Uudet biolämpölaitokset on tarkoitus rakentaa vaiheittain Vuosaareen, Patolaan ja Tattarisuolle 2020-luvun puolivälissä. Ne korvaavat käytöstä poistuvan, kivihiiltä ja pellettiä käyttävän Hanasaaren voimalaitoksen. Se poistuu käytöstä vuonna 2024.
Uudet biolaitokset käyttävät energianlähteinään pellettiä ja metsähaketta.
Biopolttoaineiden polttoon käyvät kattilat ovat suurempia kuin kivihiilen vaatimat
johtaja Maiju Westergren
Biolämpölaitokset tarvitsevat energiantuotantoon enemmän tilaa kuin kivihiiltä käyttävät. Saman energiamäärän tuottamiseen tarvitaan yksi kasa kivihiiltä, kaksi ja puoli kasaa pellettejä tai noin kahdeksan kasaa metsähaketta.
– Tilaa tarvitaan energian raaka-aineen varastointia varten, mutta myös ihan energiantuotantoa itseään varten. Biopolttoaineiden polttoon käyvät kattilat ovat suurempia kuin kivihiilen vaatimat, selvittää johtaja Maiju Westergren Helenistä.
Varastointiajat lyhenevät
Helenin kivihiilivarastot riittävät muutamaksi kuukaudeksi, mutta biopolttoainetta on tarkoitus varastoida viikon tai korkeintaan kahden tarpeiksi.
– Kivihiili kuskataan isoilla laivoilla Helsinkiin kun taas biopolttoaine tuodaan lähinnä kumipyörillä, huomauttaa Westergren.
Vuosaaren ja Patolan tuotantolaitokset tulevat jo ennestään energiantuotannossa oleville tonteille. Vuosaaressa tontilla toimii sähköä ja lämpöä tuottavat maakaasulaitokset. Patolassa sijaitsee huippulämpölaitos. Tattarisuon tontin käyttöä energiatuotantoon ryhdytään selvittämään.
Uusien biolämpölaitosten lupahakemukset ovat vireillä. Tattarisuolla tehdään lisäksi ympäristövaikutusten arviointi.
Salmisaareen on tänä vuonna valmistunut uusi pellettilämpölaitos, joka on paraikaa koekäytössä. Parhaimmillaan se tuottaa lämpöä noin 25 000 kerrostalokaksiolle eli suunnilleen Savonlinnan kokoiselle kaupungille.
Lisäksi Esplanadin puiston alle on rakenteilla uusi hukkalämpöä keräävä lämpöpumppulaitos.
*Lue lisää: *
Eihän näin pitänyt käydä? Kivihiiltä paloi ja päästöt kasvoivat pääkaupunkiseudulla