Kaikki talviolympialaisista!

Lapset liikkeelle! Runsas liikkuminen lapsena nostaa jopa palkkaa aikuisena

Väitöstutkimuksen mukaan lapsina aktiivisesti liikkuneet opiskelivat noin vuoden pidempään kuin vähän liikkuneet.

liikunta
Poika hyppää talvisessa  metsässä.
Esko Jämsä / AOP

Runsas liikkuminen lapsena kannattaa. Terveyshyödyt tunnetaan jo hyvin, mutta tuoreen väitöskirjan mukaan liikunnallisella lapsuudella on yhteys myös muita korkeampaan koulutukseen ja työuralla menestymiseen.

Jaana Karin Jyväskylän yliopistossa tarkastetun taloustieteen väitöskirjan mukaan ero näkyy jo peruskoulun päättötodistuksissa.

– Päättötodistuksen keskiarvo oli paljon liikkuvilla keskimäärin noin puoli arvosanaa korkeampi kuin vähän liikkuvilla, Jaana Kari sanoo.

Aktiivisesti lapsina liikkuneet myös kouluttautuivat pidemmälle. Heille kertyi opiskeluvuosia keskimäärin vuoden enemmän kuin vähän liikkuneille.

Aktiivisilla liikkujilla 15 prosenttia parempi palkka

Liikunnallisella lapsuudella on laajalla aineistolla toteutetun väitöstutkimuksen mukaan yhteys jopa ansiotasoon. Paljon lapsena liikkuneiden palkka oli aikuisena keskimäärin noin viisitoista prosenttia parempi kuin vähän liikkuneiden.

Aktiiviset liikkujat myös kiinnittyivät työmarkkinoille paremmin. Työttömyyskuukausia oli heillä vähemmän ja vastaavasti työssäolokuukausia kertyi enemmän kuin vähän liikkuneille.

Jaana Karin mukaan mahdollisia selittäjiä aktiivisten liikkujen koulussa ja työssä menestymiseen on useita. Liikunnan myönteinen vaikutus terveyteen on kiistaton.

– Parempi terveys voi näkyä siten, että lapsilla on sairauspoissaoloja vähemmän. Liikunnallisesti aktiiviset ovat ehkä ylipäätään tehokkaampia suoriutujia niin koulussa kuin työurilla.

Liikunnalla on myönteinen yhteys myös esimerkiksi tarkkaavaisuuteen, työmuistiin ja oppimiseen. Myös sosiaaliset suhteet voivat lapsen liikuntaharrastuksen kautta laajentua. Varsinkin seuroissa liikuntaa harrastaneille lapsille voi olla vielä aikuisina työurallaan hyötyä harrastuksensa kautta kertyneistä verkostoista.

Nuori juoksee pellolla koiran perässä.
Liikunnallisella lapsuudella on laajalla aineistolla toteutetun väitöstutkimuksen mukaan yhteys jopa ansiotasoon.Peter Cripps / AOP

Työnantajan silmissä liikunnallisuus voi kuvastaa tuottavuutta

Aktiivisesti lapsesta asti liikkuneiden työuraa saattaa Jaana Karin mukaan edistää myös niin sanottu positiivinen syrjintä.

– Työnantajat voivat kokea liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan signaalina, joka kuvastaa työntekijän terveyttä, motivaatiota, tuottavuutta ja päämäärätietoisuutta. Sen vuoksi he voivat ennemmin palkata henkilön, joka harrastaa liikuntaa kuin henkilön, joka ei liikuntaa harrasta.

Liikunnallinen elämäntapa kannattaa aiempienkin tutkimusten perusteella tuoda esiin työtä hakiessa. Ruotsissa vuonna 2011 julkaistussa laajassa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) työhaastatteluun tuli kutsu muita useammin silloin, kun tutkijoiden kirjoittamissa hakemuksessa mainittiin liikunnan harrastaminen.

Liikunnan vaikutuksia seurattiin 30 vuoden ajan

Jaana Karin väitöstutkimuksessa paljon liikkuvalla lapsella tarkoitettiin, että lapsi liikkui säännöllisesti ja useampana päivänä viikossa. Liikuntaa mitattiin usealla tavalla, muun muassa kuinka usein ja kuinka intensiivisesti lapsi liikkui ja osallistuiko hän seuratoimintaan tai kilpailuihin.

– Lapsi saattoi siis olla liikunnallisesti aktiivinen riippumatta siitä, osallistuiko hän urheiluseurojen toimintaan tai kilpailuihin, Jaana Kari sanoo.

Tutkimuksessa seurattiin samoja ihmisiä noin kolmenkymmenen vuoden ajan, vuodesta 1980 alkaen. Aineistona oli 3500 lapsen ja nuoren LASERI (siirryt toiseen palveluun)-tutkimus yhdistettynä Tilastokeskuksen rekistereihin.

LIKES-tutkimuskeskuksen tutkijan Jaana Karin taloustieteen väitöskirja (siirryt toiseen palveluun) tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa perjantaina 26.1.

Joko olet tilannut Ylen tiedekirjeen? Tilaa tästä ja varmista, että huomaat kiinnostavimmat tiedeaiheet.