Kaukolämpökö pulassa? Kun yksi asiakas lähti, tilalle tuli 14 uutta

Kaukolämpö saa nyt vetoapua kasvukeskuksiin keskittyvästä kerrostalorakentamisesta.

kaukolämmitys
Kerrostalo
Voimakas kerrostalorakentaminen kasvukeskuksissa on lisännyt kaukolämpöasiakkaiden määrää.Henrietta Hassinen / Yle

Kaukolämmön tuottajat ovat seuranneet viime vuosina huolestuneina maalämmön suosion hurjaa kasvua lämmitysmuotona.

Maalämmöllä on korvattu esimerkiksi vanhojen omakotitalojen öljykattiloita kaukolämpöverkkoon liittymisen sijaan. Lämpöpumput ovat nousseet vaihtoehdoksi myös kokonaisille kerrostaloille.

Kaukolämmöllä ei kuitenkaan näytä olevan kummoista huolta uusien tilastojen valossa. Kaukolämmön tuottajia edustavan Energiateollisuus ry:n mukaan kaukolämmöstä irtautui viime vuonna 160 asiakasta, mutta samaan aikaan kaukolämpöön liittyi yli 2 300 uutta asiakasta.

Eli kun viime vuonna yksi asiakas jätti kaukolämmön, tilalle tuli karkeasti ottaen 14 uutta asiakasta. Yhteensä kaukolämpöasiakkaiden määrä nousi 152 000:een.

Kaukolämpöä tukee nyt kaupungistumiskehitys. Rakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin ja kerrostaloihin, joissa kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto.

Energiateollisuuden mukaan kaukolämmön markkinaosuus uudisrakennuksissa nousi 66 prosenttiin. Maalämpö ja sähkölämmitys tulivat selvästi perässä.

Yhteensä Suomi kulutti kaukolämpöä viime vuonna 35,7 TWh (lämpötilakorjattu luku), mikä oli hieman edellisvuotta enemmän.

Vielä kesken oleva lämpöpumppu jäähdytyskeskuksessa Esplanadin alapuolella.
Helen rakentaa Helsingin keskustan alle lämpöpumppuvoimalaa.Jari Kärkkäinen / Yle

Hukkalämmön hyödyntäminen yleistyy

Energiateollisuuden mukaan Suomessa tehtiin viime vuonna myös hukkalämmön talteenoton ennätys.

Hukkalämmön talteenotto tarkoittaa esimerkiksi jäteveden tai teollisuuden savukaasujen sisältämän lämmön kaappaamista hyötykäyttöön isojen lämpöpumppujen avulla.

Ylijäämälämmön hyödyntämisellä voidaan osaltaan vähentää esimerkiksi kivihiilen polttamisen tarvetta voimalaitoksissa ja siten ilmastopäästöjä.

Hukkalämpöä napattiin viime vuonna talteen jo yli kolmen terawattitunnin (TWh) edestä. Määrä kattoi jo liki kymmenen prosenttia Suomen kaukolämmön kulutuksesta.

– Hukkalämmön hyödyntäminen on kasvussa ja siitä on tullut merkittävä kaukolämmön energialähde. Yhtiöt etsivät erilaisia hukkalämpöjä yhdistettäväksi kaukolämpöjärjestelmään, sanoo toimitusjohtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:n tiedotteessa.

Hanasaaren voimalaitos ja hiilikasa Helsingissä.
Kivihiili lämmittää edelleen yleisesti koteja Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Päästöt laskeneet selvästi

Energiateollisuuden mukaan myös kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt putosivat viime vuonna historian matalimmalle tasolle. Yksi kilowattitunti kaukolämpöä tuotti ilmakehään 149 grammaa hiilidioksidia, kun vuotta aiemmin määrä oli 154 grammaa.

Kuluvan vuosikymmenen aikana kaukolämmön tuotannon co2-päästöt ovat vajonneet peräti 26 prosenttia. Tiedotteen mukaan keskeinen syy tähän on puuperäisten polttoaineiden käytön lisääntyminen.

Puuenergia on korvannut merkittävästi esimerkiksi runsaasti päästöjä tuottavaa turvetta. Metsäpolttoaineet, teollinen puutähde ja muu biomassa tuottivat viime vuonna 36 prosenttia kaukolämmöstä.

Tekemistä kuitenkin piisaa vielä rutkasti, sillä kivihiili on kaukolämmön tärkein yksittäinen polttoaine 23 prosentin osuudella. Käytännössä tämä johtuu siitä, että kivihiiltä käytetään yleisesti suurimpien suomalaisten kaupunkien Helsingin, Espoon ja Vantaan lämmittämisessä.

Energiateollisuus ry korostaa mielellään päästöjen putoamista, sillä etujärjestö vastustaa kivihiilen kieltämistä lailla. Hallitus on linjannut, että kivihiilen energiakäyttö kielletään vuoteen 2030 mennessä.

Asia nousi keskusteluun uudestaan kun energiaministeri Kimmo Tiilikainen kertoi Ylen haastattelussa selvittävänsä, voitaisiinko kivihiilikieltoa aikaistaa jo vuoteen 2025.

– Kaikilla hiiltä pääpolttoaineena käyttävillä paikkakunnilla on käynnissä konkreettisia toimia käytön leikkaamiseksi. 2020-luvulla käyttö vähenee marginaaliin, mutta senkin jälkeen hiili säilynee merkittävänä huoltovarmuuspolttoaineena, Leskelä sanoo.