Syrjäistä ja kovia kokenutta Viron rajakaupunkia luotsataan uuteen kukoistukseen – Narvaan tuodaan nyt urakalla kulttuuria

Viron itäisin kaupunki yritetään saada uuteen uskoon festivaalien ja taidetapahtumien avulla.

Viro
Narva, Helen Sildna, Tallinn Music Week
Helen Sildna liputtaa Narvan puolestaJussi Mankkínen / Yle

Näkymä Narvan keskeisellä paikalla on oikeastaan kauniimpi ja dramaattisempi kuin mitä odotinkaan. Oikealla sijaitsee yli seitsemän sataa vuotta vanha Narvan linna, jossa on jyrkät seinät ja jonka torni nousee yli viidenkymmenen metrin korkeuteen. Vasemmalla taas on matalampi ja nuorempi Iivananlinna, jossa on enemmän pyöreitä muotoja ja jonka muureja koristavat tasaisin välein pienet tähystysaukot. Linnojen välissä kulkee vuolas joki, jonka pyörteisiin muodostuvat kuohut kimaltelevat kullankeltaisina, kun hennot auringonsäteet osuvat niihin.

Iivananlinna, Ivangorod
Venäjän puolella sijaitseva Ivangorod sekä Iivananlinna.Jussi Mankkínen / Yle

Kauniista maisemasta huolimatta ilma on sakeana määrittelemätöntä tunnelmaa ja paksusti alleviivattua symboliikkaa. Nyt ollaan Viron puolella, tuo tuolla on Venäjä ja tässä jalkojeni juuressa kulkee Euroopan Unionin itäraja.

Kun Suomen ja Venäjän rajan ylittää Vaalimaalla, se ei tunnu tai näy oikeastaan missään. Kun rajan näkee omin silmin täällä, se tuntuu huomattavasti konkreettisemmalta, mikä johtuu Viron lähihistoriasta. Oikealla on pieni, suorastaan vimmaisesti läntiseen Eurooppaan ja Skandinaviaan katsova valtio, jota vasemmalla olevan maan edeltäjä, Neuvostoliitto, piti julmassa talutushihnassaan puoli vuosisataa.

Narva, Narvan linna, Iivananlinna, Ivangorod
Narvan linna ja Iivananlinna.Jussi Mankkínen / Yle

Mieleen tulee fragmentteja Uuno Kailaan runosta, jossa raja aukeaa railona ja jossa kerrotaan, kuinka kaukana aroilta kohoaa Iivana Julman haamu. Vai kohoaako enää?

– Narvalla on paljon kapasiteettia. Tänne voisi esimerkiksi perustaa ravintoloita ja kahviloita, joissa ihmiset voisivat viettää aikaansa ja nauttia meidän eurooppalaisista arvoistamme. Ja varmistaa, että myös ihmiset tuolla rajan toisella puolella voivat jonakin päivänä kokea samanlaista vapautta kuin mekin, Viron presidentti Kersti Kaljulaid toteaa Yle Uutisille lehdistötilaisuudessa.

Kersti Kaljulaid, presidentti, Viro
Viron presidentti Kersti Kaljulaid järjesti lehdistötilaisuuden liikkuvassa junassa.Jussi Mankkínen / Yle

Narva on kiehtova kokonaisuus

Juuri sijaintinsa takia Viron kolmanneksi suurimman kaupungin historia on ollut verinen, sotaisa ja kohtuutonkin – se on vaihtanut omistajaa vähän väliä ja ollut milloin Venäjän, milloin Ruotsin, milloin Tanskan hallinnassa. Kaupungin 1600-luvun barokkiarkkitehtuuria edustanut keskusta oli nähtävyys, jota tultiin ihailemaan kauempaakin.

Sitten saapui toinen maailmansota, ja koko silloinen Narva pyyhkäistiin maailmankartalta. Ensin sitä pommitti Neuvostoliitto, ja tuhotyön viimeistelivät perääntyvät saksalaisjoukot räjäyttämällä ja sytyttämällä tuleen kaiken sen, mitä oli jäänyt jäljelle.

Toisin kuin esimerkiksi Dresdenin kohdalla, mitään vanhaa ei ryhdytty enää korjaamaan tai entisöimään, vaan koko Narva rakennettiin uudestaan neuvostoarkkitehtuurin karujen periaatteiden mukaisesti. Karu oli myös alkuperäisten kaupunkilaisten kohtalo – heidät karkotettiin Siperiaan, ja Narvan uudet asukkaat haalittiin kokoon milloin mistäkin päin jättiläisvaltiota.

