Altistumme sadoille kemikaaleille päivittäin – jättimäinen kemikaalilista tuo toivoa turvallisemmasta arjesta

Suuresta osasta kemikaaleja puuttuu edelleen tärkeää turvallisuustietoa esimerkiksi hormonaalisista vaikutuksista.

terveys
vauva syö lelua
Alle 3-vuotiaiden leluissa ei sallita ftalaattia EU:ssa.

Altistumme päivittäin useille sadoille kemiallisille yhdisteille. Esimerkiksi keskivertonainen kohtaa päivittäiskosmetiikan kautta jopa 500 ainetta.

Tämän päälle tulevat kaikki muut kuluttajakemikaalit, esineistä vapautuvat aineet sekä hengitysilman, juomaveden ja ravinnon kautta tuleva altistuminen.

Suuri osa aineista on ainakin yksittäin vaarattomia, mutta joukossa on paljon myös sellaisia, joiden epäillään aiheuttavan haittaa sekä ihmisille että luonnolle, erityisesti yhdistettynä toisiinsa.

Kesään mennessä suurin osa EU:ssa käytetyistä kemikaaleista on rekisteröitävä Euroopan kemikaalivirastolle. Kymmenen vuoden työn jälkeen tiedämme vihdoin enemmän kemikaaleista, jotka meitä ympäröivät.

Listaus kattaa noin 30 000 ainetta, jotka ovat olleet markkinoilla ilman tietoa, miten niiden turvallinen käyttö varmistetaan ja millaisia vaaroja niiden käyttöön voi liittyä.

– Se voi tuoda uutta tietoa niiden vaaraominaisuuksista ja meillä on mahdollisuus vaatia lisää testausta, jos tarvitaan parempaa tietoa millaisia riskejä ihmisen terveydelle niistä aiheutuu, sanoo Euroopan kemikaaliviraston varapääjohtaja Jukka Malm.

Monilla kemikaaleilla on vaarallisia ominaisuuksia

Erityistä huolta aiheuttavat aineet (siirryt toiseen palveluun) ovat syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia, lisääntymismyrkyllisiä ja hitaasti hajoavia, biokertyviä tai suorastaan myrkyllisiä.

Euroopan kemikaalivirasto pitää yllä kandidaattilistaa, johon listataan huolta aiheuttavia aineita. Listalla on tällä hetkellä 181 ainetta. EU:ssa vaaralliseksi luokiteltuja aineita on yli 1 000.

– Joukosta pyritään seulomaan niitä aineita tai aineryhmiä, jotka ovat huolta aiheuttavia. Niitä on kymmeniä, satoja. Ei ole poikkeus että kemikaalilla on vaarallisia ominaisuuksia tai että niiden käyttöön liittyy riskejä, Malm sanoo.

Myrkkyä sisältäviä t-paitoja.
Lindexin Hello Kitty -paidasta (vas.) löytyi DEHP-, DINP- ja DBP-ftalaatteja sekä ympäristömyrkkyä. Carlinginsin t-paidasta (oik.) löytyi eniten DINP-ftalaattia vuonna 2010.Kuluttaja-lehti /Nella Keski-Oja

Muovien ainesosat ovat ongelmallisia

Huolta ovat aiheuttaneet esimerkiksi muovituotteiden pehmentimenä käytettävät ftalaatit (siirryt toiseen palveluun). Niiden epäillään olevan haitallisia miesten hedelmällisyydelle, ja niillä on havaittu yhteyksiä myös keskivartalolihavuuteen, insuliiniresistenssiin ja käyttäytymishäiriöihin. Suomalaiset altistuvat ftalaateille pääasiassa ravinnon, mutta myös suoraan muovi- ja hygieniatuotteiden kautta.

Muovien rakennusaine bisfenoli a:ta käytetään muovien rakennusaineena ja sitä löytyy useista muovisista kulutustuotteista. Sille altistutaan pääasiassa ravinnon kautta, ja senkin epäillään häiritsevän hormonitoimintaa.

– Monet näistä kemikaaleista vaikuttavat hormonijärjestelmäämme. On ajateltu, että ne voisivat olla osasyynä näiden sairauksien yleistymiseen, sanoo Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari.

Mainittujen kemikaalien aktiivisuus yksittäisinä on Topparin mukaan heikko, mutta yhteisvaikutus on eri asia.

– Kun ympäröimme itsemme kaikella tällä, voi tulla yllättäviä yhteisvaikutuksia.

jalassa villasukat ja crocsit
Suomalaisten suosimat crocsit ovat suurelta osin ftalaattia.JH, Salo

Kemikaaleista ei tiedetä tarpeeksi

EU:n kemikaaliasetuksen on tarkoitus suojata kuluttajaa niin, että käyttämissämme tuotteissa ei olisi liikaa haitallisia kemikaaleja. Tämä koskee esimerkiksi elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevia materiaaleja, kuten pullotettua vettä. Materiaaleista ja tarvikkeista ei saa tavallisissa tai ennakoitavissa käyttöolosuhteissa siirtyä elintarvikkeeseen niin paljon ainesosia, että ne voisivat vaarantaa terveyden.

– Listaus ei suoranaisesti suojaa miltään ongelmalta. Ongelma on, että niistä tiedetään liian vähän. Suuresta osasta kemikaaleista puuttuu tärkeää turvallisuustietoa, esimerkiksi hormonaalisista vaikutuksista, Toppari sanoo.

Kuluttajan turvallisuutta parantaisi myös se, jos teollisuus ottaisi jo tuotekehitysvaiheessa huomioon valmistamansa kemikaalin haittapuolet, eikä testausta tehtäisi vasta, kun kemikaali on ollut jo pitkään markkinoilla.

Suurin puute on, että kun kemikaaleja tuotetaan valtava määrä koko ajan, niitä ei ihan riittävästi testata sitä mukaa, kun ne tulevat markkinoille, Toppari sanoo.

Sininen kengurupallo. (Kuluttajaviraston testaama kengurupallo sisälsi liikaa ftalaattia.)
Kuluttajaviraston testaama kengurupallo sisälsi liikaa ftalaattia vuonna 2008.Kuluttajavirasto