Harvinainen dinosauruslöytö kertoo Afrikan ja Euroopan mantereiden yhteistä tarinaa

Bussin kokoisesta dinosauruksesta on säilynyt poikkeuksellisen paljon luita.

paleontologia
Piirroskuva pitkäkaulaisesta dinosauruksesta hiekkarannalla veden äärellä. Taivaalla parvi lentoliskoja.
Tällaiseksi tutkijat arvelevat Mansourasaurus shahinan ja 80 miljoonan vuoden takaisen Saharan.Andrew McAfee / Carnegien luonnonhistoriallinen museo

Noin 80 miljoonaa vuotta sitten nykyisessä Länsi-Egyptissä tallustellut dinosaurus ei ollut epätavallisen suuri tai erityisen oudon näköinen. Fossiilin löytyminen on kuitenkin tutkijoiden monivuotisten toiveiden täyttymys, "dinosauruspalapelin kulmapalanen".

Fossiili antaa avaintietoa siitä, miten mantereet olivat repeytymässä yhdestä suuresta kokonaisuudesta nykyiseen muotoonsa. Afrikasta ei ole tätä ennen juuri löytynyt merkkejä joukkotuhon kynnyksellä eläneistä dinosauruksista.

Syynä ei ole se, ettei niitä olisi siellä ollut tuolloin myöhäisellä liitukaudella, vaan se, että fossiilien etsiminen tiheästä kasvustosta on hyvin hankalaa. Toisin on esimerkiksi fossiililöytöjen aarreaitoissa Kalliovuorien alueella tai Patagoniassa, joissa maaperä on paljaana.

Fossiililöytöjä verrataan usein suuren dinosauruspalapelin uusiin palasiin. Paleontologi Eric Gorscakin mukaan tuore löytö,_ Mansourasaurus shahina_, on niin tärkeä, että se on osa palapelin reunaa, ellei peräti kulmapalanen.

Sukulaisia Euroopassa

Ennen liitukautta maapallolla oli vain yksi meren ympäröimä suurmanner, Pangea. Liitukaudella mantereet alkoivat revetä erilleen ja loitota toisistaan.

Epäselvää on ollut, missä määrin Afrikka oli liitukauden ja samalla dinosaurusten ajan lopulla enää kytköksissä muihin eteläisen pallonpuoliskon maa-alueisiin tai Eurooppaan. Olivatko Afrikan eläimet jo eristyneet muista ja kehittymässä omaan suuntaansa?

Mansourasaurus shahina auttaa vastaamaan tuohon kysymykseen. Luiden perusteella tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että otus oli läheisempää sukua Euroopan ja Aasian aikalaisilleen kuin eteläisen Afrikan tai Etelä-Amerikan dinosauruksille.

Se osoittaa, että ainakin jotkin dinosaurukset pystyivät liikkumaan Afrikan ja Euroopan välillä vielä aivan viimeisinä aikoinaan; yhteydet Eurooppaan olivat edelleen olemassa, tutkijat summaavat.

Keskikokoinen sauropodi

Egyptiläisten ja yhdysvaltalaisten paleontologien yhteistyöllä löytynyt laji kuului sauropodeihin eli pitkäkaulaisiin kasvinsyöjäsauruksiin, jotka olivat liitukaudella yleisiä.

Maailman kaikkien aikojen suurimmat tunnetut maaeläimet olivat sauropodeja, mutta Mansourasaurus shahina oli suvussaan keskikokoinen, noin bussin pituinen ja nykyisten urosnorsujen painoinen.

Leukaluu maaperässä, mittatikkuna vieressä mustekynä.
Mansourasaurus shahinasta on tähän päivään säästynyt muun muassa leukaluu.Hesham Sallam / Mansouran yliopisto

Fossiili on harvinaisen täydellinen: osia kallosta, niskan ja selän nikamia, kylkiluita, valtaosa toisesta hartiasta ja eturaajasta, osia takaraajasta sekä kappaleita nahkaa suojanneista luulaatoista.

Lajille annettu nimi on peräisin egyptiläiseltä Mansouran yliopistolta ja siellä selkäsankaisten eläinten paleontologista tutkimusta kehittäneeltä Mona Shahinilta.

"Lähivuosina lisää löytöjä"

Mansourasaurus shahinan fossiili löytyi otollisen avoimesta paikasta, Saharasta, Dakhlan keitaalta.

– Olemme vasta pääsemässä vauhtiin. Nyt kun meillä täällä Egyptissä on ryhmä hyvin koulutettuja paleontologeja ja helppo pääsy tärkeille fossiilikentille, uskomme tekevämme lähivuosina yhä enemmän löytöjä, sanoo tutkimusta johtanut Hesham Sallam Mansouran yliopistosta.

Tutkimus on julkaistu Nature Ecology and Evolution (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä. Tuloksista voi lukea myös työhön osallistuneen Ohion yliopiston (siirryt toiseen palveluun) sivulta.