Narva, kaupungintalo
Lähes täydellinen tuho: toisen maailmansodan jälkeen Narvan barokkikeskustasta jäivät jäljelle vain 1600-luvulla rakennettu kaupungintalo ja kaksi muuta rakennusta.Jussi Mankkínen / Yle

Viron itsenäistyttyä uudelleen Narvasta tuli jälleen rajakaupunki – tai oikeastaan venäläistynyt rajakaupunki – ja se unohtui jonnekin periferiaan, Tallinnan, Tarton ja Pärnun varjoon. 1990-luvulla Narva tuli tunnetuksi etenkin pahasta huumeongelmastaan ja HIV-epidemioistaan, mutta vähitellen kaupunki on alkanut kiinnostaa reppureissaajia ja se halutaan tuoda uuteen kukoistukseen – kulttuurin avulla.

– Jos ajatellaan Narvan sijaintia, muotoa ja teollista menneisyyttä, ja siihen lisätään kulttuuria, luovuutta, koulutusta ja innovaatioita, päästään kiehtovan kokonaisuuden äärelle, Helen Sildna toteaa optimismia huokuen.

Helen Sildna, Tallinn Music Week
Helen Sildna tuo Narvaan uutta festivaalia.Jussi Mankkínen / Yle

Tallinn Music Week -tapahtumaa vuosikausia luotsannut Sildna on merkittävä virolainen kulttuurivaikuttaja, ja nyt hän on perustamassa uutta musiikki-, ruoka-, ja design-festivaalia Narvaan, Kreenholmin entiselle tehdasalueelle. Festivaalin budjetti on toista sataa tuhatta euroa ja se kulkee nimellä Narva Festival.

– Kreenholmin sisätilojen kokonaispinta-ala on 250 000 neliömetriä. Tämän tiedon voi ottaa faktana, mutta sitä on hyvin vaikea visualisoida. Ja kun olet paikan päällä, et voi kuin huokailla hämmästyksestä, Sildna toteaa.

Kreenholmi, Narva
Kreenholmin tekstiilitehdas oli 1800-luvulla Venäjän keisarikunnan suurin tehdaskokonaisuus.Jussi Mankkínen / Yle

Jälkiteollisen kaupungin haasteet

Ja näin asia epäilemättä on. Kun kulkee Narvan kaupungin eteläisempiin osiin, matkan varrelle alkaa osua taidokasta punatiiliarkkitehtuuria, joka huipentuu erillisellä jokisaarella sijaitsevaan valtavaan tehdaskompleksiin.

Kreenholmi Manufaktuur eli Kreenholmin tehdas perustettiin 1800-luvun puolivälissä, ja parhaimmillaan siellä oli yli 12 000 työntekijää. Tekstiilejä valmistanut Kreenholmi oli loistokautenaan oikeastaan itsenäinen kaupunki kaupungin sisällä – sillä oli oma puhelinverkko, oma kirkko ja oma leipomo, muusta toiminnasta puhumattakaan.

Kreenholmi, Narva
Kreenholmi sijaitsee keskellä Narva-jokea.Jussi Mankkínen / Yle

Kreenholmin brittiläistyyliseen arkkitehtuuriin ja teknisiin toimintoihin haettiin vaikutteita ja mallia teollistumisen etulinjassa kulkeneesta Manchesterista.

Tehdas on ollut viime vuodet ruotsalaisomistuksessa, ja konkurssin jälkeen sen teollinen toiminta päättyi jo vuosia sitten. Nyt alueelle etsitään kuumeisesti muuta käyttöä, joten erilaiset festivaalit ja kulttuuritapahtumat lienevät Kreenholmiin varsin tervetulleita.

Helen Sildna kutsuu sekä Kreenholmia että Narvaa paikoiksi, joissa teollinen menneisyys pitää ajatella uudelleen. Presidentti Kersti Kaljulaid on samaa mieltä. Hänen mukaansa Narva on hyvin tyypillinen jälkiteollinen kaupunki, jolla on samoja ongelmia kuin monilla muilla vastaavilla eurooppalaisilla kaupungeilla.

– Tällaisten kaupunkien pitäisi ensin luopua kaikesta sellaisesta, mitä ne eivät enää tarvitse. Sitten niiden tulisi ryhtyä rakentamaan uutta taloudellista pohjaa ja houkuttelemaan turisteja. Tosin kovin moni tällainen jälkiteollinen kaupunki ei sijaintinsa puolesta ole yhtä onnekas kuin Narva, Kaljulaid toteaa.

