1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Helsingin kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatterin johtaja tomuttaa talon kepeää mainetta: Uusia ohjaajia, uusia näytelmiä, uusia kotimaisia musikaaleja

Kari Arffman on ensimmäisenä johtajavuotenaan rekrytoinut taloon kovia ohjaajanimiä. Seuraavaksi luvassa on kotimaisia kantaesityksiä.

Helsingin kaupunginteatteri
Kari Arffman
Nella Nuora/Yle

Ihan kepeältä Kari Arffmanin askel näyttää, vaikka takana on hurja työputki. On ollut pitkiä päiviä, raskaita päiviä ja palkitsevia päiviä. Hän on juuri saatellut ensimmäisen oman suuren näyttämön ohjauksensa, Rakastuneen Shakespearen, ensi-iltaan.

Kun Arffamanilta kysyy, miten menee, hän vastaa: ”Yllättävän hyvin”. Ja miksi ei menisi: Kaupunginteatteri on jättiremontin jäljiltä teknisesti huippukunnossa ja katsojaluvut kasvussa.

Nyt johtaja aikoo pysyä jonkin aikaa pois näyttämöltä huseeraamasta, vaikka taloon tullessaan haaveili sekä ohjaustöistä että rooleista. On aika keskittyä muihin hommiin.

– Otin tämän ohjauskeikan, jotta tutustuisin suureen näyttämöön ohjaajan näkökulmasta. Ehkä tässä vuoden verran menee, ennen kuin jaksaa hypätä näyttelijänsaappaisiin. Johtamisessa riittää puuhaa.

Rakastunut Shakespeare -näytelmä on Arffmanin oma ohjaus. Pääosan esittää Heikki Ranta.
Rakastunut Shakespeare -näytelmä on Arffmanin oma ohjaus. Pääosan esittää Heikki Ranta.Tapio Vanhatalo/Helsingin Kaupunginteatteri

"Musikaaleissa ei ole mitään pilkattavaa!"

Kari Arffman astui Asko Sarkolan parikymmentä vuotta täyttämälle pomonpaikalle viime vuoden tammikuussa. Hän näyttää asettuneen taloksi oikein hyvin. On kuulemma saanut apua.

– Olen johtanut kahta teatteria aikaisemmin, ja tiesin, millainen show on kyseessä. Tietysti tämä on paljon isompi talo kuin edelliset, mutta täällä on hyvä henkilökunta. Tämän kokoisessa organisaatiossa oppii delegoimaan, ja luottamaan siihen, että muutkin tekevät päätöksiä. Esimerkiksi Kotkassa kaikki piti päättää itse.

Sarkolan pitkän kauden jälkeen toiseen tyyliin tottuminen vie henkilökunnalta hetken. Tulijalle kaikki on uutta, mutta niille, joilla on pitkä historia Kaupunginteatterissa, on kyseessä muutos. Arffman ei osaa sanoa, mahtaako hän olla mukavan miehen maineessa, sillä johtajan työ on johtaminen, ei kaikkien miellyttäminen. Reiluus, suoruus ja avoimuus ovat hänelle tärkeämpiä asioita.

– Toivon, että täällä olisi rohkeutta tulla suoraan johtajalle sanomaan, jos jokin asia pitää korjata. Tärkeintä on, että ongelmat eivät jää muhimaan, eikä niitä yritetä ratkoa käytävillä, summaa Arffman.

Siellä taiteen puolella Helsingin Kaupunginteatterin maine on rakentunut pitkälti musikaalien ja farssien varaan, vaikka 20 vuosittaiseen ensi-iltaan mahtuu kaikkia muitakin teatterin lajityyppejä. Arffman vakuuttelee jatkavansa suunnilleen Sarkolan linjoilla.

– Musikaaleissa ja farsseissa ei ole mitään pilkattavaa. Muutenkin olen aika perinteisen ja siinä mielessä konservatiivisen teatterin ystävä, että uskon tarinoihin ja tahdon tulla kosketetuksi. Ohjelmistoa miettiessäni ajattelen, mitä haluaisin katsojana nähdä, enkä vain sitä, mitä haluaisin taiteilijana tehdä.

Teatterinjohtaja ei siis suostu nimeämään itseään muutoksen puhuriksi, mutta pieni, raikas tuulenvire talossa nyt humisee.

Helsingin Kaupunginteatterin näytelmä Myrskyluodon Maija. Kuvassa Laura Alajääski ja Aaro Wichman.
Helsingin Kaupunginteatterin näytelmä Myrskyluodon Maija. Kuvassa Laura Alajääski ja Aaro Wichman.Tapio Vanhatalo

"Suuren salin täyttäminen on iso asia taiteellisesti ja taloudellisesti"

Viime vuonna Kaupunginteatterin hitti oli Myrskyluodon Maija. Musikaali sai vaisut arvostelut, mutta yleisö tykkäsi. Kävijöitä oli viidennes enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu ei kuitenkaan kerro vain musikaalin lumosta, Arffman huomauttaa. Kaupunginteatteri toimi väistötiloissa vielä kevätkauden.

– Kasvu edellisvuodesta tarkoittaa todellisuudessa sitä, että lähestymme normaalitilannetta. Myrskyluodon Maija veti tosi hyvin, mutta aina remonttien jälkeen on niin, että ihmiset tulevat katsomaan myös taloa, eivät vain esitystä. Yleisö palasi kotiin siinä missä tekijätkin.

