Oppilaitoksessa opetettiin kanoja tunnistamaan konsonantit ja vokaalit – kouluttaja: Kun osaa kouluttaa kanan, voi kouluttaa minkä tahansa eläimen

Eläimille opetetaan taitoja sen sijaan, että niiden viettejä ja vaistoja kontrolloitaisiin. Eläinten kouluttamisesta povataan tulevaisuuden alaa Suomessa.

animal training
Kana
Toni Pitkänen / Yle

Pohjois-Savon opiston kanalasta kuuluu iloinen kaakatus. Opettaja Harri Katainen avaa portin ja alkaa esitellä ylpeänä kasvattejaan. Keskellä kanalaumaa tepastelee komea punahelttainen Lerppa-kukko. Sen kiekaisu saa kanat hetkeksi hiljaiseksi.

– Kyllä siellä yksi kukko aina mahtuu olemaan mukana. Niillä on siellä semmoinen saippuaooppera. Kukko virikkeellistää lisää kanojen elämää, Katainen naurahtaa.

Katainen opettaa tuleville eläintenkouluttajille eläinten käyttäytymistä kanojen avulla.

Vanha sanonta siitä, että kanalla olisi lyhyt muisti tai pienet aivot ei pidä paikkaansa. Kana on erittäin nopea oppija ja siksi se soveltuu erittäin hyvin eläintenkouluttajien opetukseen.

– Kun osaa kouluttaa kanan, voi kouluttaa minkä tahansa eläimen, Katainen perustelee.

Eläintenkouluttaja, opettaja Harri Katainen
Toni Pitkänen / Yle

Käytännönläheinen opetus kiinnostaa nuoria

Savonlinnalaiselle Moona Härköselle eläimet ovat olleet aina lähellä sydäntä. Hän haki eläintenkouluttajan koulutukseen Pohjois-Savon opistoon heti lukion jälkeen Facebook-mainoksen innoittamana. Tavoitteena 18-vuotiaalla Härkösellä on jatkaa opintoja Ylä-Savon ammattiopistossa Iisalmessa ammattitutkintoon saakka ja työllistää tulevaisuudessa itsensä yrittäjänä.

Härkönen kehuu opiston käytännönläheistä opetustapaa, vaikka kanan kouluttaminen onkin välissä melko haastavaa.

Kanalla on tunteet. Välillä sillä on huonoja päiviä ja kouluttamisesta ei tahdo tulla mitään.

Moona Härkönen
Kana.
Kanoille voi opettaa esimerkiksi värien tunnistamista.

– Kanat ovat nopeita oppijoita ja välissä on vaikea pysyä perässä. Ne antavat ja opettavat hirmu paljon. Niiden kouluttamista helpottaa se, ettei niihin luo tunnesidettä. Kouluttamistekniikan oppii hyvin. Olen huomannut, että kanoilla on myös tunteet. Välillä niillä on huonoja päiviä ja kouluttamisesta ei tahdo tulla mitään. Silloin pitää omatkin tunteet käydä läpi, Härkönen naurahtaa.

Moona Härkönen
Toni Pitkänen / Yle

Eläintenkouluttajille on kysyntää

Eläintenkouluttajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän parantamaan myös tuotantoeläinten hyvinvointia. Ylä-Savon ammattiopisto on yksi alalle ammattitutkinnon tarjoavista oppilaitoksista. Eläintenhoitajan ammattitutkinnon eläintenkouluttajan osaamisalalta suorittaa vuosittain 10–12 opiskelijaa.

Aikuisopettaja Outi Jäntti on mielissään siitä, että eläinten kouluttaminen koetaan yhä merkityksellisemmäksi. Muun muassa maatalousalan neuvontajärjestöt ja eläinlääkärit ovat jo nyt valveutuneita eläinten hyvinvointiin liittyvästä osaamisesta.

– Tuotantoeläimiä voidaan esimerkiksi siedättää erilaisia hoitoja varten ja ohjata käyttäytymään toivotulla tavalla robottinavetoissa. Eläintenkoulutuksella ennaltaehkäistään niiden häiriökäyttäytymisiä ja näin voidaan lisätä eläintenhoitajien työturvallisuutta ja työn joustavuutta, perustelee Jäntti eläintenkouluttajien ammatin merkitystä tulevaisuudessa.

Kana oppii temppuja viisi kertaa koiraa nopeammin

Harri Katainen on kehittänyt metodin miten kanoja voi käyttää opetuksen apuna. Eläintenkouluttajana hän on perehtynyt oppimispsykologiaan.

– Ensimmäiseksi lähden muuttamaan opiskelijoiden ajattelutapaa siten, että eläin nähtäisiin yksilönä ja jossakin määrin älykkäänä. Sitä tietoa hyödyntäen lähdetään viemään oppimispsykologian perusteita kanan tasolle. Koulutusperiaate on sama kuin koirilla. Kana vaan oppii viisi kertaa nopeammin kuin koira. Oman työn jälki näkyy nopeammin.

