Afganistanin turvallisuus syöksykierteessä, Isis on uusin uhka – Asiantuntija: "Kabul on kuilun partaalla"

Yle listasi Afganistanin heikkenevän turvallisuustilanteen seurauksia. Ruotsin poliisi ei tällä hetkellä palauta turvapaikanhakijoita Afganistaniin, koska vastaanottajat eivät pääse lentokentälle turvallisesti.

Afganistan
Kabulin pommi-iskun uhrien omaisia hautajaisissa heittämässä hiekkaa hautaan
Kabulissa tehdyn rajun pommi-iskun uhrien omaisia hautajaisissa 28. tammikuuta.Hedayatullah Amid / EPA

Afganistan on joutunut viheliäiseen väkivallan kierteeseen, josta ulospääseminenon vaikeaa. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Olli Ruohomäki.

– Tilanne on katastrofaalinen ja Kabul kuilun partaalla, Ruohomäki sanoo Ylelle.

Afganistanissa on tehty viime kuukausina useita tappavia terrori-iskuja, joiden tekijöiksi on epäilty vuoroin Isisiä, Talibania ja Pakistanin tiedustelupalvelun tukemaa Haqqani-verkostoa.

Syinä väkivallan pahenemiseen ovat Isisin tulo Afganistaniin, Talibanin toimintatapojen muuttuminen, Afganistanin hallituksen heikkous sekä Talibanin sisäiset välienselvittelyt.

Suurimmat Afganistanissa tehdyt iskut lokakuusta 2017 tammikuuhun 2018.
Yle Uutisgrafiikka, lähteet: Yle, New York Times, Tolo News, AP, Reuters

Afganistanin heikentyneestä turvallisuustilanteesta on jo tehty johtopäätökset Ruotsin poliisissa, joka ei ruotsalaismedioiden mukaan tällä hetkellä palauta ketään Afganistaniin.

– Turvallisuustilanne Kabulissa on nyt sellainen, että suurlähetystöjen henkilökunta ei voi kulkea lentokentälle (ilman laajoja turvajärjestelyjä). He eivät voi olla vastassa (Ruotsista) palautettavia, kun nämä saapuvat, sanoo Ruotsin rajapoliisin päällikkö Patrik Engström Ruotsin radiolle (siirryt toiseen palveluun).

Ruotsin Kabulin-suurlähetystö on myös kotiuttanut neljä työntekijää takaisin Ruotsiin.

Suomen maahanmuuttovirastosta ja poliisista kerrotaan Ylelle, että Suomi ei ole harkinnut turvapaikanhakijoiden palautusten keskeyttämistä Afganistaniin.

Isis saa yhä enemmän jalansijaa

Uutena uhkana Afganistania kohtaan on muutaman viime vuoden aikana Afganistaniin asettunut terrorijärjestö Isis.

Isisin paikallinen järjestö ISKP on tehnyt iskuja Afganistanin shiiavähemmistöä vastaan. Lokakuussa Kabulissa tehtiin isku shiiamoskeijaan ja joulukuussa shiiojen kulttuurikeskukseen. Isis on tunnustanut molemmat iskut, jotka ovat kohdistuneet shiialaiseen hazara-vähemmistöön.

– Shiiojen vastaiset iskut ovat tuontituote Lähi-idästä, Ruohomäki sanoo.

Afgaanijoukot partioivat lähellä Tora Boraa Itä-Afganistanin Nangarharin maakunnassa joulukuussa 2017.
Afgaanijoukot partioivat lähellä Tora Boraa Itä-Afganistanin Nangarharin maakunnassa joulukuussa 2017. Tora Bora tunnetaan alueena, jolla Osama Bin Ladenin uskottiin piileskelevän vuoden 2001 WTC-iskujen jälkeen.Ghulamullah Habibi / EPA

Afganistanin Isis koostuu kuitenkin pääosin entisistä talibaneista ja Pakistanista tulleista taistelijoista, jotka ovat radikalisoituneet.

