Haaviston ääni oli halvin, Torvaldsin kallein – hintaero 8,77 euroa

Yle vertasi ehdokkaan saamaa äänimäärää ennakkoon ilmoitettuun vaalibudjettiin. Neljän eniten ääniä saaneen ehdokkaan yhden äänen "hinnaksi" saatiin näin alle yksi euro.

presidentinvaalit
Presidenttiehdokkaat Helsingin Sanomien ja Iltasanomien yhteisessä vaalitentissä Sanomatalossa.
Presidenttiehdokkaat Pekka Haavisto, Matti Vanhanen, Merja Kyllönen, Paavo Väyrynen, Tuula Haatainen, Sauli Niinistö, Laura Huhtasaari ja Nils Torvalds.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto lähti vaaleihin reilun 230 000 euron budjetilla. Siitä vajaat 100 000 tuli puolueelta ja loput kerättiin lahjoituksina.

Haavisto keräsi liki 371 000 ääntä, jolloin yhden äänen "hinnaksi" saadaan 0,63 euroa, kun kampanjabudjetti jaetaan äänimäärällä. Haaviston ääni oli vaalien edullisin. Ehdokkaiden kampanjabudjetit on koottu Valtiontalouden tarkastusvirastolle jätetyistä vaalirahoitusta koskevista ennakkoilmoituksista (siirryt toiseen palveluun). Paavo Väyrysen valitsijayhdistyksen osalta tiedot on saatu kampanjapäälliköltä.

Alle euron äänihinnalla onnistui vaalin rahoittamaan myös vaalin voittaja, tasavallan presidentti Sauli Niinistö (valitsijayhdistys), jolla oli ylivoimaisesti suurin vaalibudjetti, mutta hän myös keräsi ylivoimaisesti eniten ääniä.

Myös Paavo Väyrynen voi olla tyytyväinen alitettuaan euron rajan selvästi.

Aänikohtaisella hinnalla laskettuna kalleimman kampanjan kävi ruotsalaisen kansanpuoleen ehdokas Nils Torvalds, jolla yhden äänen hinta oli peräti 9,4 euroa. Myös Tuula Haataisella ja Matti Vanhasella äänen hinta oli useita euroja.

Presidentinvaaliehdokkaiden äänen hinta.
Presidentinvaaliehdokkaiden äänen hinta. Ehdokkaan kampanjabudjetti jaettuna äänimäärällä.

Ylijäämät uusiin vaaleihin, hyväntekeväisyyteen vai karonkkaan?

Ehdokkaiden vaalibudjettien tilitykset ovat vielä pahasti kesken, mutta kampanjapäälliköiltä saatujen ennakkotietojen mukaan budjetit pitivät ja osalla rahaa jäi vielä ylikin.

– Kampanjasta tulee jäämään varoja yli. Kuinka paljon, sitä on mahdotonta vielä ennakoida, asia selviää myöhemmin. Nyt on vasta saatu vaalit päätökseen ja kuluja on vielä hoidettavana, Sauli Niinistön kampanjapäällikkö Pete Pokkinen kertoo sähköpostivastauksessaan.

Mikäli kampanjasta jää ylijäämää ja sitä vetänyt yhdistys puretaan, käytetään mahdolliset varat yhdistyksen sääntöjen mukaan syrjäytyneiden nuorten auttamiseen. Niinistön vaalibudjetti oli 1,5 miljoonaa euroa.

Pekka Haaviston vajaan 240 000 euron kampanjasta on jäämässä kampanjapäällikkö Riikka Kämpin mukaan pieni ylijäämä.

– Me jätettiin käyttämättä vain noin 20 000 euroa. Tukiyhdistyksen hallitus päättää myöhemmin siitä, mihin se käytetään, Kämppi kertoo.

Kuusi vuotta sitten jäi hieman ylijäämää ja silloin se käytettiin kampanjaväen karonkkaan. Mahdollista toista vaalikierrosta varten kampanjassa ei säästetty rahaa tälläkään kertaa.

