Papanäytteiden otto helpommaksi ja vähemmän kivuliaaksi? Uusi menetelmä on käytössä jo Etelä-Pohjanmaalla

Seinäjoen keskussairaala on siirtynyt ensimmäisenä Suomessa käyttämään nestepapatutkimusta.

kohdunkaulan syöpä
Patologi tutkii näytettä mikroskoopilla.
Mirva Ekman / Yle

Ruotsissa on käytetty jo jonkin aikaa kohdunkaulan irtosolukokeissa nestepapatutkimusta. Toistakymmentä vuotta vanha menetelmä on rantautunut Ruotsista myös Suomeen, ja siitä on saatu hyviä kokemuksia Etelä-Pohjanmaalla.

– Nestepapatutkimus korvaa täysin perinteisen papanäytteen eli kohdunkaulan irtosolunäytteen. Perinteinen papakoe otetaan lasilevylle kolmella eri näytteenottotikulla. Nykyisin me otamme näytteen yhdellä näytteenottotikulla kohdunnapukasta ja näyte laitetaan nesteeseen, selvittää Seinäjoen keskussairaalan naistentautien ja synnytysten yksikön ylilääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo.

Tiina-Liisa Erkinheimo arvioi, että naiset kokevat uuden näytteenottotavan perinteistä papakoetta helpommaksi ja miellyttävämmäksi. Lisäksi patologit saavat mikroskooppiensa alle tutkittaviksi aiempaa tasokkaammat näytteet. Tämä johtuu siitä, että vanhassa menetelmässä solut kasaantuvat näytteenottolevylle päällekkäin, kun taas nestepapatutkimuksessa solut pysyvät yhdessä kerroksessa.

– Nämä nestepapanäytteet ovat huomattavasti helpommin tulkittavissa kuin vanhat papanäytteet.

Tulokset yhtä luotettavia

Voidaanko nestepapatutkimuksella jopa löytää sairaudet paremmin kuin vanhalla menetelmällä?

– Kyllä tämä parhaimmillaan diagnostiikkaa helpottaa ja virhemahdollisuuksia on vähemmän, Tiina-Liisa Erkinheimo vastaa.

HYKSin naistentautien osastonylilääkäri Pekka Niemisen mukaan nestepapa on Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa ainoa käytössä oleva menetelmä. Siihen on siirrytty, koska perinteisten papanäytteiden laatu oli niin huono. Tämä ei kuitenkaan päde Suomessa.

– Meillä on aina ollut sen verran hyvä koulutus näytteidenotossa, että näistä alle puoli prosenttia on ollut niin huonoja, että ei ole pystytty tulkitsemaan ja lukemaan näytettä. Sen takia me ollaan Suomessa toistaiseksi pysytty tässä perinteisessä papanäytteessä, Nieminen toteaa.

Tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) perinteisen papakokeen ja nestepapan välillä ei ole eroja siinä, kuinka paljon syövän esiasteita löytyy – jos näytteet ovat hyvälaatuisia. Nestepapan vahvuus on, että solunäytteitä voidaan käyttää lisätutkimuksiin, kuten HPV-testiin.

Keskussairaalasta terveyskeskuksiin

Seinäjoen keskussairaalassa tutkitaan vuosittain noin 4 000 gynekologista irtosolunäytettä ja noin 800 HPV- eli papilloomavirusnäytettä.

Uudessa menetelmässä saadaan siis otettua molemmat näytteet samalla kertaa. Nestepapatutkimusta on käytetty Seinäjoen keskussairaalassa puolitoista vuotta ja sitä otetaan parhaillaan käyttöön koko sairaanhoitopiirissä.

– Tarkoitus on, että kaikki alueen terveyskeskukset käyttävät tätä samaa määritysmenetelmää, Tiina-Liisa Erkinheimo kertoo.

Muualla Suomessa nestepapa ei ole vielä saanut jalansijaa. Suurin syy lienee hinta.

– Se on paikkakohtaista mihin totutaan. Siinä on omat hyötynsä, mutta siinä on myös korkeammat kustannukset. Onko se kannattavaa esimerkiksi Helsingissä, niin toistaiseksi me ollaan tultu siihen tulokseen, että se ei ole vielä ollut kannattavaa, HYKSin naistentautien osastonylilääkäri Pekka Nieminen toteaa.

Yhteistyöllä ja rohkeudella

Tiina-Liisa Erkinheimon mukaan Seinäjoen kokemukset nestepapatutkimuksesta ovat rohkaisevia. Hän toivoo menetelmän leviävän myös muihin sairaanhoitopiireihin.

– Uuden menetelmän käyttöönotossa äärimmäisen suuri merkitys on ollut hyvällä yhteistyöllä patologian, mikrobiologian ja naistentautien ja synnytysten yksiköiden välillä.

Tiina-Liisa Erkinheimo toteaa, että uutta etsiessä täytyy olla aktiivinen ja rohkea.

– Täytyy nähdä niitä kohtia, joissa voimme tehdä työmme vielä aiempaa paremmin. Uuden kokeileminen vaatii aina rohkeutta, sillä ainahan voi käydä niinkin, että kokeilu ei etene, eikä tuota muuta kuin taloudellisia tappioita. Me olemme saaneet sairaanhoitopiirin johdolta selkeän tuen uuden kokeilemiselle, Tiina-Liisa Erkinheimo iloitsee.

Kohdunkaulan syöpä on vähentynyt Suomessa ratkaisevasti sen jälkeen, kun maassamme aloitettiin papaseulonnat 1960-luvulla. Kansanterveyslain mukaan kuntien on kutsuttava 30–60-vuotiaat naiset joukkoseulontoihin viiden vuoden välein. Joissakin kunnissa kutsun saavat myös ikäsuositusta nuoremmat tai vanhemmat naiset.

Nyt seulonnat ovat jälleen muutosvaiheessa. Päätöksiä asiasta ei vielä ole, mutta tulevaisuudessa kohdunkaulansyöpää seulotaan todennäköisesti yli 30-vuotiaiden kohdalla papakokeen sijaan HPV-testillä.

– Monessa muussa maassa on siirrytty tähän, eikä ole epäilystäkään, ettei se olisi parempi. Ei kuitenkaan pidä hosua. Kyllä se tulevaisuus tulee olemaan, että me seulomme Suomessa kohdunkaulansyöpää HPV-testillä, Pekka Nieminen kertoo.