Kaikki talviolympialaisista!

Vuosituhannen alussa alkanut kiista tuli viimein päätökseensä: Kaarle IX:n lahjoittama hirsipuumetsä suojellaan

Oulu suojelee reilut tuhat hehtaaria metsää aivan kaupungin tuntumasta. Asiasta on väännetty vuosia, ja viimeksi suojelupäätöksen epäiltiin kaatuneen, kun innokas nuori keskustapoliitikko riensi ohjeistamaan puoluesisartaan äänestyspäätöksessä.

luonnonsuojelu
Puu Sanginjoen ulkometsässä.
Timo Nykyri / Yle

Oulu on päättänyt perustaa luonnonsuojelualueen aivan kaupungin läheisyydessä sijaitsevaan Sanginjoen ulkometsään. Asiasta ollaan väännetty peistä eri päätäntäelimissä lähes 14 vuoden ajan.

Lopullisessa äänestyksessä suojeluesitys voitti äänin 53-11 aidon suomalaisen yhteislistan Junes Lokan ja keskustan Antti Huttu-Hiltusen yhdistetyn vastaesityksen.

Suojelua vastusti Lokan lisäksi neljä kokoomuslaista, kolme keskustalaista ja kolme perussuomalaista valtuutettua. Kolme keskustalaista äänesti tyhjää.

Virkistysarvot voittivat

Vuosien kuluessa myös suojelua vastustaneet tahot ovat heränneet huomaamaan suojelun taloudellisen merkityksen esimerkiksi matkailun kannalta. Vihreiden Esa Aalto arvioi valtuuston keskustelussa, että suojelun ansiosta Sanginjoen matkailutulot voivat ylittää hakkuutulot moninkertaisesti.

Oulun kaupunki on harventanut Sanginjoen ulkometsän metsätalousalueella nuorta metsää. Isokankaan metsäpuistossa ei ole hakattu, vaikka 1980-luvulla hyväksytyt rauhoitusmääräykset sen sallisivat.
Monitoimikone oli pysähdyksissä Sanginjoen ulkometsässä mielenosoituksen ajan.YLE

Sanginjoen ulkometsän metsätaloudellinen merkitys Oulun kaupungille on vähäinen. Lähteestä riippuen puhutaan korkeintaan muutamien kymmenien tuhansien eurojen hakkuutuloista vuosittain.

Kaarle IX:n lahjoittama masto- ja hirsipuumetsä

Oulun kaupungin nettisivuilla Sanginjoen alueen kerrotaan olevan Oulun perustajan Kaarle IX:n kaupungille lahjoittama ”masto- ja hirsipuumetsä”, eli Sanginjoen ulkometsä eroaa jo maisemallisesti edukseen muista Oulun ja ympäristön metsäalueista.

Kankaiden ja rämemaiden pienipiirteinen mosaiikki, pienet lammet sekä Sanginjoen ja Kalimenojan rehevät varret luovat edellytykset monipuoliselle linnustolle. Alueen metsien käyttö on ollut harkittua, ja sen ansiosta iäkästä metsää löytyy täältä enemmän kuin ympäristön talousmetsistä.

Viime vuosina vanhat metsät ovat vähentyneet myös Sanginjoella. Täysin koskematonta metsää on jäljellä vain suojelualueilla Asmonkorvessaja Isokankaalla. Alue on suosittua virkistysmaastoa ja sinne on rakennettu kattava virkistyspalveluverkko.

Vanhan metsän lajitkin viihtyvät Sanginjoella

Alueelle tyypillisiä lintuja ovat pohjoiset metsälajit metsosta ja pyystä käpylintuihin. Laajoja yhtenäisiä metsäalueita sekä kookasta puustoa vaativat lajit, kuten palokärki ja suuret petolinnut selviävät yhä Sanginjoen metsissä. Alueelta löytyy myös kuusimetsän lajeja, kuten pohjantikka, töyhtötiainen, kuukkeli ja varpuspöllö.