Isis on saanut jalansijaa etenkin Afganistanin ja Pakistanin vuoristoisella ja villillä raja-alueella, jossa toimii myös lukuisia muita terroristijärjestöjä sekä huumeparoneja.

– Se on varsinainen herhiläisten pesä, Ruohomäki luonnehtii.

Ulkomaalaiset yhä suuremmassa vaarassa

Afganistanin kasvavasta epävakaudesta kärsivät kaikkein eniten paikalliset ihmiset.

Lisäksi väkivallan kohteeksi on joutunut yhä useammin ulkomaalaisia. Esimerkiksi Kabulin Intercontinental -hotelliin tehdyssä iskussa kuoli 40 ihmistä, joista 15 oli ulkomaalaisia.

Suomalainen 37-vuotias nainen puolestaan oli Afganistanissa siepattuna viime vuoden toukokuusta syyskuuhun, kunnes hänet vapautettiin.

Suomen Afganistanin-suurlähettiläs Ripatti kertoo, että Suomen lähetystön työntekijät liikkuvat luodinkestävillä autoilla ja kaikki sisääntulot ovat vartioituja. Turvallisuusjärjestelyjä ei kuitenkaan ole viimeaikaisten iskujen takia erityisesti muutettu.

Iskuista suurin osa on kuitenkin tapahtunut Kabulin keskustan tarkoin vartioidun diplomaattialueen ulkopuolella. Suurlähetystöistä suurin osa, kuten Suomen lähetystö, sijaitsee Wazir Akbar Khanin alueella.

Taliban iskee näyttävästi kaupunkeihin

Joka puolella Afganistanissa toimivan Taliban-järjestön strategiassa on Ruohomäen mukaan tapahtunut muutoksia sen jälkeen, kun kansainvälinen ISAF-operaatio päättyi vuonna 2014.

Taliban on viime vuosina siirtynyt hyökkäyksiin kansainvälisiä kohteita vastaan. Taliban-joukot ovat alkaneet iskeä enenevissä määrin myös siviilejä vastaan.

– Tehdään hyvin suunniteltuja terrori-iskuja, joissa isketään hallituksen ja Kabulissa kansainvälisen yhteisön kohteisiin, Ruohomäki toteaa.

Olli Ruohomäki
Tutkija Olli Ruohomäki.Ulkopoliittinen instituutti

Strategian muutokseen on syynsä. Suurlähettiläs Ripatti muistuttaa, että Taliban ei enää pysty keräämään suuria hyökkäysjoukkoja operaatioita varten, koska Yhdysvaltain joukot pommittavat niitä nopeasti.

Ruohomäki muistuttaa, ettei Taliban ole järjestönä yhtenäinen. Komentoketju ei välttämättä kulje paikallisille päälliköille asti, ja myös järjestön sisällä on välienselvittelyjä.

Kansainväliset järjestöt jättävät Afganistanin

Myös uhka Afganistanin kansainvälisiä toimijoita kohtaan on lisääntynyt. Kaikki järjestöt eivät voi enää toimia Afganistanissa, koska niillä ei ole varaa tai niiden toimintaan eivät sovellu järeät turvajärjestelyt.

– Jos ei ole riittävää turvaa, ei järjestön kannata lainkaan tulla Afganistaniin, suurlähettiläs Ripatti toteaa.

Itsemurhapommittaja iski Pelastakaa lapset -järjestön tiloihin viime viikolla Jalalabadissa lähellä Pakistanin rajaa. Kolme järjestön työntekijää sai iskussa surmansa. Tämän jälkeen järjestö ilmoitti, että se keskeyttää toimintansa Afganistanissa toistaiseksi.

Kansainvälinen Punainen Risti on vähentänyt henkilökuntaansa Afganistanissa ja keskeytti viime vuonna välillä toimintansa väliaikaisesti kokonaan.

