Terapiakirjat villitsevät nyt suomalaisia – self helpistä tuli valtavirtaa ja ammattilaisen mielestä se on hyvä asia

Mielenhuolto-oppaat ja terapiakirjat liikkuvat vauhdilla kirjakauppojen hyllyiltä. Asiantuntijan mielestä mieltä kannattaa treenata siinä missä muutakin kuntoa.

mielenterveys
Tunne lukkosi -kirja.
Petri Aaltonen / Yle

Mistä asioista olisit valmis päästämään elämässäsi irti? Mistä olet kiitollinen?

Entä mitä tavoittelet? Millaiset arvot ovat sinulle tärkeitä?

Kirjakaupan hyllystä poimittu keltakantinen terapiakirja on perimmäisten kysymysten äärellä.

Ensin tulivat aikuisten värityskirjat – nyt hyllyiltä liikkuvat mielenterveyden tehtäväkirjat.

Mutta onko niistä hyötyä?

Voi hyvinkin olla, sanoo Jyväskylän yliopiston psykoterapian ja kliinisen psykologian professori Raimo Lappalainen.

Terapiakirjoja esillä kirjakaupassa.
Mielenterveyttä ja psykologiaa popularisoivien kirjojen tarjonta on villiintynyt muutaman viime vuoden aikana.Petri Aaltonen / Yle

– Tutkimuksesta tiedetään, että vain murto-osa ihmisistä, joilla on masennusoireita, hakeutuu hoitoon tai saa hoitoa. Jos avun saamisen kynnys madaltuu, se on tärkeä asia, Lappalainen pohtii.

Psykologian pitkän linjan akateeminen ammattilainen uskoo vankasti, että mielenterveyttä syntyy mieltä harjoittamalla.

– Samalla tavalla kuin harjoitamme fyysistä kuntoa, voidaan harjoittaa myös mielen kuntoa. Kirjat voivat aktivoida ihmistä muutokseen ja tarjota erilaista näkökulmaa omaan tilanteeseen. Sitähän ammattilaisenkin luota yleensä haetaan, Lappalainen pohtii.

Mitä kauheampia tulevaisuudenkuvia meille maalaillaan, sitä enemmän käännytään korostamaan hyvää.

Tuija Tapanainen

Mielen puuhakirjoissa tai terapiakirjoissa lukijaa ohjataan tekemään päivittäisiä tai viikoittaisia tehtäviä, kiitollisuuslistoja ja kasvutavoitteita.

Moni teoksista ammentaa suoraan psykologiasta ja psykoterapiasta.

Omansa genressä ovat viime vuosina julkaisseet niin tv:stä kuin lehtien palstoilta tutut suomalaiset psykoterapeutit ja elämäntaidon valmentajat. Myös kierros kirjakaupassa kertoo, että populaari psykologia käy kaupaksi.

– Ajan henki on, että mitä kauheampia tulevaisuuden kuvia meille maalaillaan, sitä enemmän käännytään korostamaan hyvää ja positiivisuutta elämässä, sanoo Suomalaisen kirjakaupan myymälävastaava Tuija Tapanainen Jyväskylästä.

Kirjakaupan hyllyssä mielenterveyttä popularisoiva kirjallisuus porskuttaa kymmenen kärjessä. Samoin on monessa muussakin kivijalan ja verkon kirjamyymälässä.

Terapiakirjaa täytetään.
Mielenterveyden puuhakirja voi sisältää tehtäviä vaikkapa vuoden jokaiselle viikolle.Petri Aaltonen / Yle

Myös kustantamoissa trendiin on tartuttu.

Myyntihittejä ovat olleet esimerkiksi jyväskyläläisen PS-Kustantamon kustantamat Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen -kirjat ja WSOY:n kustantamat tv-psykoterapeutti Maaret Kallion tietokirjat.

Muutaman vuoden takainen suosikki on myös skeematerapeutti Kimmo Takasen Tunne lukkosi -opas, jota sitäkin seurasi viime vuonna tehtäväkirja.

Ne eivät lupaa lukijalleen, että saat kaiken, mitä haluat.

Pälvi Kuosmanen

Niin Kallion esikoisteosta kuin Takasen kirjoja on myyty Suomessa yhteensä useita kymmeniä tuhansia kappaleita.

Se on paljon, sanoo WSOY:n tietokirjojen kustannuspäällikkö Pälvi Kuosmanen.

–Takasen kirjasta tuli ensimmäinen todellinen bestseller, joka yllätti jossain määrin meidätkin, Kuosmanen sanoo.

Hän erottaa suomalaisen populaaripsykologisen kirjallisuuden jo pitempään markkinoilla olleesta amerikkalaisesta tarjonnasta, jolle tyypillistä ovat hurjat lupaukset henkisestä kasvusta ja muutoksesta.

– Suomalaistekijöille on tyypillistä, että ne eivät lupaa lukijalleen, että saat sen kaiken, mitä haluat. Ennemmin ne haastavat pyrkimään sitä kohti, Kuosmanen muotoilee.

Hyvän mielen vuosi -kirjoja.
Värikkäät opukset erottuvat perinteisestä tietokirjatarjonnasta.Petri Aaltonen / Yle

Vuosia psykologian alan lyhytterapioita ja psykoterapian verkkototeutuksia tutkinut Raimo Lappalainen pitää hyödyllisimpänä konkreettisia tehtäviä sisältäviä oppaita.

Aktivointia ja tehtäviä käytetään tutkijan mukaan enenevissä määrin hyväksi myös perinteisessä vastaanottopsykoterapiassa.

Mielenterveys yleensä on huono sana. Kyse on hyvinvoinnista.

Raimo Lappalainen

Kirjojen varaan ei kannata jäädä, jos masennusoireet pitkittyvät, ja oma mielentila alkaa vaikuttaa työkykyyn tai perhe-elämään.

Lappalainen korostaa, että kynnys avun hakemiseen on usein yhä turhan korkea.

– Ammattilaisen luokse voi mennä milloin tahansa, kun kaipaa ulkopuolisen näkemystä. Jos tyytymättömyys omaan elämään pitkittyy, kannattaa miettiä, miten tilannetta pääsisi katsomaan jonkun kanssa, hän sanoo.

Lappalainen uskoo, että lähes kaikki julkinen puhe mielenterveydestä sataa yhteiseen laariin. Moni mielen sairaudeksi ajateltu oire kun ei oikeasti ole merkki sairaudesta, vaan elämään kuuluvasta aaltoilusta.

Myymälävastaava Tuija Tapanainen.
Myymälävastaava Tuija Tapanainen innostui terpaiakirjoista itsekin. " Uskon, että näistä tulee pitkäikäinen ilmiö", hän sanoo.Petri Aaltonen / Yle

– Mielenterveys yleensä on huono sana. Kyse on hyvinvoinnista, joka liittyy ajatuksiin ja tunteisiin, siis siihen, miten aktiivinen ihminen pystyy olemaan, Raimo Lappalainen sanoo.

Jos terapiakirjoja täyttämällä kokee, että arki pysyy paremmin hallinnassa, tai ne auttavat muistuttamaan elämän hyvistä asioista, niitä siis kannattaa täyttää.

– Kaikilla on joskus mielialan vaihtelua ja ahdistuneisuutta. Vaikka yleensä ongelmat ovat aika pieniä, on aina sekin mahdollisuus, että niistä kehittyy isompia. On hyvä miettiä, miten näiden asioiden kanssa tullaan toimeen, Lappalainen muistuttaa.