Alkoholi aiheuttaa jättitappiot suomalaisilla työpaikoilla

Ennaltaehkäisyyn kannattaa satsata, koska eurolla voi saada jopa kaksi takaisin.

Ehkäisevä päihdetyö
Kaarlo Simojoki ja Antti Hytti
Uusien laskelmien mukaan työpaikoilla kannattaisi ehkäistä tehokkaammin työntekijöiden päihdeongelmia. Millaisia hyötyjä ennalta ehkäisevällä päihdetyöllä voitaisiin saada? Tästä keskustelivat aikuistyön päällikkö Antti Hytti EHYT ry:stä ja A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Työntekijöiden alkoholinkäyttöön kannattaa puuttua, koska alkoholi aiheuttaa suomalaisilla työpaikoilla satojen miljoonien eurojen tappiot.

Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n tuoreesta raportista (siirryt toiseen palveluun) selviää, että tappiot ovat vähintään 500 miljoonaa euroa. Työnantajan kannattaa yrittää puuttua alkoholinkäyttöön, koska raportin mukaan tällä tavoin kuluja voidaan vähentää.

– Voidaan arvioida, että suoria tai epäsuoria vaikutuksia työtehoon saattaa olla noin 10–20 prosentilla ajoittain. Heillä alkoholinkäyttö on niin runsasta, että sairauspoissaolojen tai työtehon alentumisen takia voidaan katsoa, että työkyky on alentunut, arvioi Ehyt ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti Aamu-tv:ssä.

Merkittävä signaali

Raportin keskeinen johtopäätös on, että jos työnantaja sijoittaa euron ehkäisevään päihdetyöhön, hän voi odottaa takaisin 1–2 euroa.

– Jos saadaan edes maltillisia parannuksia aikaan mahdollisten riskikäyttäjien sairaspoissaoloihin ja työn tuottavuuteen, niin silloin käytännössä aina tällaiset toimenpiteet maksavat itsensä takaisin., Hytti sanoo.

Hänen mukaansa laskelma on merkittävä signaali työnantajien suuntaan.

– Kaikki periaatteessa tunnistavat sen, että ennaltaehkäisy on tärkeää mutta raportin löydöksillä päästään kiinni siihen, mitä ennaltaehkäisy todella vaikuttaa rahapuolella.

Esimiehille uskallusta

A-klinikan toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki korostaa, että esimiesten pitäisi uskaltaa kysyä työntekijältä varhaisessa vaiheessa, voisiko alkoholilla olla tekemistä työkyvyn muutoksen kanssa.

– Esimiehen näkökulmasta on hedelmällisempää kysyä sitä alkuvaiheessa, kuin myöhemmin, jolloin joudutaan hoitoonohjaukseen ja mahdollisesti irtisanomiseen. Esimiehenä haluaisin välttää sen tilanteen, Simojoki sanoo.

Hän muistuttaa, että työnantaja ei voi määräyksellä muuttaa asioita.

– Työnantaja antaa signaalin, antaa työvälineitä, muuttaa ilmapiiriä, kouluttaa esimiehiä tunnistamaan, ottamaan puheeksi ja tarttumaan.

Simojoen mukaan meidän pitäisi välittää toisistamme entistä enemmän myös työpaikoilla ja kysyä työkaverin vointia. Kuitenkin niin, että toista ei syyllistetä eikä leimata.