Poltetun puukirkon tilalle nousee moderni kivikirkko Ylivieskassa – myös kaivattu torni toteutuu

Kirkon seutu muuttuu Ylivieskassa lähivuosina, kun paikalle nousee harmaakiviperinteestä ponnistava, mutta moderni kivikirkko. Kaupungin yli 200-vuotias kirkko poltettiin pian kaksi vuotta sitten.

rakennukset
Trinitas-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.
Trinitas-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Arkkitehtitoimisto K2S

Ylivieskaan rakennetaan moderni kivikirkko. Havainnekuvista poiketen siihen tulee myös korkea kellotorni. Kirkkovaltuusto valitsi Trinitas-nimisen ehdotuksen jatkosuunnittelun pohjaksi ja antoi kirkon suunnittelun ehdotuksen tekijälle eli helsinkiläiselle arkkitehtitoimisto K2S:lle.

Päätös syntyi äänin 18–7.

Vähemmistöön jääneet eivät varsinaisesti vastustaneet Trinitas-ehdotusta, vaan halusivat päätökseen reunaehtoja esimerkiksi kattorakenteesta ja ikkunoiden sijoittamisesta. Nämä toiveet sisällytettiin kuitenkin toivomusponteen, joka annetaan neuvostolle huomioon otettavaksi.

– Valtuutetut kantoivat huolta kirkkorakennuksen kestävyydestä ja turvallisuudesta. Ne ovat tärkeitä asioita, jotka otetaan huomioon jatkosuunnittelussa, lupaa kirkkoherra Timo Määttä.

Trinitas sisältä.
Trinitas sisältä.Arkkitehtitoimisto K2S

Trinitas sijoittuu kirkkopuistoon, kuten suunnittelukilpailu jo ohjasi. Ylivieskassa on ollut myös halua saada uusi kirkko vanhan raunioille, mutta se vaihtoehto on poissuljettu.

Kirkkoherra Määttä muistuttaa, että päätös tarkoittaa vasta varsinaisen suunnittelun aloittamista. Hän toivoo myös, ettei havainnekuvista vedettäisi liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Ehdotus esittää idean, se ei sisällä vielä ollenkaan yksityiskohtia. Jatkosuunnittelu tapahtuu tiiviissä yhteistyössä tilaajan kanssa ja myöhemmin mukaan tulee muita suunnittelijoita. Tämä on aihio, josta lähdetään liikkeelle.

Esimerkiksi korkeaa tornia on vaadittu vahvasti, ja suunnittelija onkin sen jo luvannut.

Tavoitteena on päästä aloittamaan rakennustyöt vuonna 2019, jolloin kirkko voisi olla käytössä 2020. Määtän mielessä siintää kirkon käyttöönotto uuden kirkkovuoden alkaessa adventtina 2020.

Kirkon kustannusarvio on 10 miljoonaa euroa.

"Keskustelu kertoo tärkeydestä"

Ylivieskan tuleva kirkko on herättänyt jo suunnitteluvaiheessa paljon keskustelua ja kiinnostusta. Esimerkiksi kilpailuehdotuksia ennakkoon esittelevässä näyttelyssä kävi yli 1700 henkeä. Sekä valtuutetut että kirkkoherra Timo Määttä näkevät vilkkaan keskustelun kertovan kirkon tärkeydestä ylivieskalaisille.

Yle kysyi Ylivieskan kirkkovaltuutetuilta heidän näkemyksiään tulevasta kirkosta sekä heidän saamastaan evästyksestä. Vain pieni osa valtuutetuista vastasi. Heistä moni kertoi saaneensa paljon neuvoja ja näkemyksiä päätöksenteon tueksi. Seurakuntalaiset ovat kertoneet toiveitaan niin kirkon materiaalista ja sijainnista kuin yksityiskohdista aina rännejä ja penkkejä myöten.

Valtuutetut korostavat rakennuksen käytettävyyttä ja ratkaisujen kestävyyttä: kaupunkiin halutaan aikaa ja säitä kestävä rakennus.

– On kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuksen elinkaarikustannuksiin ja todelliseen tilantarpeeseen. Tulee tarkkaan miettiä ja kiinnittää huomiota, paljonko kirkkorakennuksen ylläpito tulevaisuudessa maksaa ja mikä on maksupohja näille kuluille, kirjoittaa eräs valtuutettu kyselyyn vastatessaan.

