Saamelaiskäräjälakia valmistelevan toimikunnan puheenjohtaja: "Sovittelemista riittää”

Saamelaiskäräjälakia valmisteleva toimikunta kokoontui viime viikolla kuulemaan saamelaisalueen toimijoita saamelaiskäräjälain uudistamisesta. Yksimielisen lakiehdotuksen tulee valmistua huhtikuun loppuun mennessä.

Saamelaiskäräjät
Láhkačeahppi Pekka Hallberg.
Korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä vuosina 1993–2012 toiminut oikeustieteen tohtori Pekka Hallberg on saamelaiskäräjälakia valmistelevan toimikunnan puheenjohtaja.Maiju Saijets / Yle

Oikeusministeriö perusti marraskuussa 2017 toimikunnan saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Toimikunnan tehtäväksi ja tavoitteeksi annettiin valmistella yksimielinen ehdotus saamelaiskäräjistä annetun lain tarpeellisista muutoksista. Toimikunnan tulee antaa yksimielinen ehdotuksensa ensi huhtikuun loppuun mennessä.

Toimikunta on työskennellyt marraskuusta lähtien lakimuutoksen parissa. Viime viikolla toimikunta kuuli saamelaisalueen kuntien, eri yhdistysten, Metsähallituksen ja Lapin liiton edustajia.

Toimikunnan puheenjohtaja, Suomen korkeimman hallinto-oikeuden emerituspresidentti ja oikeustieteen tohtori Pekka Hallbergin mukaan työ on edennyt hyvässä ja rakentavassa hengessä.

– Kyllähän tässä sovittelemista riittää, mutta kaikki näyttää ihan kyllä onnistuvan toistaiseksi.

Saamelaismääritelmä herättää eniten keskustelua

Pekka Hallbergin mukaan kuulemistilaisuudessa eniten keskustelua herätti saamelaismääritelmä tai se, kuka saa osallistua saamelaiskäräjävaaleihin. Toinen keskeinen asia oli Saamelaiskäräjien neuvotteluvelvoitteen kehittäminen.

Hallberg asettelee sanansa huolellisesti kysyttäessä, miten saamelaiskäräjälain muutos voi vaikuttaa saamelaismääritelmään.

– Ei mennä vielä yksityiskohtiin, mutta kyllä minä kuitenkin ajattelen, että sellainen ryhmähyväksyttävyys, jota kansainvälisesti on tutkimuksissa viime vuosina tuotu esille, tulee ehkä vähän enemmän esille. Niin kuin kaikki hyvin tietää, on erilaisia näkemyksiä ja kantoja, eivätkä nämä suhteetkaan ihmisten välillä aina ihan mutkattomia ole. Minä olen kuitenkin hyvin luottavainen. On näitä ollut vaikeampiakin asioita selviteltävänä, Hallberg vakuuttaa.

Työn lähtökohtana on yksimielisen ehdotuksen tekeminen uudeksi saamelaiskäräjälaiksi. Hallbergin mukaan asia ei muuten etene.

– Se on asetettu toimikunnan tehtävänannossa tavoitteeksi, ja kyllähän se niin on, että ellei näistä keskeisistä asioista päästä yksimielisyyteen, niin ei sellaista esitystä viedä eteenpäin.

– Olen niin paljon ollut saamelaisasioissa aikaisempina vuosina mukana, että minä kyllä luotan siihen, että on suuri halu nyt kerrankin ratkaista nämä asiat. Se olisi koko maakunnalle ja saamelaisille erittäin tärkeä asia, sanoo Hallberg.

Saamelaismääritelmän lappalaispykälä jakaa mielipiteet

Saamelaiskäräjälakia valmisteleva toimikunta oli kutsunut kymmenkunta yhdistystä kuulemistilaisuuteen, joka järjestettiin Inarissa torstaina 25.1.2018.

Osa kuulemiseen kutsutuista yhdistyksistä on tapaamisen jälkeen julkaissut lausuntonsa saamelaiskäräjälain uudistamisesta verkossa tai toimittanut lausuntonsa aiheesta Yle Sápmille. Kaikissa lausunnoissa painotetaan saamelaismääritelmää.

Aanaar sämmiliih -yhdistys pyytää lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun) ottamaan lain valmistelussa huomioon saamelaisten itsemääräämisoikeuden. Yhdistys kirjoittaa, että Saamelaiskäräjälaissa nykyisin oleva saamelaismääritelmä on päällisin puolin yksinkertainen, mutta oikeusteitsekin on saatu huomata, että lain tulkinta vaihtelee huomattavasti tapauksen mukaan.