Metsää
Yle

Metsien vaihtelu kuivasta lehtomaiseen ja nuoresta iäkkääseen monipuolistaa Sanginjoen linnustoa. Runsaasta linnustosta alueella kertoo omalta osaltaan petolintujen kuten kana- ja varpushaukan tiheys, joka yltää Etelä-Suomen tasolle. Alueen vesistöt elävöittävät maiseman lisäksi myös linnustoa. Tavallisimmin nähtäviä sorsalintuja ovat tavi, telkkä, tukkasotka ja laulujoutsen.

Periaatteet vastakkain

Metsän suojelusta tuli päätöksentekijöille periaatekysymys. Maanantai-illan valtuustossakin asiasta käytettiin useita kymmeniä tunteikkaita puheenvuoroja puolesta ja vastaan.

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen (kesk.) esitti ensimmäisenä 1127 hehtaarin suojelun hyväksymistä yhdyskuntalautakunnan esittämällä tavalla. Ehdotus sai kannatusta vihreiden Jenni Pitkolta.

Kokoomuksen valtuutettu Jarmo Husso esitti, että valtuuston ei pitäisi tällaista suojelupäätöstä pitäisi tehdä ja esitti suojeltavaksi korkeintaan 369 hehtaaria metsää.

Vastustusta yli puoluerajojen

Keskustan Matias Ojalehto esitti asian pöydälle panoa perussuomalaisten Jenni Simulan kannattamana. Myös aidon suomalaisen yhteislistan ainoa valtuutettu, Junes Lokka, asettui Ojalehdon ja Husson kanssa samaan rintamaan, ja kertoi vastustavansa Sanginjoen suojelua. Kaikki kolme perustelivat suojelun vastustamista sillä, että edellisenkin päätöksen oikeuskäsittely on kesken.

Tämänkin jälkeisissä puheenvuoroissa sekä kannatettiin että vastustettiin suojelua. Useimmat ryhmät repeilivät jo keskustelussa. Oikarisen puheenvuoroa kannattanut perussuomalaisten Juha Vuorio kiinnitti suojelemisessa myös Oulun maineeseen, joka hänen mukaansa voisi parantua suojelupäätöksen myötä.

Sanginjokipäätöksestä aikoinaan nettihitti

Suojeluasia oli esillä Oulun kaupunginvaltuustossa viimeksi vuonna 2014. Tuolloin suojelupäätöksen epäiltiin kaatuneen siihen, kun keskustalainen Matias Ojalehto riensi ohjeistamaan edustajakollegaansa äänestyspäätöksessä. Kokouksen videotaltioinnista muodostui kaupunginvaltuustojen kokousvideoiden kaikkien aikojen hitti. Sitä on käyty katsomassa noin 20 000 kertaa, kun yleensä valtuustovideot kiinnostavat vain joitakin satoja ihmisiä.

Sanginjoen ulkometsän suojelua kannatti aluksi enemmistö, mutta lopulta valtuusto kääntyi äänin 34-33 vastustamaan suojelua. Ojalehdon epäiltiin ohjeistaneen puoluetoveriaan äänestyksen jo ollessa käynnissä ja vaikuttaneen näin äänestyksen lopputulokseen.

Oulun kaupunginvaltuusto kokouksessaan.
Oulun kaupunginvaltuusto.Timo Sipola / Yle

Lepistö kertoi 2014 omassa puheenvuorossaan äänestäneensä ensin suojelun puolesta, painaneensa Ojalehdon ohjeistuksen jälkeen tyhjää ja lopuksi vielä äänestäneensä vahingossa suojelua vastaan.

Valtuustoryhmien puheenjohtajat pitivät silloin nopean palaverin siitä, pitäisikö äänestää uudestaan. Koska yksimielisyyttä asiassa ei löytynyt, kielteinen äänestystulos jäi voimaan.

Perustettavaan luonnonsuojelualueeseen sisältyvät ennallistamista tarvitsevat metsäkuviot, vähintään 300 hehtaaria, hoidetaan myöhemmin hyväksyttävän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Suojelualueen ulkopuoliselle metsäalueelle tehdään pikaisesti erillinen hoito- ja käyttösuunnitelma.