Minkä muotoista rieskaa teillä syödään? Perinneruokien "oikeat" valmistustavat jaksavat aiheuttaa hyväntahtoisia vääntöjä

Rieska ja kampanisu ovat malliesimerkkejä ruuista, joiden oikeaoppinen valmistustapa vaihtelee voimakkaasti sen mukaan, keneltä asiaa satutaan tiedustelemaan.

perinneruoat
Leivontakartta. Leipominen Suomessa.
Muun muassa rieskasta on monenlaisia versioita eri puolilla Suomea. Pohjois-Suomessa leivotaan perinteistä litteää ohrarieskaa, muualla Suomessa limpun tyylisiä rieskoja.Marko Siekkinen / Yle

KuusamoLeivinuuni kuumenee viikoittain Piilolantien varressa Kuusamojärven rannalla. Taimi Rontti leipoo miehensä Veikon kanssa ahkerasti kampanisuja ja ohrarieskaa hirsisessä pihapirtissään.

Perheessä kohtaa kaksi leivontakulttuuria, lappilainen ja koillismaalainen. Veikko on mutustellut ensimmäiset rieskansa ja kampanisunsa lapsuudessaan Sallassa, Taimi hieman etelämpänä Kuusamon puolella Kallungin kylässä.

– Kampanisussa pitää olla sokeria ehdottomasti, Taimi Rontti toteaa.

– Minulle kelpaa sokeritonkin, Veikko kuittaa välittömästi.

Molemmat sanovat sopuisasti, että kampanisun sakaroiden määrällä ei ole väliä. Kuusamossa kampanisuun tehdään kuitenkin yleisesti viisi sakaraa, Lapin puolella vähemmän.

– Minulle on jäänyt tavaksi tehdä viisi sakaraa. Mutta se on aivan leipojasta kiinni, montako tekee, Taimi Rontti toteaa.

Äidit siirtävät perinnettä

Oikeasta tavasta tehdä ohrarieskaa ja kampanisuja kiistellään edelleen, mutta hyvässä hengessä. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja kotitalousasiantuntuja Helena Lahdenperä muistuttaa, ettei ole yhtä oikeaa tapaa leipoa rieskaa tai kampanisuja tai valmistaa perinneruokaa.

– Perinneruoat ovat sellaisia, joiden valmistustavat ovat periytyneet äideiltä jälkipolville, Lahdenperä sanoo.

Veikko ja Taimi Rontti leipovat rieskaa ja kampanisuja Kuusamossa.
Veikko Rontti leipoo ohrarieskaa. Vaimo Taimi tekee kampanisut. Kuusamossa ohrarieska on ohut ja kampanisu sokerinen.Ensio Karjalainen / Yle

Koillismaalaiset ja lappilaiset ohrarieska ja kampanisu ovat leivontaperinteen malliesimerkkejä. Molemmat ovat yksinkertaisesti valmistettavia ja ruokaisia, joita leivotaan edelleen intohimoisesti niiden kotikonnuilla.

Vuosisatojen saatossa tapa tehdä esimerkiksi ohrarieskaa ja kampanisuja on muuttunut vain hyvin vähän. Koillismaalla kampanisut leivotaan maustaen sokerilla, jota ei Lapissa taikinaan lisätä.

Suomessa rieskaa eli ohrarieskaa tehdään monenlaista. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa leivotaan litteää, vaaleaa ohrarieskaa. Muualla Suomessa rieska on usein vaalea, pullean limpun näköinen.

Alueellisia erikoisuuksia

Taimi Rontti on osin luopunut ohrarieskan leipomisesta hartiavaivojen vuoksi. Reilut pari vuosikymmentä sitten hänen miehensä Veikko päätti aloittaa rieskan leipomisen eläkepäivillään.

– Osallistuimme molemmat rieskan leivontamestaruuskisoihin Kuusamossa. Veikko voitti. Hän on siitä saakka leiponut hyvin paljon rieskoja, Taimi naurahtaa.

Sallassa kampanisuihin sekoitettiin piimää nykyistä enemmän.

Veikko Rontti

Veikko Rontin voittoisat rieskat ovat ulkoasultaan koillismaalaisia, litteitä.

– Joka viikko on ohrarieskaa syötävä, leipurimestari sanoo.

Ruoka- ja kotitalousasiantuntija Helena Lahdenperä kertoo, että kampanisu ja ohrarieska ovat hyvin leimallisia Koillismaan ja Lapin tuotteita. Niitä ei muualla juurikaan tunneta.

Kautta historian sekä ohrarieska että kampanisu ovat olleet Pohjois-Suomessa enemmän arki- kuin pyhäpöydän ruokia. Esimerkiksi kampanisua on leivottu Lahdenperän mukaan pohjoisissa oloissa hyvin säilyväksi evääksi

– Niiden valmistusohjeet löytyvät nykyisin lukuisista leivontaoppaista, Lahdenperä toteaa.

Lapissa myös ohrarieska leivotaan koillismaalaista rieskaa paksummaksi. Samantyylinen rieska löytyy Oulun eteläpuolelta. Sen sijaan eteläisemmässä Suomessa rieska ei ole litteä.

– Esimerkiksi Satakunnassa tehdään ohrakakkoa, hiivalla kohotettavaa limppuleipää, jota kutsutaan rieskaksi, Lahdenperä sanoo.

Vuosisatoja vanha resepti

Kampanisuja ja ohrarieskaa on tehty samalla reseptillä Suomessa vuosisadat. Makukin on pysynyt tuotteissa samana näihin päiviin saakka. Muutos on kuitenkin käynnissä.

– Tuoreita myllyssä käyneitä ohrajauhoja ei Kuusamostakaan enää löydy, Taimi Rontti toteaa.

Rontit käyttävät tällä hetkellä ohrarieskassaan Oulun seudulla jauhettuja jauhoja. Heidän mukaansa rieskasta tulee paras leivinuunin arinalla, mutta rieskoja valmistetaan paljon myös sähköuunissa.

– Pitää vain muistaa, ettei sähköuunissa rieskan alle saa laittaa paperia, jotta se ei ala hikoilla. Jos rieska hikoilee, siitä tulee sitkeä, Veikko Rontti varoittaa.

Taimi Rontin leipomissa kampanisuissa on viisi sakaraa.
Taimi Rontti tekee kampanisuun viisi sakaraa.Ensio Karjalainen / Yle

Taimi Rontin lapsuudenkodissa Pohjois-Kuusamon Kallungin kylällä kampanisuista käytettiin nimitystä torttu, kuten Lapissakin.

Nykyisin Taimi Rontti puhuu vain kampanisuista.

– Lapsuudenkodissani Sallassa kampanisuihin sekoitettiin piimää nykyistä enemmän. Lapissa kampanisu (siirryt toiseen palveluun) on koillismaalaista kampanisua paksumpi ja ruokaisampi, Veikko Rontti täsmentää.