Älypuhelimen käyttö työasioihin vapaa-ajalla aiheuttaa pahoinvointia – "On käsitys että täytyy olla käytettävissä koko ajan"

Työn ja vapaa-ajan raja voi hämärtyä asiantuntijoilla ja esimiehillä. Älypuhelimet ja muu tietotekniikan kehitys ovat mahdollistaneet sen, että työtä jatketaan helposti työpäivän jälkeen.

työhyvinvointi
mies käyttää älypuhelintaan kotona
Työterveyslaitos tutki asiantuntijatyön kuormittavuutta ja muun muassa älylaitteiden vaikutusta työn kuormittavuuteen.

Älypuhelimen käyttö on yhteydessä sekä pidempään työaikaan että heikompaan hyvinvointiin, selviää Työterveyslaitoksen ja Suomen Ekonomien tutkimuksesta.

Tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) selvitettiin asiantuntijoiden ja esimiesten työaikojen yhteyttä työhön ja hyvinvointiin. Yksi selkein tulos liittyi älypuhelimiin. Vahvistui oletus, kuinka työn ja vapaa-ajan raja voi hämärtyä. Älypuhelimet ja muu tietotekniikan kehitys ovat mahdollistaneet sen että työtä helposti jatketaan työpäivän jälkeen, tutkimuksessa todetaan. Vapaa-ajalla hoidetaan siis työasioita älypuhelimen avulla.

– On käsitys että ikään kuin tämmöinen mobiililaite taskussa tarkoittaa sitä että asiakkaiden tai työnantajan yhteydenottoihin pitää pystyä vastaamaan viikonloppuisin, iltaisin ja jopa lomilla, totesi työmarkkinajohtaja Riku Salokannel Suomen Ekonomeista Ylen aamu-tv:ssä.

Noidankehä on valmis: Älypuhelimen käyttö pidentää työpäivää, jonka myötä unenlaatu ja seuraavana aamuna vireystila oli heikompi. Tämä taas itsessään pidentää seuraavaa työpäivää.

– Eletään sellaisessa maailmassa, että esimiehiltä ja asiantuntijoilta odotetaan – ja jotenkin he itsekin sisäistävät sen, että täytyy olla käytettävissä koko ajan. Joku voisi ajatella, että se on heikkoutta puhua työaikoihin liittyvistä asioista, Salokannel vielä pohti.

Havainto sinällään ei ole uusi. Esimerkiksi Ranskassa vuosi sitten voimaan tullut laki takaa sen, että työntekijällä on mahdollisuus sulkea kännykkänsä eikä työsähköposteihin tarvitse reagoida, kun työaika loppuu.

– Tämä on yksi lähestymistapa, mutta meidän tutkimuskin osoittaa siihen suuntaan, että ajattelua tulee käydä työpaikkatasolla oman työyhteisön sisällä ja kukin työntekijä itse: miten toimitaan, mitkä ovat oletukset ja vaatimukset ja miten pitää olla tavoitettavissa, vanhempi tutkija Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta sanoi.

Salokannel on samaa mieltä, ja uskoo hyvän keskustelukulttuurin kullakin työpaikalla olevan ratkaisuna tilanteen parantamiseksi. Hän näkee olennaisena osana keskustelussa luottamuksen. Hänen mielestään työaikoja pitäisi pystyä ensin seuraamaan, jotta asioita voidaan sopia yhdessä.

Uusi työaikalaki työn alla

Salokannel toivoo, että tutkimusta pidettäisiin silmällä myös työaikalain kannalta. Tällä hetkellä on käynnissä työaikalain uudistus, ja hallituksen esitys (siirryt toiseen palveluun) on tarkoitus antaa keväällä.

– On aivan olennaista että edelleen tämä porukka (esimiehet ja asiantuntijat) kuuluu myös työaikalain soveltamisalan piiriin, kun työaikalakia ollaan uudistamassa.

Tutkimuksen johtopäätökset:

  1. Asiantuntijatyötä tekevien ajankäyttöön vaikuttavat työaikaa pidentävästi työpaikan koko ja esimiesasemassa työskentely.
  2. Asiantuntijatyötä tekevistä valtaosalla on käsitys, että heidän tulee olla työssään jatkuvasti tavoitettavissa ja he pyrkivät reagoimaan sähköposteihin välittömästi.
  3. Älypuhelimen käytön useus ja laajuus ovat yhteydessä pidempään työaikaan ja työhön, josta ei saada korvausta.
  4. Työhön käytetty aika on yhteydessä koettuun unen laatuun ja vireyteen. Koettu huono unen laatu liittyy seuraavan päivän pidempään työaikaan. Pidempi työaika puolestaan ennustaa heikompaa unen laatua ja vireyttä seuraavana päivänä.
  5. Työhön käytetyn ajan pidentyminen on systemaattisesti yhteydessä hyvinvointiin, jossa monet osatekijät heikkenevät tai sujuvat huonommin.
  6. Työn imu ja vaikutusmahdollisuudet työpäivän alkamis- ja loppumisaikoihin ovat hyvinvoinnin osatekijöiden kannalta myönteisiä, samoin työpäivän aikana koettu hyvä fiilis ja työn tärkeä merkitys tukevat asiantuntijatyötä tekevien hyvinvointia.

Työterveyslaitoksen Annina Ropponen toivoo, että tutkimus voitaisi laajentaa myös muihin ammattiryhmiin. Hän pitää tutkimuksessa erityisen mullistavana sitä, että tietoa osallistujista kerättiin – hieman ironista kyllä – mobiilisovelluksella johon osallistujat merkitsivät ajankäyttöään.

Asiantuntijan työajat – yhteydet työhön ja hyvinvointiin –tutkimuksen rahoitti Työsuojelurahasto. Kaikkiaan 1544 henkilöä latasi tutkimusjaksojen aikana _Aikani-mobiili_sovelluksen puhelimeensa. Heistä 307 henkilöä vastasi kyselylomakkeeseen. Ajankäyttöään tallensi 651 henkilöä ja heistä 218 vastasi myös kyselylomakkeeseen. Kyselyyn vastanneista ajankäyttötietoja tallensi vähintään neljä päivää 154 henkilöä.

Lue myös:

Piippaako työkännykkä koko ajan? Vihervasemmisto rajoittaisi työviestien tulvaa, porvareilta tiukka ei

Työolotutkimus: Joka viides tekee palkatonta ylityötä vapaallaan