Analyysi: Sauli Niinistö torjuu Suuren Johtajan kaavun

Sauli Niinistö jatkaa tasavallan presidenttinä seuraavat kuusi vuotta erittäin vahvalla valtakirjalla. Presidentin ja hallituksen yhteistyössä paineet kohdistuvat erityisesti EU-politiikkaan, arvioi politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

presidentinvaalit
Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö poistuu presidentinvaalien vaalivalvojaisista lumisateeseen Helsingin Säätytalolta sunnuntaina.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Äänestäjien huiman tuen saanut Sauli Niinistö joutuu presidenttinä tasapainottelemaan kansalaisten ylettömien odotusten ja presidentin vuosikymmenten varrella kaventuneiden valtaoikeuksien välissä.

Vaalikeskustelun loppusuoralla ajauduttiin tilanteeseen, jossa presidenttiehdokkaat venyttivät suruttomasti presidentin valtaoikeuksia.

Presidenttiehdokas Niinistökin hairahtui visioimaan omistusasunnon arvonlaskusta aiheutuneiden menetysten korvaamista yhteiskunnan rakennemuutoksesta kärsineille.

Vaalitulosillan humussa presidentti Niinistö malttoi kuitenkin mielensä. Hän vakuutti, että ei halua Suureksi Johtajaksi.

Kansa haluaa vahvan presidentin

Osa presidenttiehdokkaista kosiskeli äänestäjiä vaatimalla presidentille lisää valtaa.

Presidentinvaalien alla julkaistiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan, Evan, kysely, jonka mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista haluaa presidentille enemmän valtaa.

Vaalitulosillan voiton tunnelmissa presidentti Niinistö jo hillitsi äänestäjien odotuksia.

Niinistö muistutti, että hän on ollut itse mukana kaventamassa presidentin valtaa eikä paluuta menneisyyteen ole luvassa. Valtavaa äänisaalistaan Niinistö kommentoi sanomalle, että hän tuntee vastuun painavan. Vastuun ottaminen oli myös Niinistön kampanjan kärkiteemoja.

Presidentti Niinistö johtaa ulkopolitiikkaa

Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Perinteisessä ulkopolitiikassa presidentti Niinistö on ottanut selkeästi johdon, eikä hän ole tätä johtajuuttaan yhtään ujostellut.

Niinistön tasavallassa presidentille on luontevasti langennut yhteydenpito Venäjän, Yhdysvaltain ja Kiinan johtajiin. Perinteisessä ulkopolitiikassa marssijärjestykseen ei ole luvassa muutoksia: presidentti Niinistö vie ja hallitus seuraa.

Presidenttiä ei ohiteta Nato-keskustelussa

Presidentti Niinistön asema on vahva myös, kun Suomessa lähivuosina keskustellaan turvallisuuspoliittisista valinnoista. Keskustelua EU:n puolustusyhteistyöstä, Nato-yhteistyöstä tai jopa Nato-jäsenyydestä ei voida välttää. Presidentin pään yli ratkaisuja ei tehdä.

Presidenttinä Niinistö on ollut tyytyväinen siihen, että Sipilän hallitus avasi ohjelmassaan Nato-jäsenyyden mahdollisuuden. Seuraava hallituskaan ei voi presidentin mielipidettä olan kohautuksella sivuuttaa.

Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilannetta rauhoittaa presidentti Niinistön selkeä ilmoitus, että hän ei ole tällä hetkellä muuttamassa Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta.

Sisäpolitiikassa presidentti jakaa neuvoja

Sisäpolitiikassa Niinistö voi vaikuttaa arvojohtajana. Kun presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla, niin väistämättä syntyy jännitteitä eduskunnan ja presidentin välille.

Presidenttinä Niinistö on tähänkin saakka antanut eduskunnalle ja hallitukselle neuvoja muun muassa talouspolitiikan järkevästä hoitamisesta. Entisen valtiovarainministerin raidat ovat näkyneet.

Eduskuntavaaleihin on aikaa enää hieman yli vuosi ja puolueet seuraavat herkällä korvalla, malttaako presidentti Niinistö pitää näppinsä irti sisäpolitiikasta.

Muistissa ovat Niinistön kommentit perussuomalaisten johtovalinnoista ja Sipilän hallituksen jatkopäätöksestä.

Eurooppa-politiikassa edessä muutoksia

Suomen EU-jäsenyyden alkuvuosina pääministeri ja presidentti väänsivät kättä Suomen EU-politiikan johtajuudesta. Kiista ratkaistiin lopulta pääministerin eduksi, ja nyt hallitus johtaa EU-politiikkaa.

Presidentti Niinistön mukaan yhteistyö kolmen pääministerin (kokoomuksen Jyrki Katainen ja Alexander Stubb sekä keskustan Juha Sipilä) kanssa EU-politiikassa on sujunut hyvin.

EU-politiikassa odotetaan lähivuosina suuria ratkaisuja. Saksan ja Ranskan akselin uskotaan tiivistävän ainakin euroalueen yhteistyötä ja Suomi on ollut tukemassa puolustusyhteistyön kehittämistä..

EU on Suomelle turvallisuuskysymys

Suomelle EU-jäsenyydessä on koko ajan ollut kysymys myös laajasta turvallisuudesta. Presidenttinä Niinistö seuraa vähintäänkin kiinnostuneena EU:n kehitystä, ja hallitukselle on luvassa ilmaisia neuvoja.

Viisas hallitus kuuntelee herkällä korvalla suositun presidentin mielipiteitä.

Poliittisen kentän reunalla elää vahvana EU- ja eurovastainen henki, joka etsii kansan tukea myös seuraavissa eduskuntavaaleissa. Brysselin möröillä on helppo pelotella ja tässä mielikuvataistossa hallitus tarvitsee myös presidentin tukea.