Ja se yleisö, suuri yleisö, rakastaa musikaaleja. Niitä tarvitaan, että 900 katsojaa vetävä suuren näyttämön katsomo täyttyy, Arffman huomauttaa.

– Musikaalit saavat tietyssä mielessä eniten huomiota ja taloa profiloidaan niiden perusteella. Niin tavallaan pitää ollakin. Suuren salin täyttäminen on meille taloudellisesti ja taiteellisesti tosi iso asia.

Jotain uutta on sillä saralla kuitenkin luvassa. Arffman maalaili jo valintansa yhteydessä, että hän haluaa suurelle näyttämölle uusia kotimaisia musikaaleja ja musiikkinäytelmiä.

Nyt haave on jalostumassa suunnitelmaksi. Tarkoitus on, että uutta kotimaista tarjoiltaisiin vuorovuosin kansainvälisten suosikkimusikaalien kanssa.

– Valmiita kotimaisia teoksia ei ole kauheasti tarjolla, mikä tarkoittaa sitä, että niitä pitää alkaa kehitellä. Meidän pitää saada myös uusia kotimaisia näytelmiä, ei pelkästään musikaaleja.

Kirjailijoiden kanssa on oltu puheissa ja hedelmiä poimitaan Kari Arffmanin arvion mukaan vuoden, kahden kuluessa.

Santeri Kinnunen, Esko Salminen, Eero Aho ja Aino Seppo ovat Arthur Millerin Hinnan nimekäs näyttelijäkaarti.
Arthur Millerin Hinta on Paavo Westerbergin ensimmäinen ohjaus Kaupunginteatteriin.Henrik Schütt / Helsingin kaupunginteatteri

Nuoremman polven ohjaajat esiin

Uutta tekstiä odotellessa Arffman on avannut ovia uusille tekijöille. Helsingin teatteripiireissä monelta loksahti leuka auki, kun Kaupunginteatteri ilmoitti marraskuussa rekrytoineensa ohjaajaksi Lauri Maijalan – yhden sukupolvensa arvostetuimmista ja arvostelluimmista ohjaajista.

KOM-teatterin taiteellisena johtajana toistaiseksi työskentelevä Maijala aloittaa kahden vuoden pestinsä tammikuussa 2019. Arffman taivutteli Maijalaa tehtävään vuoden päivät.

– Nythän meillä on ollut vakituisena ohjaajana Kari Heiskanen. Mielestäni olisi aika hienoa, että meillä olisi kaksi kiinnitettyä ohjaajaa, jotka edustaisivat eri sukupolvia, ja siitä syntyisi sukupolvien välistä dialogia talon sisällä.

Helsingin Kaupunginteatterin jokainen esitys kilpailee katsojista koko pääkaupunkiseudun valtavan kulttuuritarjonnan kanssa.

– Uskon että erilaiset ohjaajat tekevät erilaisia esityksiä. Kun meillä on niin suuri määrä juttuja, niin meidän on tehtävä mahdollisimman erityylisiä esityksiä. Muuten alamme kilpailla myös itsemme kanssa.

Yksi erilaisen ohjaajan erilainen esitys on keskiviikkona ensi-illassa pienellä näyttämöllä. Se on Kansallisteatterin kotikirjailijan, moneen kertaan palkitun Paavo Westerbergin ohjaus, Arthur Millerin Hinta. Näytelmää on esitetty Suomessa todella harvoin.

Westerberg on freelance-ohjaaja, jonka ovat viime vuosina halunneet lähes kaikki teatterit. Kaupunginteatterissa hän on työskennellyt tätä ennen vain kerran. Silloin hän oli 13-vuotias ja näytteli Galilein elämässä.

Santeri Kinnunen on työskennellyt Helsingin Kaupungiteatterissa vuodesta 1992 lähtien.
Santeri Kinnunen on työskennellyt Helsingin Kaupungiteatterissa vuodesta 1992 lähtien.Nella Nuora/Yle

"Oikein muheva draama kiinnostaa ihmisiä"

Victor Franzin roolin Hinnassa näyttelevä Santeri Kinnunen kuuluu Kaupunginteatterin vakiokaartiin. Vaikka hän näyttelee mieluusti missä tahansa lajityypissä, on Millerin tekstin tekeminen kovalaatuisessa ryhmässä herkkua.

– Tämähän on hirveän hyvä näytelmä ja tekijäporukka on unelmasakkia. Näyttelin Esko Salmisen kanssa Kauppamatkustajan kuolemassa 1990-luvulla, mutta Hinta on minulle uusi tuttavuus. Hyvä tuttavuus.

Kinnunen ymmärtää yleisöä, joka on tarttunut koukkuun hanakasti. Hinnan kevään esitykset on myyty lähes loppuun jo ennen ensi-iltaa.

– On se selvää, että kun tällaisissa isoissa taloissa on paljon farsseja ja musikaaleja, niin kyllä se jaksaa kiinnostaa ihmisiä, kun sekaan tulee oikein, oikein muheva draama.

Kinnunen on ollut Helsingin Kaupunginteatterissa töissä jo vuodesta 1992 alkaen. Sinä aikana on päässyt näyttelemään kaikenlaista, eikä hän usko suuria mullistuksia tapahtuvan nytkään.

– Tämä on nyt jo kolmas pääjohtaja, jonka aikana olen täällä ollut. Tietysti kaikki kaudet ovat jollain tavalla erilaisia, mutta ei näin iso instituutio kovin radikaalisti muutu pelkästään johtajaa vaihtamalla. Arffman hoitaa varmaan homman himaan.

Lue seuraavaksi