiheet on kerrottu aikalaistodistajien, kulttuuriväen, tutkijoiden ja historiankirjoituksen kautta. Tässä niistä otos.

Sodan nimi

Matkan voi aloittaa hieman raamatullisesti: alussa oli sana.

Jo siitä, kuinka nimitämme sadan vuoden takaisia tapahtumia on väännetty kauan kättä. Jutussa Sisällissota vuonna 1918 kesti neljä kuukautta – taistelu sodan nimestä sata vuotta käydään seikkaperäisesti läpi kuinka mikäkin ajanjakso on sodan nimeä käsitellyt.

Millä sanoilla puhut sisällissodasta? Selkokirjailija tulkkaa sodan kaksitoista perustermiä kertoo vielä seikkaperäisesti sisällissodan muut sanat. Selityksen saavat lahtarit ja punikit.

Yhteenvetoja

Jos haluaa laajan kokonaiskuvan siitä, miten sotaan jouduttiin, kannattaa lukea juttu Nälkä, pelko ja vihapuhe eli miksi Suomessa alkoi sata vuotta sitten sisällissota – vuoden 1917 opetukset. Se on koko kuluneen vuoden 1917 tapahtumia juttusarjaansa varten seuranneen toimittaja Esko Varhon yhteenveto syistä – ja yritys ymmärtää historiaa.

Yle Uutiset tutki, mitä me suomalaiset nyt ajattelemme vuoden 1918 sodasta. Valtaosa ei halua unohtaa, mitä sata vuotta sitten tapahtui. Tämä selviää jutun Vuoden 1918 sota jakaa yhä kansaa, vaikka enemmistö seisoo juoksuhautojen välissä – Ylen kysely kertoo, mitä Suomi ajattelee sisällissodasta tuloksista.

Pikakatsauksia

Samasta laajasta aineistosta on kiireisille Yle Areenassa myös pariminuuttinen televisiojuttu Vuoden 1918 sota jakaa yhä suomalaisia.

Toinen pariminuuttinen videopikakurssi aikakauden tunnelmista on jakso Sisällissota Elävän arkiston "Viikon valinnoissa". Pantakoon merkille, että kumpikin käyttää kuvastossaan sujuvasti Edvin Laineen filmatisointia Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teoksesta. Kuvat ovat niin ikonisia. Ja taitavatpa olla ainoita värillisiä elokuvapätkiä aikakaudelta. Annetaan siis anteeksi, että ne ovat fiktiota – niin todelta ne tuntuvat.

Taiteilijakuvia

Taiteilijoiden näkymä raadolliseen historiankohtaan on mielenkiintoinen. Erittäin laajassa kokonaisuudessa Musiikin kevät 1918 – kohtaloita sisällissodan Suomessa kerrotaan muun muassa työväenkuoron johtajan ja musiikkimiehen Väinö Pesolan vaiheista kahden tulen välissä, Sibeliuksen 15-vuotiaan tyttären Katarinan silminnäkijäkuvauksia sisällissodan Helsingistä ja taiteilijapari Alma ja Toivo Kuulan vaiheita sisällissodan alkuvaiheen tiimellyksissä heidän rakkauskirjeidensä kautta.

Muisteloja

Tavallisten nykyajan ihmisten muistoja sukuansa kohdanneista kohtaloista on kerätty juttuun Sisällissodasta kerrotaan suvuissa riipaisevia muistoja: "Jos tapatte minut, tappakaa lapsetkin". Jotain lohdullistakin muistoissa oli, sillä juttu päättyy kauniisti rakkaustarinaan siitä, kuinka "Isomummi ihastui ratsullaan saapuneeseen osastonjohtajaan".

Toinen hieman valoisampi tarina kertoo Pohjois-Savon Vesannosta otsikolla Pitäjä, jossa ei ammuttu laukaustakaan – kun sisällissota syttyi, Vesannon asukkaat veivät aseet lukkojen taakse ja kirkkoherra sai avaimen.

Punaisten historiaa

Sotien historian sanotaan olevan aina voittajien historiaa. Tätä vinoumaa oikaisee kenties Ylen laajin kokonaisuus Sisällissota 1918 – punaiset muistot. Se on tavattoman "syvä" Elävän arkiston, Kansan Arkiston ja Työväen muistitietotoimikunnan tuottama kokoelma haastatteluäänitteitä, joista useimpia ei ole koskaan ennen esitetty julkisesti.

Jälkiseuraukset

Sisällissodan tapahtumat ovat läsnä kolmessa kirjailija Kjell Westön romaanissa. Hänen haastattelussaan Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto" edetään jo sodan jälkeisiin selvittelyihin. Samassa kokonaisuudessa on myös kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Niissä aiheina ovat Tammisaaren vankileirit ja sodanjälkeiset teloitukset.

Uutisia

Lopuksi vinkki vielä niille, joille uutisnälkä aiheesta on loputon. Uutisten sivulla julkaistut jotakuinkin kaikki jutut Suomen sisällissodasta löytyvät täältä. Nopealla laskemisella niitä on seitsemisenkymmentä.