– Luotimme siihen, että saamme kerätyksi uutta rahaa toista vaalikierrosta varten. Silloin meillä ei ollut jäljellä edes 20 000 euroa ensimmäisen kierroksen jälkeen. Aloitimme nollasta maanantaiaamuna.

Vanhaselta suurin ylijääämä

Keskustan ehdokkaan Matti Vanhasen vaalibudjetti oli kolmanneksi suurin, 550 000 euroa. Siitä on jäämässä huomattava pesämuna tuleviin vaaleihin.

– Käyttämättä jäi noin 150 000 euroa, ja ne käytetään maakuntavaaleihin, kampanjapäällikkö Jouni Ovaska sanoo.

Sen sijaan toiseksi suurimmalla budjetilla vaaleihin lähteneen Tuula Haataisen vaalikassa käytettiin lähes eurolleen.

– Vaalibudjetista ei jää ylijäämää ainakaan merkittävästi, ehkä joitakin tuhansia euroja. Meille ei syntynyt tarvetta ”himmailla” kampanjaa siksi, että rahat olisivat olleet loppumassa, kampanjapäällikkö Jenny Suominen kertoo.

Suomisen mukaan koko noin 640 000 euron budjetti laadittiin ensimmäistä vaalia varten. Mahdollista toista kierrosta varten olisi avattu uusi varainkeruu.

Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaan Nils Torvaldsin kampanjabudjetti oli 420 000 euroa. Kampanjapäällikkö Elisabet Rantschukoff kertoo, että koko summa käytettiin eurolleen.

Huhtasaaren ja Väyrysen budjetit pakkaselle

Presidentin vaalissa kolmanneksi sijoittuneen Laura Huhtasaaren budjetti on muista poiketen menossa pakkaselle. Kampanjaan oli varattu 210 000 euroa.

– Budjetti on ylittymässä noin 50 000 eurolla. Puolue tukee kampanjaa puuttuvan summan verran, kampanjapäällikkö, perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kertoo.

Paavo Väyrysen Paavo Presidentiksi -kampanjan rahoituksesta ei ole jätetty ennakkoilmoitusta, mutta kooltaan kampanja sijoittuu halvimpien joukkoon.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että tukijoilta saadut tulot ovat myös jäämässä reilusti menoja pienemmiksi.

– Kampanjan menot ovat 140 000–150 000 euron luokkaa. Erilaisia lahjoituksia ja kampanjatuotteiden myyntituotottoja on kertynyt muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Puuttuva osuus on sitten käytännössä Paavo Väyrysen omaa rahaa, kampanjapäällikkö Seppo Hauta-aho kertoo.

Kyllösen keräystavoite ei ihan toteutunut

Vasemmistoliiton ehdokkaan Merja Kyllösen vaalibudjetin summa ennakkoilmoituksessa oli 148 000 euroa. Näin yhden äänen "hinnaksi" saadaan 1,65 euroa.

Siitä summasta puolueen tukea oli 100 000 euroa, ja loput ovat lahjoitusvaroja tukijoilta. Kampanjapäällikkö Joonas Leppäsen mukaan varoja käytettiin vaalikampanjointiin kuitenkin kaikkiaan 180 000 euroa eli enemmän kuin ennakkoon ilmoitettu. Tarkoitus oli saada keräysvaroja saman verran kuin puoluetukea, mutta keräyssumma jäi hieman alle sen.

Kampanjaan meni yli ennakkoon ilmoitetun, eikä se ollut yllätys.

– Budjetti oli aika pieni alun alkaen, eikä ollut yllätys, että kaikki kokoon saadut varat tarvittiin kampanjaa varten, sanoo Joonas Leppänen.

Valtio säästää miljoonia, kun toista kierrosta ei tule

Valtio säästää noin 10 miljoonaa euroa kuntakorvauksissa, kun toista kierrosta ei tullut, kertoo keskusvaalilautakunnan vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä. Ensimmäisen vaalikierroksen kustannukset olivat myös noin 10 miljoonaa euroa, jonka kunnat saavat korvauksina.

Käyttämättä jääneet 10 miljoonaa euroa aiotaan palauttaa valtiolle lisäbudjetin yhteydessä, kertoo Jääskeläinen.