Analyysi: Pitkäveteinen kampanja päättyi riemuvoittoon – Niinistö pysäytti kannatusluisun ja todisti olevansa lähihistorian suosituin presidentti

Vaikka Sauli Niinistön suosio laski vaalipäivää kohti, on hän nyt ensimmäinen presidentti, joka on valittu suoralla kansanvaalilla ensimmäisellä kierroksella.

presidentinvaalit
Sauli Niinistö
Sauli Niinistö hymyili Säätytalon vaalivalvojaisissa sunnuntai-iltana.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kun keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen lokakuussa julkisti kampanjalauseensa “Tehdään näistä vaalit”, se tuntui huonolta vitsiltä. Vaaleja näistä ei tulisi tekemälläkään, sillä istuvan presidentin Sauli Niinistön suosio oli liian kova.

Korkeimmillaan Niinistön suosio kävi marraskuussa, kun Ylen presidenttikyselyssä jopa 80 prosenttia kantansa ilmoittaneista kertoi kannattavansa Niinistöä.

Siihen verrattuna jopa sunnuntain tulos – 62,7 prosenttia kun kaikki äänet on laskettu – voi tuntua kädenlämpöiseltä. Se kuitenkin tarkoittaa, että Niinistö on valittu Suomen presidentiksi ensimmäisellä kierroksella. Äänimäärää voi tarkemmin tutkia Ylen tulospalvelusta (siirryt toiseen palveluun).

Voitto on historiallinen: koskaan ennen ei ole presidenttiä valittu suoralla kansanvaalilla ensimmäisellä kierroksella. Miten tähän tultiin?

Lyhyt kampanja suojeli Niinistöä toiselta kierrokselta

Keskustan Vanhasta lukuun ottamatta kaikki ehdokkaat aloittivat kampanjansa suhteellisen myöhään. SDP jopa venytti ehdokasvalintaansa syksyyn saakka.

Tämä saattoi toimia Niinistön eduksi, sillä yleensä istuvan presidentin suosio on aina laskenut kampanjan edetessä. Niin kävi nytkin, mutta muiden kannalta aivan liian myöhään. Niinistö teki varovaista kampanjaa, piti piilossa muun muassa Nato-kantansa ja pitkään jopa äksyn kärsimättömyytensä, jonka hän tietää huonoksi ominaisuudekseen. Aivan loppusuoralla ärtyisyys pääsi esiin: esimerkiksi HS:n suuressa vaalikeskustelussa Niinistö silminnähden tuohtui Pekka Haavistolle (siirryt toiseen palveluun).

Niinistön valtava suosio myös antoi muille vain vähän liikkumatilaa. Vaikka presidentinvaalien henkilökeskeisyys on ollut selvää ainakin siitä lähtien, kun pienen RKP:n Elisabeth Rehn meni toiselle kierrokselle vuonna 1994, ylitti Niinistön kannatus puoluerajat ennennäkemättömällä tavalla. Marraskuussa hän oli Ylen kyselyn mukaan suosituin paitsi taustapuolueensa kokoomuksen, myös keskustan, SDP:n ja jopa vihreiden kannattajien joukossa.

Tämä asetti näiden puolueiden kampanjat outoon tilanteeseen: miten Niinistöä voi haastaa, jos omat kannattajatkin ovat presidenttiin tyytyväisiä?

Niinpä Niinistöä ei juuri haastettukaan. Gallupeissa pitkin matkaa toisena pysynyt vihreiden Pekka Haavisto vaikuttikin usein pyrkivän olemaan niinistömpi kuin Niinistö itse. Vuoden 2012 hurmioituneen Haavisto-liikkeen keulakuvan sijaan tenteissä nähtiin tekninen, asiantuntemusta korostava ja jopa elististinen ehdokas.

Vähemmän kalastettuja vesiä lähtivät etsimään RKP:n Nils Torvalds Nato-myönteisyydellään ja Laura Huhtasaari (PS) ja Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys) eurokriittisyydellään. Torvaldsin yritys oli tuhoon tuomittu, sillä Nato-myönteisyys ei vain soita suomalaisten kieliä: Torvalds jäi viimeiseksi alle kahden prosentin äänisaaliilla. Huhtasaaren ja Väyrysen yrityksellä oli enemmän mahdollisuuksia toteutua, mutta kumpikin selvästi toiseksi tulleen Haaviston taakse.

Vielä viime metreillä Huhtasaari yritti käydä kiinni myös suomalaisten vahvaa johtajaa kaipaavaan kansanosaan (Evan raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun)60 prosenttia suomalaisista haluaisi, että presidentti voi esimerkiksi hajottaa eduskunnan), mutta sekään ei kantanut. Ehkä vahvaa presidenttiä kaipaava kansanosa on kuitenkin ollut tyytyväinen siihen, miten Niinistö on pystynyt “maksimaalisesti hyödyntämään sen vallan, joka kuuluu presidentille”, kuten Ulkopoliittisen instituutin Teija Tiilikainen sanoi Helsingin Sanomissa joulukuussa (siirryt toiseen palveluun).

Niinistö on nyt todistetusti lähihistorian suosituin presidentti

Niinistö on siis nyt ensimmäinen presidentti, joka on valittu ensimmäisellä kierroksella suoralla kansanvaalilla. Tekeekö tämä hänestä kaikkien aikojen suosituimman presidentin?

Tuskin, mutta lähihistorian suosituin hän on.

Presidentinvaaleissa on äänestetty suoraan ehdokasta vuodesta 1988 lähtien. Sitä edeltäviin vaaleihin vertailu on mieletöntä, koska kansalaiset eivät äänestäneet niissä presidenttiä suoraan, vaan valinnan suorittivat kansanvaalilla valitut valitsijamiehet. Oliko esimerkiksi Risto Ryti Niinistöä suositumpi vuonna 1943, kun vuoden 1937 valitsijamiehet äänestivät hänet jatkoon liki yksimielisesti? Mahdoton sanoa.

Suoran kansanvaalin aikana Niinistön saamaa äänisaalista lähimmäs on päässyt Mauno Koivisto, juuri tuona ensimmäisenä vuonna 1988. Istuva presidenttin Koivisto sai 48,9 prosenttia äänistä ja oli aivan hilkulla tulla valituksi ensimmäisellä kierroksella. (Koiviston ykkösvastustaja oli muuten keskustan ehdokkaana ollut Paavo Väyrynen.)

Niinistö on siis nyt suositumpi kuin Mauno Koivisto 1988, Martti Ahtisaari 1994 tai Tarja Halonen 2000 ja 2006. Hän on myös suositumpi kuin oli itse kuusi vuotta sitten.

Niinistön kansansuosio ei ehkä ole yhtä korkea kuin joskus syksyllä näytti, mutta historiallisen korkea se joka tapauksessa on.

Päivitetty 28. tammikuuta kello 22.30: Päivitetty tulokset vastaamaan tilannetta, kun kaikki äänet on laskettu.