Professori: Niinistön valinta varmistuu jo iltakahdeksalta – vaalipäivän yllätysnousijaa ei tule

Sauli Niinistön uudelleenvalinta voi ratketa käytännössä heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua, kun presidentinvaalien ennakkoäänien laskentalulos on julkistettu. Jos ehdokas saa yksinään yli puolet kaikista äänistä, toista kierrosta ei tarvita.

Suomen presidentinvaalit
Sauli Niinistö kampanjoi viimeisenä päivänä ennen vaaleja Helsingin keskustassa lauantaina
Sauli Niinistö kampanjoi lauantaina muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön toinen kausi saattaa hyvinkin varmistua jo tänään heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua iltakahdeksalta, kun presidentinvaalien ennakköäänten laskentatulos julkistetaan ensimmäisen kierroksen osalta.

– Pidän erittäin todennäköisenä, että heti ennakkoäänten tulosjulkistuksen jälkeen tiedämme Sauli Niinistön tulevan valituksi jo ensimmäisellä kierroksella, jos ennakkoäänten jakautuma edes suurinpiirtein noudattaa mielipidemittausten lukemia, arvioi valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta.

Paloheimo arvelee, että noin puolet kaikista äänistä on annettu jo ennakkoon. Ennakkoäänistä Paloheimo uskoo Niinistön saavan vähintään 55 prosenttia, jopa yli.

– Sauli Niinistön kannatus saa vaalipäivänä annetuista äänistä pudota pitkälti alle 50 prosentin ja silti hän vielä saa kaikista äänistä yli puolet, Paloheimo ynnää.

Niinistö hyötyy nukkujista

Tosin pienen kysymysmerkin tulokseen heittää äänestysprosentti, vaikkei Paloheimo usko sen vaarantavan Niinistön valintaa. Paloheimon mukaan korkeasta äänestysprosentista hyötyvät etenkin muut ehdokkaat kuin Niinistö, joka taas hyötyy nukkumaan jääjistä.

– Mitä huonommaksi jää vaalipäivän äänestysaktiivisuus, sitä suuremman osuuden Niinistö tulee saamaan kaikista äänistä.

Mielipidemittauksia tekevän taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen uskoo Niinistön ennakkoäänimäärän jäävän selvästi kyselyjen antamia kannatuslukemia matalammaksi.

Pajunen arvioi kysyttäessä, mikä voisi olla alin ennakkoäänimäärä, jolla Niinistön kokonaispotti nousisi varsinaisen vaalipäivän äänillä vielä yli 50 prosentin ja hänet valittaisiin ensimmäisessä vaalissa.

– Sanoisin 47–48 prosenttia. Vaalipäivän äänet vääntävät Niinistön ääniosuuden yli 50:n.

Pajunenkin uskoo vaalin ratkeavan jo ensimmäisellä kierroksella. Tosin hän arvioi Niinistön voittavan niukemmalla erolla kuin kyselyjen tulokset antavat olettaa.

Suora valinta jo ensimmäisellä kierroksella edellyttää ehdokkaan saavan yli puolet kaikista äänistä. Jos kenenkään äänimäärä ei ylitä 50 prosenttia äänistä, järjestetään vaaleissa toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen välillä. Mahdollinen toinen kierros pidetään sunnuntaina 11. helmikuuta.

Paavo Väyrynen kampanjoimassa Helsingin Kampissa lauantaina.
Paavo Väyrynen kampanjoi lauantaina Helsingin Kampissa ja monessa muussa paikassa.Jyrki Ojala / Yle

Yllätyshuumaa ei tule

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Paavo Väyrynen on vankasti toistellut toisen kierroksen toteutumista, vaikka kannatuskyselyt eivät ole näkemystä tukeneet. Kyselyjen perusteella arvioituna toinen kierros edellyttäisi kuuden vuoden takaisen "Haavisto-huuman" toistumista jonkun ehdokkaan kohdalla. Asiantuntijoiden mukaan loppukirinousua ei ole nyt näköpiirissä sen enempää Väyryselle, vihreiden ehdokkaalle Pekka Haavistolle kuin muillekaan.

– Sellaista on aika vaikea nähdä, koska ehdokkaiden kannatus on ollut aika vakiintunutta ja nähty kasvukin vähäistä. Ehkä Väyrysellä olisi ollut jonkinnäköinen mahdollisuus, mutta viimeisten mittaustulosten valossa näyttää siltä, että huima nousu ei toteudu, arvelee Pajunen.

Paloheimo arvelee taktista äänestämistä kuitenkin ilmenevän vaalien kakkossijasta, vaikkei toiseen kierrokseen välttämättä uskotakaan.

– Äänestäjät, jotka nimenomaan eivät halua Väyrysestä vaalien kakkosta, saattavat keskittää ääniään Haavistolle pudottaakseen Väyrysen järjestyssijaa alemmaksi.

– Ja päinvastoin: äänestäjät, jotka eivät missään tapauksessa halua Haavistoa kakkossijalle vaaleissa, saattavat äänestää Väyrystä, koska hänellä nyt saattaisi olla mahdollisuus kakkoseksi. Tällainen asetelma, ihmisten taktinen äänestäminen saattaa lisätä sekä Haaviston että Väyrysen äänimäärää, Paloheimo laskee.

Taktikoinnin kärsijä saattaa olla keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen, vaikka puoluejohto on yrittänyt patistella väkeään puolueen oman ehdokkaan taakse.

– Tuoreitten mielipidemittausten perusteella keskusta on onnistunut tässä erittäin huonosti. Hyvin suuri osa keskustalaisista on mielipidemittauksissa ilmoittanut äänestävänsä suoraan Niinistöä. Tästä jää varmasti keskustan sisälle jälkipyykkiä ja kuplintaa, jos Väyrysen osuus äänistä on selvästi suurempi kuin Vanhasen äänisaalis, Paloheimo näkee.

Juttuun on täydennetty 30.1.2018 kello 12.46 kappale: "Pajunen arvioi kysyttäessä, mikä voisi olla alin ennakkoäänimäärä, jolla Niinistön kokonaispotti nousisi varsinaisen vaalipäivän äänillä vielä yli 50 prosentin ja hänet valittaisiin ensimmäisessä vaalissa."