Yhdistyksen mukaan eniten epäselvyyksiä aiheuttaa niin sanottu lappalaispykälä, 3 § 2, jossa saamelaiseksi määritellään myös henkilö, joka on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Yhdistys lausuu, että kyseiset merkinnät lappalaiselinkeinosta eivät kuitenkaan ole etnisesti motivoituneita ja esittää, että niin kutsuttu lappalaispykälä poistetaan saamelaisen määritelmästä.

Inarinmaan Lapinkyläyhdistys puolestaan painottaa lausunnossaan polveutumisen merkitystä saamelaismääritelmässä.

– Yli kaiken tiedossa olevan historiatiedon kantaman luotettavasti osoitettu suora ja katkeamaton polveutuminen oman alueensa ikivanhoista, alueitaan ikiajat asuttaneista lappalaissuvuista on varmin tae alueen alkuperäiskansaan kuulumisesta, Inarinmaan Lapinkyläyhdistyksestä lausutaan.

Lisäksi Inarinmaan Lapinkyläyhdistys laajentaisi saamelaismääritelmän kielikriteerin koskemaan isoisovanhempia.

Inarinsaamelaiset -yhdistys (Anarâšah) on lähettänyt yhden lausunnon toimikunnan perustamisesta ja jäsenvalinnasta oikeusministeriölle (siirryt toiseen palveluun) jo marraskuussa 2017. Silloin yhdistys painotti, että polveutumisen tulee olla lähtökohtana saamelaisuuden määrittelyssä.

Viime viikolla yhdistys toi tiedotteessaan esille, että saamelaismääritelmä tulee säilyttää nykyisen lain mukaisena ja huomioida syntyperä ja polveutuminen, sekä kulttuurin ja kielen säilyminen ensisijaisina kriteereinä saamelaisuuden määrittelyssä. Yhdistys kirjoittaa tiedotteessaan myös, että inarinsaamelaisten ja lappalaisten jälkeläisten asema tulee lakiuudistuksessa käsitellä siten, että Inarin alueen alkuperäiskansan syrjinnän mahdollisuuksia ei tule enää sisällyttää lakiin, kuten voimassa olevassa laissa nyt on.

Kolttien kyläkokous, kolttasaamelaisten oma päättävä elin, ei ole vielä käsitellyt lausuntoasiaa saamelaiskäräjälain uudistamisesta. Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff sanoo Yle Sápmille, että saamelaismääritelmä ei kuitenkaan voi olla kolttalain kanssa ristiriidassa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle vuonna 2014 osoitetussa Kolttien kyläkokouksen lausunnossa pidetään tärkeänä, että kolttasaamelaisilla itsellään on oikeus päättää siitä, ketkä ovat kolttasaamelaisia.

Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset -yhdistyksen mukaan saamelaisiksi tulee määritellä henkilöt, jotka polveutuvat siitä alkuperäisväestöstä, joka asutti Pohjois-Suomen aluetta valtaväestön saapumisen ja valtiorajojen syntymisen aikana, ja jotka tänä päivänä identifioituvat näiden ihmisten jälkeläisinä.

Yhdistyksen näkemyksen mukaan Suomen Saamelaiskäräjiä johtaa 1800-luvulla Pohjois-Suomeen asettuneiden porosaamelaisten jälkeläiset, ja Itä- ja Länsi-Lapin metsäsaamelaisia sukuja on suljettu saamelaisryhmän ulkopuolelle. Yhdistys lausuu, että kaikki lakimuutokset, jotka ovat edesauttamassa, että saamelaiskäräjälaista tehdään ihmisiä poissulkevaa, eli millä edistetään alkuperäiskansan sisäistä diskriminaatiota, on hylättävä.

Saamelaisneuvosto, neljässä maassa toimiva saamelaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö, painottaa lausunnossaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta saamelaiskäräjälain uudistamisen pohjana. Saamelaisneuvoston mukaan saamelaismääritelmän tulee palvella sitä tarkoitusta, jota varten saamelaiskäräjälaki on asetettu, eli turvaamaan saamelaisille alkuperäiskansana omaa kieltä ja kulttuuria koskeva kulttuuri-itsehallinto.

Saamelaisneuvoston lausunnon mukaan tällä hetkellä ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa korkein hallinto-oikeus on laajentanut laintulkintaa ja siten hypännyt tuomiovallan käyttäjästä politiikan kentälle.

– Se on yrittänyt ratkaista saamelaiskiistan laintulkintaa laajentamalla. Tämä rikkoo saamelaisten oikeutta itsemääräämiseen, Saamelaisneuvoston lausunnossa sanotaan.

Saamelaisneuvosto esittää, että tarvitaan saamelaismääritelmä, joka ei jätä liikaa tulkinnanvaraa ja sodi ryhmäidentifikaatiota vastaan, ja olisi nykyistä paremmin linjassa Norjan ja Ruotsin kieliperusteisien saamelaismääritelmien kanssa. Saamelaisneuvoston näkemyksen mukaan nykytilanne vaarantaa koko Saamelaiskäräjien legitimiteetin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon toteuttajana.

