Kaikki talviolympialaisista!

10 vinkkiä: Näin tuet lapsesi puheenkehitystä kotona

Vaikka lapsen puheenkehityksen viivästyminen harvoin johtuu vanhemmista, ovat vanhemmat avainasemassa lapsen kielen kehittymisessä.

Puhumaan oppiminen
Kuvitus
Tanja Ylitalo / Yle Uutisgrafiikka

Viime vuosina vanhempia on syyllistetty usein siitä, miten sosiaalinen media ja älypuhelimet varastavat aikaa vuorovaikutukselta lapsen kanssa ja sen seurauksena yhä vanhemmat lapset oppivat myöhään puhumaan.

Lapsenkielen tutkimuskeskuksen johtaja, logopedian professori Sari Kunnarin mukaan vanhempien syyllistäminen on turhaa.

– Erittäin harvoissa tapauksissa voi ajatella, että puheen viivästyminen olisi jotenkin vanhempien aiheuttamaa. Siitä ei yleensä ole kyse. Taustalla on perinnöllisiä tekijöitä tai neurobiologisia tekijöitä, jotka myötävaikuttavat viiveen syntymiseen.

Samoilla linjoilla on myös Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto, jonka mukaan se, että lapsi ei puhu, on todella harvoin vanhemman vika. Piirto haluaisikin lopettaa vanhempien syyllistämisen. Puheentuoton viivästyminen on yleistä. Joka viidennellä lapsella on jonkinasteista puheenviivästymää.

Vanhemmat ovat silti avainasemassa ja pystyvät hyvin tukemaan lapsensa kielen kehitystä. Alla on kymmenen helppoa vinkkiä lapsesi puheenkehityksen tukemiseksi.

1. Luo vuorovaikutukselle otolliset puitteet

Mene lähelle lasta ja laskeudu tarvittaessa lapsen tasolle. Rauhoita ympäristö melulta. Varmista katsekontaktilla ja tarvittaessa kosketuksella, että lapsi kuuntelee, kun puhut hänelle. Tarkkaile, mistä lapsesi on kiinnostunut ja mene mukaan hänen toimintaansa. Missä lapsen kiinnostus on, siellä on myös paras motivaatio oppia uutta.

2. Puhu lapsesi kanssa

Puhu rauhallisesti, käytä selkeitä ja yksinkertaisia lauseita. Osoita, käytä ilmeitä ja eleitä. Painota tärkeitä sanoja. Varmista, että lapsesi ymmärtää. Keskustele lapsen kanssa ja anna oikea puhemalli. Kieli kehittyy vuorovaikutuksessa. Kysy myös erilaisia kysymyksiä. Kysymyssanojen ymmärtäminen on usein lapselle vaikeaa. Siksi on tärkeää, että aikuinen ensin kysyy ja vastaa itse ääneen. Vähitellen lapsi ymmärtää kysymyssanojen merkityksen.

3. Nimeä

Kerro ääneen, mitä lapsi osoittelee. Lapsen sanavarasto karttuu.

4. Laajenna

Kerro esillä olevasta asiasta enemmän kuin nimi. Esimerkiksi: ”Se on pallo. Se on punainen ja sitä voi heittää”. Voit nimetä myös tunnetiloja: ”Poika itkee, hän on ehkä surullinen tai häneen on sattunut”. Laajentaminen kehittää tehokkaasti puheen ymmärtämistä ja laajentaa sanavarastoa.

5. Toista

Toista sanoja. Kun lapsi sanoo sanoja virheellisesti, aikuisen on hyvä toistaa sanat oikein. Lasta ei kuitenkaan kannata patistaa itse sanomaan sanaa uudestaan. Pakottaminen saattaa korostaa lasta kiinnittämään huomiota omaan puheeseensa, mistä voi seurata arkuutta tai kielen käyttämiseen liittyvää kieltäytymistä.

6. Kuvaile omaa ja lapsesi toimintaa

Kerro ääneen, mitä lapsesi tekee, kun hän esimerkiksi leikkii: ”Aha, sinä juotat vauvalle maitoa pullosta”. Ota lapsesi myös mukaan arjen toimintoihin ja kerro lapsellesi mitä itse teet. Esimerkiksi kauppakasseja tyhjentäessä voit sanoa: ”Ostin leipää ja maitoa. Laitetaan maito jääkaappiin.” Arkipäivän tilanteet ovat luonteva paikka keskustella lapsesi kanssa.

7. Lue lapsesi kanssa

Lukeminen kehittää lapsesi kuuntelutaitoa, keskittymistä, sanavarastoa ja muistia. Lukiessasi annat myös oikean mallin sanoista ja äänteistä. Lukea voi myös keskustelevampaan tyyliin. Voit kommentoida ja kysellä lapselta tarinan tapahtumista.

8. Leiki lapsesi kanssa

Osallistu lapsesi leikkeihin ja anna välillä mallia, mitä muuta leikissä voisi tapahtua. Monipuoliset leikit tukevat myös asioiden kielellistä ilmaisua.

9. Rohkaise ja kannusta

Huomioi lapsen pienetkin aloitteet, ääntelyt, sanan osat ja osoittamiset. Ole kiinnostunut ja anna positiivista palautetta. Tue lasta ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan.

10. Käytä kuvia

Voit piirtämällä selventää ohjeita tai ihan vain keskustella päivän tapahtumista. Käytä yksinkertaisia piirustuksia, kuten tikku-ukkoja. Piirtäminen hidastaa puhenopeutta ja visuaalinen tuki auttaa lastasi pysähtymään ja seuraamaan, mitä sanotaan. Voit tukea kommunikointia myös esimerkiksi sanomalehdestä leikatuilla ja netistä tulostetuilla kuvilla tai omilla valokuvilla. Niiden avulla voit jäsentää toimintaa esimerkiksi pukeutumis- tai leikkitilanteissa, tukea keskustelua, kuvittaa päiväjärjestystä ja helpottaa ajan hahmottamista. Osoita tai näytä kuvaa samalla, kun esimerkiksi kerrot, mitä seuraavaksi tapahtuu. Visuaalisuus tukee puheen ymmärtämistä, ja kuvaan voi myös palata, mikä tukee muistia. Esimerkiksi Pikku Kakkosen kommunikaatiokorteista voi askarrella lapselle vaikka oman viikkokalenterin.

Vinkkilista on koottu Aivoliiton (entinen Aivohalvaus- ja dysfasialiitto) sekä Kuuloavain.fi -sivuston neuvojen pohjalta yhteistyössä Puheterapeuttiliiton kanssa.

Lisää vinkkejä:

Kommunikointi kielihäiriöisen lapsen kanssa (siirryt toiseen palveluun)

Kielen ja kommunikaation tukeminen kotona (siirryt toiseen palveluun)

Pikku Kakkosen kommunikaatiokortit