Sovittelu on pöllimisen harvoin käytetty katumusharjoitus – kauppias palauttaisi muuntorangaistuksen välittömästi

Yksi varastettu tavara aiheuttaa kauppiaalle moninkertaiset kulut. Varastelun seuraukset voivat kaatua kaikille kuluttajille, jos kauppias nostaa hintoja varastelun vuoksi.

rikos- ja riita-asioiden sovittelu
Näpistely on yleistynyt tyttöjen keskuudessa.
Yle

Harvoin kaupassa näkee katuvan näköistä kaveria järjestämässä hyllyjä kauppiaan valvovan silmän alla. Näpistyksen aiheuttamat vahingot voi nimittäin korvata omalla työllä. Edellyttäen toki, että kauppias suostuu sovittelemaan asiaa. Yhä harvemmin näin on.

– Voisin harkita sovittelua tapauskohtaisesti lasten ja nuorten kohdalla. Yleinen linja on, että kaikista varkauksista ilmoitetaan poliisille, ja silloin emme hyväksy sakkorangaistusta, sanoo viittä K-kauppaa Hämeenlinnassa pyörittävä Kimmo Itäaho.

Kanta-Hämeen sovittelutoimistossa sovitellaan vuosittain yli 300 tapausta, joista vain pari prosenttia koskee näpistelyä. Viime vuonna näpistyksiä ohjattiin sovitteluun vain 14 kertaa.

– Kauppiaat eivät lähde sovitteluun kovin usein. Ehkä aiemmat kokemukset ovat olleet huonoja tai sitten lisäkuluja syntyy kauppiaan näkökulmasta liikaa, sanoo sovitteluohjaaja Jaana Savikko-Haapala.

Varas kiinni verekseltään

Jos näpistelijä ja kauppias sovittelevat, asian käsittelyyn sovittelutapaamisessa kuluu noin tunti. Jos tänään pöllitään, asia voidaan parhaassa tapauksessa sopia jo seuraavalla viikolla. Parhaimmillaan varastelu loppuu, huonoimmillaan tapaamisesta ei ole mitään hyötyä.

– Sovittelussa on pakko kohdata toinen osapuoli. Tapaamisessa kauppias voi suoraan pyytää niitä kuluja, joita yksittäinen varkaus on aiheuttanut, sanoo Jaana Savikko-Haapala.

Nainen istuu ja osoittaa kädellään eteenpäin
Sovittelija Jaana Savikko-Haapala sanoo erityisesti nuorten hyötyvän sovittelusta.Hannu Harhama / Yle

Sovitteluohjaaja on nähnyt, että sovittelu on erityisen tehokas, jos varas jää kiinni heti alussa.

– On parasta kun jää heti kiinni ja tekijä joutuu ottamaan vastuun teostaan. Silloin ei jää mielikuvaa, että pöllimisellä ei olisi seurauksia. Enemmän sovittelussa on onnistumisia kuin sitä ettei mitään kannata tehdä, toteaa sovitteluohjaaja Jaana Savikko-Haapala.

Varastamiseen ajavat monet syyt

Kaupoista varastavat kaikenikäiset ihmiset, eikä varkaan tunnistaminen ole helppoa.

– Nuoret kokeilevat rajoja, hakevat jännitystä ja haluavat kuulua porukkaan. Pölliminen voi olla myös avunhuuto. Aikuisten kohdalla vähävaraisuus, mielenterveyden ongelmat tai taloudellinen hyöty voivat olla varastelun taustalla, pohtii vastaava sovittelunohjaaja Tuire Laakkio.

Varkaudesta kiinni jäädessään kierre vain syvenee ja esimerkiksi työllistyminen saattaa tulevaisuudessa estyä rikosrekisterin vuoksi.

Mikko Kataila

– Motiiveja on yhtä paljon kuin varkaitakin, mutta talousvaikeudet ovat yleisimpiä syitä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että varkaudesta kiinni jäädessään kierre vain syvenee ja esimerkiksi työllistyminen saattaa tulevaisuudessa estyä rikosrekisterin vuoksi, sanoo K-kauppiasliiton lakimies Mikko Kataila.

Pöllimisestä miljoonavahingot

Kaupan Liitto arvioi, että varastaminen aiheuttaa vuositasolla yli 500 miljoonan euron tappiot. Kauppias Kimmo Itäaho ei kerro omalta kohdaltaan tarkkoja summia, mutta tuhansista euroista ja liki viikottaisista ilmoituksista voidaan puhua.

– Varastettu tavara, sen taloudellinen arvo, kauppiaan työaika ja rikoksen selvittelyyn menevä aika nostavat kustannuksia. Tappion suuruus voi olla jopa nelinkertainen tavaran arvoon verrattuna, kuvaa Kimmo Itäaho.

K-kauppiasliiton lakimies Mikko Kataila sanoo keskeisellä paikalla olevan marketin kärsivän merkittävät vahingot varastelun takia.

– Helsingin keskustassa sijaitsevassa marketissa hävikki voi olla vuodessa kymmeniä tuhansia euroja. Menetetty myynti on suoraan pois yrittäjän elannosta ja pitkällä tähtäimellä tulee painetta nostaa myös hintoja.

Kataila muistuttaa myymälävarkauksista aiheutuvan myös huomattavaa stressiä ja henkistä kuormitusta kaupan henkilökunnalle.

– Tämä vaikuttaa suoraan työntekijöiden hyvinvointiin.

Muuntorangaistus takaisin

Kauppias Kimmo Itäaho ei tyrmää sovittelua täysin, mutta uskoo enemmän rangaistuksen voimaan.

Kauppias seisoo kaupassa ja katsoo suoraan kameraan.
Kauppias Kimmo Itäaho ilmoittaa lähtökohtaisesti kaikki varkaudet poliisille.Hannu Harhama / Yle

– Haluaisin ehdottomasti sakkojen muuntorangaistuksen takaisin. Se, että sakkoja ei muunneta enää tuomioksi teki tilanteesta vaikean. Nyt maksumies on aina kauppias, ja sitä en hyväksy. Jos muuntorangaistus tulisi takaisin, olisi edes jonkinlainen seuraus sillä, että varastaa, sanoo Itäaho.

K-kauppiasliiton lakimies Mikko Kataila sanoo varkaiden olevan usein maksuhaluttomia tai maksukyvyttömiä, joten sakolla ei ole kovinkaan suurta rikosta estävää vaikutusta.

– Kun muuntorangaistus poistui laista vuonna 2008, niin varkaiden käytös muuttui melko häikäilemättömäksi.

Tällä hetkellä ainoastaan tuomioistuimen määräämiä sakkoja voidaan muuntaa vankeusrangaistukseksi.

_2.2.2018 klo 12.25 Lisätty tieto sakon muuntorangaistuksesta. _