Egyptin presidentinvaali on absurdi yhden miehen show – varteenotettavat ehdokkaat peloteltiin luopumaan kisasta

Ei ole epäilystäkään siitä, kuka voittaa Egyptissä maaliskuun lopussa presidentinvaalin. Viime hetkellä mukaan ujutettiin yksi vastaehdokas presidentti Abdel Fattah al-Sisille.

Egypti
Egyptin presidenttikandidaatteja
Viisi tärkeää ehdokasta on pakotettu väistymään, ainoastaan vähän tunnettu presidentin tukija Mussa Mustafa Mussa (vasen yläkulma) ja nykyinen presidentti Abdel Fattah al-Sisi ovat ehdokkaana maaliskuun presidentinvaaleissa.EPA, Yle/ Uuutisgrafiikka

Ei ole helppoa olla egyptiläinen oppositiopoliitikko.

Kolme Sisin vastaehdokkaaksi pyrkinyttä on pidätetty, yksi siepattiin Arabiemiirikunnista Egyptiin "keskusteluihin", yksi ei saanut vuokrattua tiloja tai painatettua kampanjaohjelmaansa.

Presidentille olisi kuitenkin noloa olla vaalin ainoa ehdokas. Siksi egyptiläiset kommentoijat laajalti odottivat, että Egyptin 26.-28. maaliskuuta järjestettävään presidentinvaaliin asetetaan viime hetkellä joku vastaehdokas. Ei liian tunnettu, eikä armeijan tukema.

Brittilehti Guardianin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Sisiä tukevat puolueet pähkäilivät viikonloppuna kuumeisesti, pysyäkö Sisin riveissä. Vai olisiko presidentin mieleen enemmän se, että puoleet etsivät hänelle näennäisen vastustajan?

Lopulta vähän tunnettu, Sisiä tukevan liberaalin Ghad-puolueen johtaja Mussa Mustafa Mussa päätti asettua ehdokkaaksi. Hän jätti ehdokasilmoituksensa maanantaina, vain varttia ennen ehdokasasettelun päättymistä. Mussa kiistää olevansa mukana muodon vuoksi, ja sanoo kilpailevansa presidenttiydestä tosissaan.

Vaalista näyttää kehkeytyvän näytelmä, josta ei puutu absurdeja juonenkäänteitä.

Mussa Mustafa Mussa
Mussa Mustafa Mussa on Sisin ainoa vastaehdokas maaliskuun presidentinvaaleissa, ja hänkin on Sisin uskollinen tukija.Khalde Elfiqi / Epa

Ihmisoikeustaistelija teki "säädyttömän käsieleen"

Vasemmistoa edustava, ihmisoikeusasioihin perehtynyt lakimies Khaled Ali oli ilmoittanut harkitsevansa ehdokkuutta. Häntä pidettiin syksyllä Sisin varteenotettavimpana Sisin haastajana.

Mutta 25. syyskuuta (siirryt toiseen palveluun) Ali tuomittiin kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen säädyttömästä käsieleestä mielenosoituksessa. Hän itse kiistää syytteen.

Ali ilmoitti 24. tammikuuta, ettei aio asettua ehdokkaaksi, koska hänen avustajiaan on pidätetty ja kampanjaa painostettu.

Entinen pääministeri siepattiin Arabiemiirikunnista

Vahvana vastaehdokkaana pidettiin myös entistä ilmavoimien komentajaa Ahmed Shafikia. Hän toimi lyhyen ajan myös pääministerinä, Arabikevään kuohunnan aikaan keväällä 2011. Hän hävisi vuoden 2012 presidentinvaalit niukasti Muslimiveljeskuntaa edustavalle Muhammad Mursille ja pakeni vaalien jälkeen Abu Dhabiin korruptioepäilyn saattelemana.

29. marraskuuta hän ilmoitti asettuvansa ehdolle Egyptin presidentinvaalissa. Kolme päivää myöhemmin viranomaiset hakivat hänet kotoaan Abu Dhabista. Hänet lennätettiin Egyptiin, jossa hän oli vuorokauden ajan kadoksissa.

7. tammikuuta hän ilmoitti twitterissä (siirryt toiseen palveluun)vetäytyvänsä kisasta:

– Olen tajunnut, että en olisi paras mahdollinen henkilö johtamaan valtiota tulevalla kaudella.

Sisin valokuvia kansannousun vuosipäivänä
Egyptin presidentin, Abdel Fattah al-Sisin kuvia tammikuisessa, vuoden 2011 kansannousua muistavassa tilaisuudessa. Nykyhallinnon näkökulmasta kansannousu oli ulkomaisten agenttien salajuoni Egyptin epävakauttamiseksi.Khaled Elfiqi / Epa

Everstillä oli mielipiteitä

Eversti Ahmed Konsowa ilmoitti videolla marraskuun lopussa aikovansa asettua ehdolle presidentinvaalissa. Pian ilmoituksen jälkeen hänet pidätettiin kuulusteluja varten.

19. joulukuuta sotilastuomioistuin lätkäisi Konsowalle kuuden vuoden vankeustuomion.

Perusteluna oli, että armeijan edustaja ei olisi saanut ilmaista poliittisia mielipiteitä ja esiintyä kampanjavideossa univormussa. Konsowan asianajaja kertoi uutistoimisto AFP:lle, että eversti oli yrittänyt kolmen vuoden ajan erota armeijasta.

Eläkkeellä olevalla kenraalilla "ei ollut armeijan lupaa"

Sami Hafez Anan, entinen armeijan komentaja, pidätettiin 23. tammikuuta (siirryt toiseen palveluun). Hän oli vain kolme vuorokautta aikaisemmin julistanut ryhtyvänsä presidenttiehdokkaaksi.

