Muskariin, satujumppaan vai ei kumpaankaan: näin harrastukset vaikuttavat pikkulapsen kehitykseen

Musiikissa tärkeintä on määrä. Ohjattu liikuntaharrastus saattaa jopa vähentää pikkulapsen liikkumista.

harrastukset
Paula Venäläinen nauttii muskarista.
Joensuulainen Paula Venäläinen innostuu erityisesti muskarin loppulaulusta.Laura Kosonen / Yle

Paula Venäläinen hihkuu violetti sifonkihuivi kasvoilla muskarissa Joensuun konservatoriossa. Loppulaulun aikana värikkään kankaan alla riemulla ei ole enää mitään rajoja. Iivari Arresto tarkkailee tilannetta rauhallisemmin äitinsä Henna Arreston vieressä. Hän tuijottaa lumoutuneena pianoa soittavaa opettajaa.

Kaksivuotiaat Arresto ja Venäläinen käyttäytyvät muskariryhmässä eri tavoin, mutta luultavasti molempien aivot käyvät punaisella – positiivisessa mielessä.

– Musiikki aktivoi valtavan laajoja alueita aivoissa. Lapsella se vaikuttaa esimerkiksi kielellisten valmiuksien kehittymiseen ja toiminnanohjaukseen. Ryhmässä musisointi edistää tutkitusti sosiaalisen toiminnan kykyjä, kuten auttamishalua, luettelee väitöskirjatutkija Tanja Linnavalli Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä Helsingin yliopistosta.

Iivari ja Henna Arresto ihmettelevät, mitä musiikkileikkikoulunopettaja Päivi Sinkkosen pussista löytyy.
Iivari ja Henna Arresto miettivät, mitä musiikkileikkikoulunopettaja Päivi Sinkkosen pussista löytyy.Laura Kosonen / Yle

Hän tutkii väitöskirjassaan kielenkehityksen ja musiikkiharrastuksen yhteyttä päiväkoti-ikäisillä.

Monet tutkimukset kertovat yhteydestä musiikin ja kielenkehityksen välillä. Kielen taju syntyy kuuntelemalla. Kun pienelle lapselle laulaa, se todennäköisesti edistää lapsen äänteiden erittelyn kykyä, puheen erottelun taitoa sekä sanavaraston kehittymistä. Kaikki tämä auttaa puhumisessa ja kirjoittamisessa.

Iivari syntyi pikkukeskosena. On vain plussaa, jos kivasta harrastuksesta voi olla hyötyä kielen tai ajattelun kehityksessä.

Henna Arresto

Iivari Arresto ja Paula Venäläinen keskittyvät kuitenkin hauskanpitoon: laulun tahtiin saa pomppia rytmissä ja kertosäkeen aikana lentää vanhemman käsivarsilla.

Henna Arrestolle on tärkeää, että kotihoidossa oleva Iivari tapaa muskarissa ikätovereitaan. Harrastuksen valintaan ovat vaikuttaneet myös musiikin todistetut hyödyt lapsen kehitykselle.

– Iivari syntyi pikkukeskosena. On vain plussaa, jos kivasta harrastuksesta voi olla hyötyä kielen tai ajattelun kehityksessä, Arresto sanoo. Hän arvostaa ammattitaitoista muskariopetusta.

Tutkija Tanja Linnavalli vahvistaa, että musiikkikasvatuksen ammattilainen osaa huomioida opetuksessaan asioita, joihin vanhempi ei kiinnitä huomiota kotona laulellessa.

– Vauvamuskarissa opettaja ohjasi taitavasti huomioimaan vauvan reaktioita, Henna Arresto muistelee.

Musiikin hyödyllisyydessä määrä on kuitenkin vähintään yhtä tärkeä tekijä kuin laatu. Näyttää siltä, että mitä enemmän lapsi altistuu musiikille, sitä nopeammat ja voimakkaammat ovat vaikutukset kielen kehitykseen. Sen vuoksi lapsen kanssa kannattaa laulaa ja kuunnella musiikkia ihan tavallisessa arjessa.

Lukeminen vaikuttaa jopa enemmän kuin vanhempien tausta

“Vertti vee vepetieus velliskukko vepsis.”

Aikuiset riimittelevät jokaiselle lapselle lorun omasta nimestä taaperoiden sanataideryhmässä Joensuun kirjastolla. Kirsi Pikkarainen pyörittää Matias, 3, ja Vertti, 1, Kettusta lorujen tahtiin kirjavalla tilkkumatoilla.

Maria Mozhaeva ja sanataideopettaja Riikka Linjama leikkivät käsinukeilla.
Maria Mozhaeva ja Sanaratas-yhdistyksen toiminnanjohtaja Riikka Linjama miettivät, mitä eläimet sanovat.Laura Kosonen / Yle

– Kävin Matiaksen kanssa sanisryhmässä silloin, kun hän oli vähän yli vuoden ikäinen ja opetteli puhumaan. Kerhosta saatu lorupussi oli kotonakin ahkerassa käytössä, Kirsi Pikkarainen kertoo.

Suomalaisten lapsiperheiden lukutottumuksia ei ole tutkittu kovin paljon, mutta lukemisen hyödyt on todistettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa.

Lukukeskuksen kokoamien tutkimustulosten mukaan (siirryt toiseen palveluun) kotona lukeminen vaikuttaa lapsen koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen asema. Lapset, joille on luettu kotona, menevät mieluummin kouluun ja pärjäävät porukassa paremmin kuin lapset, joille ei ole luettu. Lukemisen on tutkittu kehittävän myös sosiaalisia taitoja ja empatiakykyä sekä parantavan keskittymiskykyä.