Lääkärit ilman rajoja puolestaan lopetti väliaikaisesti toimintansa (siirryt toiseen palveluun) syksyllä 2015 pohjoisessa Kunduzin kaupungissa, kun Yhdysvallat teki järjestön sairaalaan ilmaiskun. Järjestö pystyi kuitenkin aloittamaan uudelleen toimintansa kaupungissa, ja se avasi uuden klinikan Kunduziin viime kesänä.

Turvallisuusviranomaisia Pelastakaa lapset -järjestön toimistoon tehdyn iskun tapahtumapaikalla Jalalabadissa 25. tammikuuta.
Turvallisuusviranomaisia Pelastakaa lapset -järjestön toimistoon tehdyn iskun tapahtumapaikalla Jalalabadissa 25. tammikuuta.Ghulamullah Habibi / EPA

Afganistanin hallitus on heikko, eikä se pysty täyttämään järjestöjen jättämää tyhjiötä tarjoamalla edes peruspalveluja. Samalla afgaanien luottamus länsimaihin ja hallitukseen vähenee entisestään.

Talibanin valta Afganistanin pashtuenemmistöisillä alueilla onkin kasvanut, ja lähes koko etelä on Talibanin hallussa. BBC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) Taliban toimii avoimesti jo yli kahdessa kolmasosassa Afganistanista.

– Talibanin hallitsemilla alueilla on kuitenkin rauha. Pohjoisessa ruokaturva on parantunut alueilla, joilla Taliban hallitsee, Ruohomäki kuvailee.

Nuorilla ei toivoa tulevaisuudesta

Vaikka siviilit eivät olekaan Afganistanin yleistyvien terrori-iskujen ensisijaisia kohteita, he voivat joutua uhreiksi sattumalta.

Tavalliset afganistanilaiset esimerkiksi Kabulissa ovat suurlähettiläs Ripatin mukaan turtuneita väkivaltaan. Ripatti kertoo ajaneensa pari tuntia Kabulin viime viikonlopun ambulanssipommi-iskun jälkeen läheltä tapahtumapaikkaa.

– Tienvarsitorit toimivat normaalisti. Muistan nähneeni hyvin koottuja appelsiinipinoja. Myyjät ovat tosin valitelleet paikallisille medioille, että ostajia on käynyt vähemmän, Ripatti kuvailee.

Afganistanin pitkittynyt kaaos on tutkija Ruohomäen mukaan viheliäinen kierre, joka tekee näkymät afgaaneille lohduttomaksi.

– Kaupunkiin muuttaneella nuorisolla, joka tietää maailman olevan toisennäköinen muualla, on heikko tulevaisuudenusko, Ruohomäki toteaa.

Juttua korjattu 2.2. klo 14.57: Jutussa sanottiin aiemmin, että Lääkärit ilman rajoja olisi lopettanut kokonaan toimintansa Afganistanissa. Todellisuudessa järjestö lopetti toimintansa vain väliaikaisesti vuonna 2015 Kunduzin kaupungissa.

Lisää aiheesta:

28.1.2018: Afganistanin eilisestä terrori-iskusta syytetään Pakistanin tukemaa ryhmää – kuolleita yli sata

24.1.2018: Afganistanissa hyökätty Pelastakaa Lapset -järjestön tiloihin

28.12.2017: Kabulissa räjähti uutistoimituksen ja kulttuurikeskuksen luona – ainakin 40 kuollut

20.10.2017: Yli 70 ihmistä kuoli moskeijoihin kohdistuneissa pommi-iskuissa Afganistanissa

Jäähyväiset Afganistanille

Aiheesta muualla:

BBC: Taliban threaten 70 % of Afghanistan, BBC finds (siirryt toiseen palveluun)

Maailma.net 1.2.: Kymmenen suomalaista järjestöä vaatii, että palautukset Afganistaniin on keskeytettävä (siirryt toiseen palveluun)

Helsingin Sanomat: Nouseeko Taleban uudestaan Afganistanissa? Äärijärjestöt hyökkäävät nyt verisesti, mutta iskut ovat ennen kaikkea viestejä Yhdysvalloille – Suomi kaavailee kymmeniä lisäsotilaita (siirryt toiseen palveluun)