– Saamelaismääritelmän verolappalaispykälä ja etenkin sen tulkinta vastoin sen alkuperäistä tarkoitusta on luonut pitkäkestoisen konfliktin saamelaisuuden ympärille. Yksistään saamelaismääritelmän muuttaminen ei todennäköisesti ratkaise niin kutsuttua saamelaiskiistaa, mutta sillä voidaan sitä liennyttää ja pelastaa saamelaisten kulttuuri-itsehallinto, Saamelaisneuvosto toteaa lausunnossaan.

Sámi Árvvut -yhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan saamelaismääritelmä on tärkeä siksi, että se vaikuttaa Saamelaiskäräjien tehtäviin, mahdollisuuksiin toimia, saamelaiselinkeinoihin, identiteettiin, opetukseen ja mahdollisuuksiin säilyttää oma kieli ja kulttuuri.

Myös Sámi Árvvut -yhdistys vaatii muutoksia saamelaismääritelmään uudessa saamelaiskäräjälaissa. Yhdistyksen mukaan suurin ongelma nykyisessä määritelmässä on se, että se tulkitaan teknisenä oikeutena ja irrallisena saamelaiskulttuurista ja sen perinteistä. Yhdistys lausuu, että nykyinen saamelaismääritelmä on aiheuttanut etnisen konfliktin ja että valtio on luonut määritelmällä harhakuvan asiakirjasaamelaisuudesta ja lappalaisuudesta, joka on antanut ihmisille niin Ylä-Lapissa kuin eduskunnassakin ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa harhaluuloja siitä, mitä saamelaisuus on.

Sámi Árvvut -yhdistys haluaa muistuttaa saamelaismääritelmän yhteydessä, että kuka tahansa voi oppia saamen kielen ja ottaa sen kotikieleksi, mutta se ei tee kenestäkään saamelaista. Yhdistys ei näin ollen kannata pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa esiin nostettua kotikielikriteeriä, eikä myöskään niin kutsutun lappalaispykälän säilyttämistä.

Yhdistyksen mielestä saamelaismääritelmän yhteydessä tuleekin määritellä, mitä saamelaisuus ja saamelaiskulttuuri ovat saamelaisyhteisössä.

Suomen saamelaisnuoret -yhdistys (SSN) nostaa lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun) esille, että saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella, ja näin ollen äänikelpoisuuden määrittämiseksi tulisi löytää yksi yhteinen määritelmä. Yhdistyksen mukaan Suomen saamelaismääritelmän tulisi olla linjassa Norjan ja Ruotsin kieliperusteisen määritelmän kanssa. SSN esittääkin, että niin kutsuttu lappalaispykälä tulisi poistaa laista.

Suomen saamelaisten keskusjärjestö (SSG) ei ole vielä julkaissut lausuntoaan tämänkertaisesta saamelaiskäräjälain uudistamisesta. Yhdistyksen edustaja Maria Sofia Aikio kertoo, että uusi lausunto on linjassa vuoden 2014 lausunnon kanssa. Silloin SSG lausui, että saamelaismääritelmän lappalaisperusteinen säännös ei ole yhdistyksen mielestä objektiivinen kriteeri. Samaisessa lausunnossa keskusjärjestö lausui myös, että saamelaisten itsehallintoon kuuluu kansainvälistä oikeutta ajatellen Saamelaiskäräjien oikeus päättää lopullisesti siitä, kuka kuuluu saamen alkuperäiskansaan.

Vuotson saamelaisseuran mukaan nykyinen saamelaismääritelmä tulee muuttaa vastaamaan paremmin saamelaisten tapaa tunnistaa ryhmänsä jäsenet.

Vuotson saamelaisseuran näkemyksen mukaan saamelaisena voidaan pitää henkilöä, joka on kasvanut saamen kieleen ja kulttuuriin. Kieli ei kuitenkaan seuran mukaan yksistään saa, eikä voi tulevaisuudessa määrittää saamelaisuutta, sillä nykypäivänä kielen voi opiskella kuka tahansa, ja vastaavasti on olemassa saamelaisia, jotka ovat käyneet läpi kielellisen assimilaation, eivätkä täten puhu saamea.

– Saamelaismääritelmän tulee vastata henkilön todellista ja katkeamatonta yhteyttä saamelaiskulttuuriin. On kestämätöntä pitää henkilöä saamelaisena pelkästään polveutumisen perusteella, Vuotson saamelaisseura lausuu saamelaiskäräjälakia valmistelevalle toimikunnalle.