Egyptin armeijan johdon mukaan Anan oli syyllistynyt laittomuuksiin, koska hän ei ollut hankkinut ehdokkuudelleen armeijan lupaa. Lisäksi armeija väittää hänen väärentäneen dokumentit, joiden mukaan hän oli lähtenyt armeijasta.

Anan oli kuitenkin erotettu armeijan johdosta jo Mursin valtaannousun yhteydessä, vuonna 2012.

Lauantaina, 27. tammikuuta Ananin varapresidenttiehdokas, entinen valtiontilintarkastajien johtaja Hisham Geneina pahoinpideltiin raa'asti kotinsa ulkopuolella.

Erikoisjoukkojen sotilaat vartioivat vaalilautakunnan rakennusta Kairossa
Erikoisjoukkojen sotilaat vartioivat vaalilautakunnan rakennusta Kairossa.Khaled Elfiqi / Epa

Sadatin veljenpoika suojelee tukijoitaan

Viides mahdollinen ehdokas oli entinen kansanedustaja Muhammad Anwar al-Sadat, joka on Egyptin presidenttinä vuosina 1970-1981 toimineen Anwar al-Sadatin veljenpoika.

Hän jättäytyi kisasta 15. tammikuuta (siirryt toiseen palveluun) "voimistuvan pelon ilmapiirin" takia. Sadatin vapaaehtoisia vaalityöntekijöitä oli peloteltu.

– Pelkään nuorten miesten ja naisten puolesta, enkä halua altistaa heitä tälle, sanoi Sadat.

Sadatin kampanjaväki kertoi Reutersille (siirryt toiseen palveluun), että viisi painotaloa kieltäytyi painamasta kampanjaohjelmaa. Ainakin kolme kairolaishotellia oli myös kieltäytynyt vuokraamasta tiloja Sadatille, jotta tämä olisi voinut julkistaa kampanjansa käynnistämisen. Sen sijaan kisasta luopumiseen hän sai vuokrattua tilan

Oppositio kehottaa vaaliboikottiin, Sisi uhkailee

Koska oppositio ei ole voinut asettaa ehdokkaita vaalissa – Mussaa pidetään Sisin tukijana, ei aitona vaihtoehtona – oppositio kehottaa kansalaisia boikotoimaan presidentinvaalia. Tiistaina annetun vetoomuksen oli allekirjoittanut yli 150 poliitikkoa ja ihmisoikeusaktivistia.

Egyptin presidentti
Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi saa jatkokauden.Egyptin presidentinhallinto / Epa

Presidentti varoitti keskiviikkona, että boikottikampanjasta ei seuraa hyvää:

– Teitä on varoitettu. Se, mikä ei toiminut vuoden 2011 kansannousussa, ei toimi nytkään. Vaikuttaa aivan siltä, että ette tunne minua kunnolla. Se, joka haluaa tuhota Egyptin, joutuu ensin tuhoamaan minut, uhkasi Sisi vihkiessään keskiviikkona ison kaasukentän käyttöön.

Sisi puhui ajoittain huutamalla ja selvästi vihaisena:

– Kaikkia niitä vastaan, jotka luulevat voivansa peukaloida Egyptin turvallisuutta, on olemassa keinoja... Minä en pelkää kuin Jumalaa!

Sisi pelkää keskustelua ihmisoikeusrikoksista

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on pitkään arvostellut Egyptin ihmisoikeustilannetta. Maassa on eri lähteiden mukaan jopa 60 000 poliittista vankia, ja presidenttiehdokkaiden vangitseminen rikkoo (siirryt toiseen palveluun) selvästi ilmaisunvapautta, yhdistymisvapautta sekä oikeutta osallistua julkiseen toimintaan ja päätöksentekoon.

Amnestyn Egypti-tutkija, Ahmed Ezzat kertoo Ylelle Tunisiasta, että ihmisoikeustilanne on huonontunut siitä lähtien, kun armeija Sisin johdolla syrjäytti vapaissa vaaleissa valittu presidentti Muhammad Mursin 2013..

– Ihmisoikeuksien polkeminen – esimerkiksi katoamiset, laittomat tappamiset, kidutus vankiloissa – on pelottellut ihmisiä osallistumasta poliittiseen keskusteluun.

Mutta mikä saa presidentin siivoamaan kaikki varteenotettavat ehdokkaat pois vaaleista? Eikö se anna huonon kuvan Egyptistä?

– Nykyhallinto on tehnyt niin paljon ihmisoikeusrikkomuksia, että se haluaa luoda rankaisemattomuuden mallin. Ja sellainen käytäntö syntyy vain, jos julkista keskustelua ei ole. Hallinto pelkää joutuvansa vastuuteen, sanoo Ahmed Ezzat.

Yksikin näkyvä opposition vastaehdokas voisi esittää liikaa kiusallisia faktoja. Lisäksi pidätyksillä on pelotevaikutus: suunsa aukaisemisesta voi joutua maksamaan kalliisti:

– Mubarakin aikanakin pidätettiin poliittisia vastustajia ja aktivisteja, mutta ei näin pitkiksi ajoiksi. Nyt saa helposti kymmenen vuoden vankeustuomion, elinkautisen, jopa kuolintuomion. Terrorismilakeja, mielenosoituksia kieltäviä lakeja käytetään esimerkiksi ihmisoikeusasianajajien hiljentämiseen. Olemme Amnestyssä dokumentoineet useita tällaisia tapauksia.

Lähteet: AFP, AP, Reuters