Kreenholmi, Narva
Kreenholmin tehtaan sisätiloja.Jussi Mankkínen / Yle

Visuaalisen taiteen keskittymä

Aivan Kreenholmin saaren kupeessa sijaitsee kauniisti entisöity tiilirakennus, joka kätkee sisäänsä Narvan taiteilijaresidenssin – tässä jälleen yksi palanen uutta narvalaista kulttuuria. Viron taideakatemian rahoittama residenssi aloitti toimintansa vuonna 2015, ja johtaja Ann Mirjam Vaiklan mukaan kyseessä on edelleen nuori ja pikku hiljaa kasvava taidekeskus.

– Olemme tähän mennessä keskittyneet lähinnä visuaaliseen taiteeseen, mutta haluamme viedä residenssiä vapaamuotoisempaan suuntaan houkutellaksemme tänne myös muusikoita, arkkitehtejä sekä esittävän taiteen tekijöitä.

Ann Mirjam Vaikla, Narvan taiteilijaresidenssi
Ann Mirjam Vaikla luotsaa Narvan taiteilijaresidenssiä ja taidekeskusta.Jussi Mankkínen / Yle

Residenssi-taidegallerian menestyksekkäin tapahtuma on tähän mennessä ollut valokuva- ja videotaiteilija Maria Kapajevan viimesyksyinen näyttely, joka kiinnosti ihmisiä ympäri Viroa. Kapajevan äiti oli ollut tehtaalla töissä, ja näyttely houkutteli paikalle myös entisiä työntekijöitä.

Vaiklan mukaan residenssin pitämisessä kuudenkymmenen tuhannen asukkaan Narvassa on haasteellisinta ihmisten houkutteleminen paikalle.

– Kyse ei tosin ole mahdottomasta tehtävästä, mutta tämä on yleinen haaste Viron taidealalla, jossa ihmisiä ja yleisöä ei ole kovin paljon.

Narva, taiteilijaresidenssi
Narvan taiteilijaresidenssin ajattoman kaunista tiiliarkkitehtuuria.Jussi Mankkínen / Yle

Vaiklan mielestä juuri Narvan sijainti tekee kaupungista sellaisen kuin se on. Narvassa toimii yksi Viron tunnetuimmista vaihtoehtoisen musiikin klubeista, Ro-Ro, jossa on usein tarjolla raskaampia nuotteja sekä tapahtumia halloween-bileistä tulishow-esityksiin. Ei liene mikään yllätys, että paikassa käy esiintymässä myös venäläisiä bändejä ja että Narvaan otetaan kulttuurisia vaikutteita rajan takaa.

– Tarkoituksenani on kutsua residenssiin tulevaisuudessa kiinnostavia venäläisiä nykytaiteilijoita, Ann Mirjam Vaikla sanoo.

Szymon Kula, Narvan taiteilijaresidenssi
Szymon Kula tekee suurikokoisia maalauksia ja installaatioita.Jussi Mankkínen / Yle

Workshoppeja lapsille

Tällä hetkellä residenssissä asuu kaksi nuorta taiteilijaa, Iso-Britanniasta kotoisin oleva Ben Crawshaw ja puolalainen Szymon Kula. Kummallakin on oma ateljee, josta kuka tahansa taidetta harjoittava voisi olla kateellinen: tilaa, korkeutta ja suurista ikkunoista tulvivaa luonnonvaloa on tarjolla ruhtinaallisesti ja ajan saatossa patinoituneissa tiiliseinissä havisevat historian siivet.

Kokonaisuuden kruunaa historiallinen kulttuuriympäristö – residenssin asukkailla on vapaa pääsy Kreenholmin tehtaalle, ja Crawshaw ja Kula ovat tehneet sinne useita valokuvausreissuja.

– Tämä on täysin poikkeuksellista. Normaalisti tuon kaltaisiin paikkoihin on lähes mahdotonta päästä sisälle, Szymon Kula hehkuttaa.

Suurikokoisia maalauksia tekevällä Kulalla oli Narvasta hieman vääränlaisia ennakkokäsityksiä.

– Luulin, että kyseessä on pieni ja söpö kylä keskellä ei mitään. En tiennyt, että tässä ympärillä on näin massiivista teollista perintöä ja arkkitehtuuria. Täällä on myös paljon kontrasteja, jotka inspiroivat minua – ja kontrastit ovat itse asiassa kaiken taiteen ydin.