Toinen haluaa hänkin kestävän, terveen ja helposti huollettavan kirkkorakennuksen. Hänellä on toiveita myös rakennuksen ilmapiiristä ja monikäyttöisyydestä:

– Haluan kirkon, joka kestää sukupolvelta toiselle ja jonka edessä rippikoululaiset ja vihkiparit haluavat tulla valokuvatuiksi. Kirkkosalin valaisee katosta heijastuva luonnonvalo, alttariseinää koristaa puhutteleva kirkkotaide, kirkon holvissa kaikuu runsaana musiikki, seurakuntasalit muuntuvat raamattupiirien kokoontumisista vanhusten ruokailuun ja nuorten bändi-illoista keskustelupiireihin. Kirkon läheisyydessä olevassa korkeassa kellotornissa soivat kutsuvina kirkonkellot, valtuutettu visioi.

Raamattu alttarilla.
Petri Aaltonen / Yle

Siinä missä yksi valtuutettu myöntää, että 10 miljoonaa on iso raha, mutta kirkko rakennetaan harvoin, seuraava toivoo, että kustannuksista nipistettäisiin.

– Ylivieskan kirkon tulisi olla yksinkertaisen kaunis, ei turhia tiloja eikä monumenttia. Kirkkoon mennään rauhoittumaan ja hiljentymään, siksi siitä ei tarvitse tehdä jotain suurta toimintakeskusta.

Valtuutettu uskoo, että kirkko voitaisiin tehdä huomattavasti halvemmalla ja säästää rahaa toimintaan.

– Kaunis näkymä alttariseinältä ulos, pohja suorakaiteen muotoinen, kappelin takaosassa pieni parvi. Toki hieman isompana, mutta perusratkaisultaan juuri sitä, mitä kirkolta halutaan tänä päivänä - syvä rauha ja hiljaisuus, levollinen tunnelma, kuvailee yksi valtuutettu.

Myös toinen valtuutettu nostaa esiin hankkeen kalleuden ja väläyttää aikalisää suunnitteluun. Hän toivoo kaupunkiin monen sukupolven ajan kestävää sakraalirakennusta, jota kosteusongelmat eivät kiusaa.

– Kirkko rakennetaan vastuullisesti asenteella "niin kuin omilla rahoilla järkevästi rakentaisi".

Ylivieskan palaneen kirkon paikalla on muistoaukio risteineen.
Ylivieskan palaneen kirkon paikalla on muistoaukio risteineen.Katariina Poranen / Yle

Yhden on taivuttava moneen

Suunnittelukilpailuun tuli viime vuonna kaikkiaan yli 200 ehdotusta eri puolelta Eurooppaa. Helsinkiläisen arkkitehtitoimisto K2S:n Trinitas sai ensimmäisen palkinnon ja 30 000 euroa. Kolmannen sijan jakoivat työt Silta ja Kooda. Kaikkiaan lunastettiin kuusi työtä.

Arkkitehti Kimmo Lintula K2S.stä kertoi viime vuonna kisan ratkettua Trinitaksen syntyneen pitkän prosessin kautta. Tekijät alkoivat hakea paikkaan nojautuen uudenlaista hahmoa perinteiselle kirkolle. Lopulta saatiin yhdistettyä kaikki elementit eli kirkkosali, aula ja seurakuntasali.

– Yksi on kolme ja kolme on yksi, niin että jokainen kolmesta on kiinteä osa tätä yhtä ja toisaalta osat näyttäytyvät yhtenä rakennuksen kaupunkikuvassa, luonnehtii Lintula.

Myös lautakunta piti vaikeimpana koko hankkeessa kaikkien tarpeiden yhteensovittamista: kokonaisuus pitää sisällään kirkon ja seurakuntasalin, mutta myös esimerkiksi keittiötilat. Rakennuksesta halutaan maamerkki, joka istuu maisemaan ja on käytännöllinen ja toimiva.

Tuhopoltosta pian kaksi vuotta

Ylivieskan yli 200-vuotias puukirkko tuhoutui tulipalossa pääsiäisenä 2016. Palosta aiheutui noin 7 miljoonan euron vahingot.

30-vuotias mies tunnusti syyllisyytensä, hänet todettiin käräjäoikeudessa syyntakeettomaksi ja määrättiin pakkohoitoon. Teko katsottiin törkeäksi vahingonteoksi.

Ylivieskan palanut kirkko.
Antti Pylväs / Yle