1. yle.fi
  2. Uutiset

Ranskan vanginvartijoiden työnseisaukset jatkuneet liki kaksi viikkoa, vankiloissa räjähdysherkkä tilanne

Vanginvartijat haluavat enemmän palkkaa ja turvallisuutta. Vankien oikeuksia valvova oikeusasiamies varoittaa ylikansoitettujen vankiloiden ilmapiirin olevan äärimmäisen jännittynyt.

Ranska
Ranska lakkoilevat vanginvartijat
Lakkoilevat vanginvartijat sulkivat keskiviikkona Fresnesissä sijaitsevan vankilan sisäänkäynnin. Vankila on Ranskan toiseksi suurin.Julien de Rosa / Epa

Ranskan vanginvartijat ovat järjestäneet työnseisauksia jo 12 päivän ajan saadakseen paremman lähtöpalkan ja bonuksia sekä lisätäkseen vankiloiden turvatoimia.

Ranskassa on 188 vankilaa, joissa on yhteensä noin 70 000 vankia. Torstaina seisauksia oli 116 vankilassa, perjantaina 60:ssä.

Lakkoilevien vanginvartijoiden tilalle on tuotu paikoin poliiseja, mutta he ovat vankiloissa vain valvoakseen järjestystä, eivät huolehtiakseen perustoiminnoista.

Ranskan vankien oloja valvova oikeusasiamies Adeline Hazan varoittaa, että olot ovat tulenarat. Pieniin selleihin on täysissa vankiloissa sullottu kolme, jopa neljä vankia. Ulkoiluja ei ole voitu kaikkialla järjestää.

– Ette voi jättää vankeja ilman mahdollisuutta peseytyä, käydä suihkussa, syödä ja tavata omaisiaan, sanoi Hazan.

Oikeusministerin sovitteluesitys ei riitä

Oikeusministeri Nicole Belloubet tarjosi vanginvartijoiden ammattiliitoille torstaina pakettia, jossa on 1 100 uutta virkaa, palkankorotuksia 30 miljoonalla eurolla ja lisää mahdollisuuksia eristää ääri-islamilaisia vankeja erikoisyksiköihin.

Kolmesta ammattiliitosta suurin, Ufap-Unsa suostui ehdotukseen, mutta kaksi pienempää ja radikaalimpaa liittoa, CGT sekä FO hylkäsivät oikeusministerin tarjouksen.

Yksi suurimmista vartijoiden huolenaiheista on heikkenevä työturvallisuus. Vankiloissa on viime aikoina tehty useita hyökkäyksiä vartijoita vastaan sen jälkeen, kun al-Qaidan jäsen hyökkäsi vartijoita vastaan pohjoisranskalaisessa vankilassa partaterän ja saksien kanssa pari viikkoa sitten.

Työtaistelu on ensimmäinen isompi ay-taistelu sen jälkeen, kun presidentti Emmanuel Macron astui virkaan viime toukokuussa.

Lähteet: AFP, AP, Reuters

Lue seuraavaksi