Maria ja Yulia Mozhaeva käyvät sanataidekerhossa kielikylvyn vuoksi.
Maria ja Yulia Mozhaeva käyvät sanataidekerhossa kielikylvyssä. Perheen kotikieli on venäjä.Laura Kosonen / Yle

Kirjaillisuudentutkija ja kouluttaja Päivi Heikkilä-Halttunen puhuu kuitenkin mieluummin lukemisesta elämäntapana kuin lukemisen suorituskeskeisistä hyödyistä. Elämäntapa luodaan arjessa.

– Harrastukset ovat usein kalliita ja vaativat kuskaamista. Lukeminen on helppo ja halpa tapa olla ja rauhoittua yhdessä lapsen kanssa.

Lapselle loruttelu saattaa olla katoavaa kansanperinnettä, Heikkilä-Halttunen arvioi. Hän on kirjoittanut vanhemmille tarkoitetun Lue lapselle! -oppaan.

– Loruttelu ja tarinoiminen eivät ehkä suju nykyvanhemmilta niin luonnostaan kuin menneiltä sukupolvilta. On mukavaa, jos siihen saa tukea vaikka ryhmästä, Heikkilä-Halttunen sanoo.

Salli enemmän, sanoo liikuntatutkija

Pienten lasten harrastuksissa porukka on liikkuvaista. Oltiinpa muskarissa tai sanataideryhmässä tunnin lopussa ainakin aikuisilla on hiki päässä. Se johtuu siitä, että liikkuminen on lapselle luontainen tapa olla maailmassa.

Lapsen liikunnallisuus on suurimmillaan leikki-iässä. Pienen lapsen liikkuminen on pyrähtelyä. Tutkimusten mukaan jopa 95 prosenttia lapsen liikkumisesta kestää alle 15 sekuntia kerrallaan, kertoo tutkijatohtori Arto Laukkanen Jyväskylän yliopistosta. Hän on tutkinut vanhempien vaikutusta lasten liikunnallisuuteen.

– Lapsilla liikunta tarkoittaa yksinkertaisesti fyysisesti aktiivista leikkiä, ei sitä, että lapsi vietäisiin erikseen johonkin liikkumaan, Laukkanen sanoo.

Silti pienet, alle kouluikäiset lapset harrastavat yhä enemmän liikuntaa urheiluseuroissa. Seuraharrastaminen ei kuitenkaan lisää lapsen liikkumisen määrää, kertovat suomalaistutkimukset. Ohjattuun harrastamiseen liittyy kuljettamista ja odottelua, mikä voi jopa vähentää lapsen luontaista liikkumista.

Lapset lentävät lorun tahtiin vanhempien käsivarsilla sanataideryhmässä.
Sanataidetta harrastetaan koko keholla.Laura Kosonen / Yle

Alle kouluikäinen ei välttämättä tarvitse ohjattua liikuntaa, mutta liikkumisen mahdollistamista hän tarvitsee. Se tarkoittaa lapsen omien mieltymysten kuuntelua ja sitä, ettei lasta jatkuvasti kielletä liikkumasta.

Saako kotona hyppiä sängyllä? Voiko olohuoneeseen rakentaa temppuradan?

Vanhemman ei tarvitse olla itse himoliikkuja ollakseen hyvä liikuntakasvattaja.

Arto Laukkanen

Arto Laukkanen haastaa vanhemmat kieltämään vähemmän ja sallimaan enemmän, sillä liikunta on välttämätöntä lapsen kehitykselle. Hermosolujen väliset yhteydet aivoissa kehittyvät liikkeessä, eikä luusto tule vahvaksi kuin liikkumalla. Sosiaaliset taidot harjaantuvat pihapeleissä. Liikunta vaikuttaa myös kognitiivisiin kykyihin ja kouluvalmiuksiin, Laukkanen luettelee.

– Vanhemman ei tarvitse olla itse himoliikkuja ollakseen hyvä liikuntakasvattaja. Kauppareissu lapsen kanssa pyörällä tai metsäretki perheen kesken on liikuntaa, Laukkanen huomauttaa.

Kuuntele tarkkaan yksin harrastavaa lasta

Hyvästä harrastuksesta on lapselle iloa ja hyötyä, mutta illan harrastusrumba saattaa uuvuttaa koko perheen. Onko pikkulapsen kanssa välttämätöntä harrastaa?

– Harrastaminen ei ole välttämätöntä, etenkin jos lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, sanoo varhaiskasvatuksen yliopisto-opettaja Titta Kettukangas Itä-Suomen yliopistosta.

– Se edellyttää tietysti, että varhaiskasvatus on laadukasta. Ihannetilanteessa pienet lapset osallistuvat päivähoidossa samankaltaiseen toimintaan kuin harrastuksissa, mutta monipuolisesti eri aloilta. Kaikilla perheillä ei ole varaa tai mahdollisuuksia harrastaa, Kettukangas lisää.

Kaikilla perheillä ei ole varaa tai mahdollisuuksia harrastaa.

Titta Kettukangas

Pienelle lapselle harrastaminen yhdessä oman vanhemman kanssa on luonteva vaihtoehto. Se vahvistaa keskinäistä vuorovaikutusta.

– Jos pieni lapsi harrastaa yksin, kannattaa lapsen ajatuksia kuunnella erityisen tarkalla korvalla, Kettukangas sanoo.

Monipuolisuus on tärkeää. Olisi parasta, jos eri liikuntalajeja tai soittimia voisi kokeilla rauhassa. Siitä voi olla hyötyä myöhemmin tavoitteellisessa harrastamisessa: tutkimukset kertovat, että mitä nuorempana oma laji lyödään lukkoon, sitä varhaisempi on myös harrastuksen lopetusikä.