Katainen nostaa kanan pöydälle, johon hän on asetellut kaksi kartiota. Tarkoitus on saada kana kiertämään kartioita toivotulla tavalla. Kädessä hänellä on klikkeri eli naksutin ja muki, jossa on jyviä.

Olemme opettaneet kanat tunnistamaan vokaalit ja konsonantit toisistaan.

Harri Katainen

– Opetus perustuu ehdollistamiseen. Kanan käytöstä vahvistetaan naksautusäänellä ja sen jälkeen palkitsemalla, kun kana on suorittanut toivotun tehtävän. Sitä kautta sille voidaan opettaa yhä vaikeampia ja vaikeampia temppuja. Me olemme opettaneet kanat jopa tunnistamaan vokaalit ja konsonantit toisistaan, Katainen ylpeillen esittelee.

Kanoja
Antti Karhunen / Yle

Tieteeseen perustuvaa tietoa eläinten käyttäytymisestä tarvitaan lisää

Tampereen yliopisto on aloittanut tänä vuonna eläinkouluttajan vuoden mittaisen koulutuksen. Eläinten oppimisen ja käyttäytymisanalyysin asiantuntija Jirka Vierimaan mukaan koulutusta on selvästi odotettu.

– Siihen on ollut kiinnostusta sekä yliopistoväen että eläinalan kenttätyötä tekevien puolelta jo pitkään. Tällä hetkellä vain yliopistollisen koulutuksen puitteissa voidaan opettaa tieteelliseen tutkimukseen ja eettiseen toimintaan perustuvaa eläinkoulutusta.

Vierimaa pohtii alan ammatillisen koulutuksen nykyistä tasoa. Hän sanoo, ettei eläinsuojelulaki ja nykyiset koulutukset takaa vielä riittävästi eettisiä periaatteita eläinten kouluttamiselle.

– Yleisellä tasolla osaaminen heijastelee tämän hetken tilannetta siitä, että eläinkoulutusala on kunnolla vasta rantautumassa Suomeen.

Eläinkoulutuksen uudet tuulet ovat jännittäviä. Eläimen omaehtoinen osallistuminen koulutukseen on selvä vaihtoehto pakottamiselle ja rankaisuille.

Jirka Vierimaa

Uudella yliopistokoulutuksella tähdätään eettisesti kestävään eläinkoulutukseen eli eläinten hyvinvointia parantavien ja niiden kykyjä ja oikeuksia tunnustavien nykyaikaisten koulutusmenetelmien tuntemiseen ja käyttämiseen.

–Tällä hetkellä käytännön eläinkoulutuksen uudet tuulet ovat aika jännittäviä. Eläimen omaehtoinen osallistuminen koulutukseen on selvä vaihtoehto pakottamiselle ja rankaisuille. Ihmisen valta-aseman sijaan pyritään vuorovaikutukseen eläimen kanssa. Puhetavoissa huomaa muutoksen etenkin lemmikkien kohdalla, kun eläimille opetetaan taitoja sen sijaan, että niiden viettejä ja vaistoja vain kontrolloitaisiin, Vierimaa selittää.

Kanan käyttäminen opetuksen apuna innostaa Vierimaan ideoimaan.

– Siinä voisi olla mahdollisuus virtuaalitodellisuuden kehittäjille. Kanojen kouluttaminen vastaa kokemuksena videopelaamista, jossa jokaisella tehdyllä valinnalla on väliä lopputuloksen kannalta.

Kaikilla eläimillä on tunteet

Maailmassa teurastetaan päivittäin 80 miljoonaa kanaa ravinnoksi. Eläintenkouluttaja Harri Kataisen mukaan maapallo ei kestä tällaista kulutusta eikä se ole eettisesti hyväksyttävää. Kataiselle kana on paljon muuta kuin raaka-aine tai hyötyeläin.

– Kanallakin on kaikki samat perustunteet kuin meillä ihmisillä. Jos eläintenhoitaja tiedostaa työssään eläimen tunteet, hoitotyö muuttuu oleellisesti emotionaalisemmaksi.

Villikanat ovat selviytyneet 52 miljoonaa vuotta. Niillä on jokin supervoima.

Katainen on hyvillään, että parhaillaan valmistellaan lakiehdotusta (siirryt toiseen palveluun) siitä, mikä on riittävää hyvinvointia eläimelle. Kanalle se on hänen mielestään hyvä hoito ja riittävän virikkeellinen ympäristö.

– Villikanat ovat selviytyneet täällä 52 miljoonaa vuotta. Niillä on jokin supervoima. Ne elävät viidakossa petojen keskellä. Uskon, että kanojen oppiminen liittyy siihen. Ne ovat todennäköisesti täydellisiä selviytyjiä, Katainen pohtii ja silittää sylissä olevaa villikanan serkkua.