Narvan taiteilijaresidenssi, Ben Crawshaw
Ben Crawshawn taidetta.Jussi Mankkínen / Yle

Crawshawn ja Kulan oli alunperin tarkoitus olla Narvassa kaksi kuukautta, mutta he ovat päättäneet jäädä kaupunkiin pidemmäksi aikaa.

– Haluamme ryhtyä järjestämään lapsille suunnattuja, kuvataiteeseen liittyviä workshoppeja. Samalla tahdomme tuoda paikallisia lähemmäksi residenssiä ja sen toimintaa. Ongelmana täällä on se, että paikalliset eivät ehkä tiedä, mitä residenssissä tapahtuu, ja tähän olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.

Ei liene yllättävää, että myös Szymon Kulan, kuten kaikkien tähän juttuun haastateltavien henkilöiden mielessä kummittelee sana raja – ja ehkä myös se, mikä on rajan tehtävä.

– Tämä on ensimmäinen kerta elämässäni, kun asun näin lähellä rajaa, tai oikeastaan sen äärellä. Ehkä täällä ajatellaan vieläkin, ettei joen toiselle puolelle oikein voi mennä, vaikka se on niin lähellä. Eikä tästä ole kovinkaan kauan aikaa, kun Euroopassa oli suljettuja maita, joista ei voinut matkustaa minnekään.

Narva, hylätty rakennus
Narvassa on paljon myös hylättyjä rakennuksia.Jussi Mankkínen / Yle

Voisiko Narva olla seuraava Krim?

Raja sulkee sisäänsä alueita, se jakaa ja etäännyttää ihmisiä toisistaan, mutta Narvan tapauksessa se voi myös tuoda heitä lähemmäksi. Helen Sildnan mukaan Narvan potentiaali liittyy nimenomaan siihen, että se on vain sadan viidenkymmenen kilometrin päässä Itämeren alueen suurimmasta kaupungista, Pietarista.

Esimerkiksi Narva Festivalia on mahdollista markkinoida kaupungin yli viidelle miljoonalle asukkaalle “lähimpänä eurooppalaisena festivaalina”. Sinänsä tässä on logiikkansa, koska kotoinen Flow-festivaalimme houkuttelee yleisöä aina Moskovasta asti.

– Koen, että Venäjän itsenäisesti ajatteleva ja progressiivinen nuori sukupolvi haluaa pohjimmiltaan olla osa Eurooppaa. He haluavat elää tavallista elämää ja olla osana eurooppalaista luovaa yhteisöä. Ja nyt meidän pitäisi ottaa hetkestä kiinni, Sildna toteaa.

Ja hetkestä todellakin otetaan Narvassa kiinni. Kaupunki on hakenut Tallinnan ja Tarton vanavedessä vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Slogan kuuluu, että “Narva Is Next” eli “Narva on seuraava”.

Mutta “Narva on seuraava” -lause voidaan hahmottaa myös toisella tavalla. Kun Venäjä valtasi vuonna 2014 Krimin, tunnelma Virossa sähköistyi, ja katseet ja ajatukset kääntyivät itään.

Narva, yliopisto
Narvan yliopistorakennuksen oudoissa muodoissa piilee jippo - julkisivu on peilikuva aukion toisella puolella sijainneesta, nyt tuhoutuneesta barokkitalosta.Jussi Mankkínen / Yle

Olisiko mahdollista, että tunnuksettomia vihreitä miehiä saapuisi rajajoen ylitse Narvaan ja yhtäkkiä kaupunki vaihtaisi omistajaa? Ajatuksella on myös konkretiaa lähihistoriaan: 1990-luvun alussa venäläisen kielen ja kulttuurin silaama Narva lähialueineen halusi autonomista asemaa Virosta. Onko Narva siis seuraava Krim?

– Kansainvälisiltä journalisteilta tämä on hyvin tavallinen kysymys, ja tällaista tarinaa täältä usein tullaan etsimään. Täältä on kuitenkin huomattavasti helpompaa löytää venäjänkielistä väestöä, joka on melko ylpeää virolaisuudestaan, mutta myös venäläisestä identiteetistään ja siitä, että he ovat osa vapaata Eurooppaa.

Helen Sildnan mukaan Narvan tarina on mahdollisuuksien tarina.

– Tietenkin Viron ja Venäjän suhteet ovat asia, josta keskustelemme täällä paljon, mutta emme voi diplomatialle tai politiikalle mitään. Mutta voimme aina kehittää kulttuurisuhteita tavallisiin venäläisiin ihmisiin.

Narva, kulttuuripääkaupunki 2024
Narvan kulttuuripääkaupunkihakemuksen julkistamistilaisuus.Jussi Mankkínen / Yle