Kaikki talviolympialaisista!

Kauramaito valtaa alaa kaupan kylmähyllyiltä – jääkö Mansikki työttömäksi?

Erilaisten kasvipohjaisten tuotteiden suosio on noussut viime vuosina merkittävästi ja nyt myös kotimaiset meijerit ovat päättäneet ottaa oman osuutensa markkinasta.

Maitotuotteiden korvikkeet
Lehmä.
Petri Lassheikki / Yle

Saarijärveläisen maitotilallisen Toni Haapakosken pihattonavetassa lehmät saavat kulkea ja touhuta vapaasti oman mielensä mukaan.

Lypsyrobotin jonossa syntyy pientä kahinaa, kun epävarma hieho ei ymmärrä antaa arvovaltaiselle lehmälle heti tietä. Maitoa lorisee tankkiin tasaiseen tahtiin.

Uskomme, että kasvipohjaiset tuotteet ovat tulleet jäädäkseen.

Tuomas Salusjärvi

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan nestemäisten maitotuotteiden valmistus väheni Suomessa vuonna 2017 neljän prosenttiyksikön verran edellisvuodesta. Samaan aikaan kasvipohjaisten juomien kysyntä on kasvanut hyvää vauhtia.

Ei mikään ohimenevä trendi

Osa kotimaisista meijereistä on laajentanut tuotantonsa myös kasvipohjaisiin tuotteisiin. Kouvolalainen Kaslink Foods toi kauratuotteensa markkinoille vuosi sitten. Nyt kylmähyllyjä kauralla valtaa myös Juustoportti ja Valio.

Valion tuotekehitysjohtajan Tuomas Salusjärven mukaan kasvipohjaiset tuotteet eivät ole hetkellinen trendi. Tapahtumassa on suurempi murros kuluttajien ruokatottumuksissa.

– Uskomme, että kasvipohjaiset tuotteet ovat tulleet jäädäkseen ja ne tulevat pitkällä aikavälillä olemaan yksi liiketoiminta-alueistamme.

kaurajuomia kylmähyllyssä
Riikka Pennanen / Yle

Kaurasta uusi Nokia

Samalla linjalla on myös Kaslink Foodsin markkinointi- ja viestintäjohtaja Juha-Petteri Kukkonen, joka uskoo että kaurajuoma voi pitkässä juoksussa syrjäyttää maidon.

– Kaura voi olla Suomen uusi Nokia.

Lehmänmaidolla on kuitenkin Kukkosen mukaan oma paikkansa ruoantuotannossa myös tulevaisuudessa.

Ihan sama tuleeko raha maitotankista vai viljasiilosta.

Toni Haapakoski

Kauraa viljellään koko maassa. Vuonna 2017 kotimaassa viljellystä kaurasta kaksi kolmasosaa päätyi eläinten rehuksi.

Maitotilallinen Toni Haapakoski sanoo, että nykyistä kauranviljelytapaa ei tarvitse muuttaa. Lehmille tuotettu vilja on niin hyvälaatuista, että se täyttää myös ihmisravinnon kriteerit.

– Lehmä on niin tarkka ruoastaan, että voisin ihan hyvin tuolta siilosta käydä kouraisemassa sitä omaan suuhuni.

Maitotilallista ei Mansikin kohtalo huoleta, vaikka kaurajuoma joskus korvaisi lehmänmaidon.

– En näe vastakkainasettelua tässä tilanteessa. Se on ihan sama tuleeko raha maitotankista vai viljasiilosta, molempia me tuotamme.

kauravälipaloja kylmähyllyssä
Riikka Pennanen / Yle

Maito voi olla kasvijuomaa ympäristöystävällisempi

Entistäkin useampi kuluttaja tekee valintojaan ruokahyllyllä ekologisin perustein. Oletus on, että kasvijuoman ympäristövaikutukset ovat maitoa pienemmät.

Suomalainen maito hakkaa kuitenkin ekologisuudellaan maailmalta rahdatut soija- ja mantelimaidot. Kotimaisten kaurajuoman ja maidon hiilijalanjäljen vertaaminen onkin sitten paljon monitahoisempi asia.

Jokaisen kuluttajan on syytä miettiä omia valintojaan.

Perttu Virkajärvi

Johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta huomauttaa, että monivuotinen rehunurmi säilyttää maaperän hiiltä paremmin kuin kauran viljely. Lisäksi viljan viljelyllä on suuremmat vesistövaikutukset kuin nurmella.

– Jokaisen kuluttajan on syytä miettiä omia valintojaan. Pääasia ympäristön kannalta on, että yleisesti kulutus ja sen aiheuttama kuormitus vähenee.

Klo 15:34 tarkennus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaan muiden kuin maidon ja maitotuotteiden merkinnöissä tai mainonnassa ei saa käyttää ilmaisua maito tai maitotuote.