Joutsenen kaula kivuliaasti mutkalla – sähkölinjaan törmäävä lintu joko loukkaantuu tai kärventyy kuoliaaksi

Kansalaisten valppaus hyödyttäisi lintujen turvallisuutta. Energiayhtiöt asentavat sähkölinjoihinsa varoituspalloja vaihtelevasti: toiset innokkaammin ja toiset nihkeämmin.

linnut
Linnut eivät kuole heti vaan elävät pitkäänkin vielä törmäyksen jälkeen. Kaulan muoto riippuu siitä mihin kohtaan törmäys on osunut ja millä voimalla. Kaularangan murtumakohta ratkaisee lopullisen muodon.
Linnut eivät välttämättä kuole heti, vaan voivat elää pitkäänkin törmäyksen jälkeen. Vammautuneen kaulan muoto riippuu siitä, mihin kohtaan törmäys on osunut ja millä voimalla. Kaularangan murtumakohta ratkaisee lopullisen muodon.Lassi Kujala

Kun suuri lintu törmää ilmassa kulkevaan sähkölinjaan niin, että siivet osuvat kahteen johtimeen, on lopputulos murheellinen. Siipien aiheuttama oikosulku johtaa sähköiskuun – lintu käytännössä käristyy valokaareen menettäen henkensä.

Vaaravyöhykkeessä ovat erityisesti joutsenet, hanhet ja muut isot linnut, jotka hitaampina lentäjinä eivät aina ehdi väistää ilmajohtoja.

Linnut lentävät sekä kantaverkon voimajohtoihin että lähempänä asutusta oleviin jakeluverkkojen johtoihin. Voimajohdoissa ei kuitenkaan yleensä tapahdu linnun palamiseen johtavia oikosulkutilanteita, koska johdot ovat niin kaukana toisistaan.

– Pienemmät linnut ovat ketteriä ja osaavat yleensä väistää johtoa, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingridin erityisasiantuntija Tiina Seppänen.

Muovipallo vähentää törmäysriskiä noin puolella

Fingrid ottaa vastaan kansalaisten havaintoja (siirryt toiseen palveluun) linnuille vaarallisista paikoista voimajohtojen alueella. Havainnot käsittelee ulkopuolinen ja riippumaton ornitologi, joka antaa Fingridille suosituksen lintuja varoittavien muovipallojen asentamisesta.

Yhtiön voimajohdoilla on palloja tällä hetkellä viitisentuhatta.

Varoituspallojen tehoa voimajohtojen läheisyydessä on selvitettykin: useimpien tutkimusten mukaan lintujen törmäysriski on vähentynyt 30–60 prosenttia. Asia käy ilmi luontoasiantuntija Pertti Koskimiehen vuonna 2009 tekemästä selvityksestä Voimajohtoalueiden arvokkaat luontoalueet: suojeluarvon ja törmäysriskin arviointi.

Kuolleita joutsenia.
Kolme laulujoutsenta on kuollut samanaikaisesti törmättyään taustalla näkyvään linjaan. Siihen asennettiin varoituspallot seuraavana talvena.Lassi Kujala

Hereillä oleva kansalainen linnun paras turva

Nopeaa kuolemaa tuskallisempi vaihtoehto linnulle on vammautuminen. Vaurioita voi tulla siipeen, jalkaan, kalloon, kaulaan tai sisäelimiin, kerrotaan siivekkäitä hoitavasta Heinolan lintutarhasta.

– Meille tulee ihmisiltä ilmoituksia sähköjohtoihin lentäneistä linnuista kymmeniä vuodessa. Erityisesti maaliskuun loppu ja huhtikuu ovat riskiaikaa linnuille, koska ne lentävät holtittomasti soitimella ja vieläpä usein hämärässä, sanoo hoitaja Olli Vuori.

Vammautuneet linnut kuvataan röntgenissä ja sitten selvitetään, onko esimerkiksi siipeä mahdollista lastoittaa niin, että linnusta tulisi lentokykyinen. Pelkästään Heinolassa hoidetaan 5–10 sähköjohtoon vammautunutta lintua vuodessa, mikä on vain jäävuoren huippu.

Sähköyhtiöt ovat satsanneet hyvin eri tavoin asiaan.

Jan Södersved

Suurin osa loukkaantuneista linnuista vetäytyy piiloon kuolemaan tai metsäneläin, kuten kettu ja supikoira, nappaa ne ravinnokseen.

Birdlife Suomen mukaan energiayhtiöillä olisi parannettavaa lintujen turvallisuuden kohentamisessa. Ilmajohtoja kun Suomessa riittää.

– Sähköyhtiöt ovat satsanneet hyvin eri tavoin asiaan. Vaikka eivät ne sähköjohtoihin asennetut lippuset tai muovipallotkaan täysin lintuvahinkoja estä, muistuttaa järjestön tiedottaja Jan Södersved.

Lintuestepallot.
Fingrid

Södersved kehottaa ihmisiä ilmoittamaan yhtiöille linnuille vaarallisista paikoista.

– Kun yhtiöihin otetaan riittävän usein yhteyttä, paranee lintujen turvallisuus. Yhtiöt eivät välttämättä tiedäkään paikoista, joissa linnut levähtävät ja ruokailevat.

Linnut viihtyvät parhaiten vesistöjen ja peltojen läheisyydessä. Jos kansalainen huomaa kituvan linnun, siitä voi ilmoittaa pelastuslaitokselle. Neuvoja voi kysyä paikallisesta lintuyhdistyksestä.

Siipirikko laulujoutsen.
Siipirikko laulujoutsen 11.12.2017. Paikkana Konhonvuolle Valkeakoskella.Tuomo Virtanen

Imagohyötyä sähköyhtiöille ja vähemmän katkoksia?

Lintujen turvallisuuden kohentaminen toisi Birdlife Suomen tiedottajan Jan Södersvedin mielestä imagohyötyä energiayhtiöille. Myös sähkökatkokset vähenisivät. Kun lintu aiheuttaa törmäyksellään oikosulun, merkitsee se lyhyttä valojen välähdystä kotitalouksissa.

Kun isojen lintujen kohtaloksi koituu sähkölinjaan törmääminen, pienemmät linnut saattavat saada surmansa pesinnän yhteydessä.

– Linnut perustavat pesiään sähkölinjojen jännitteisiin osiin. Silloin uhkana on sähköisku. Näitä tilanteita varten sähköyhtiöt ovat asentaneet erityisiä pesimis-orsia lintuja pelastaakseen, kertoo Energiateolllisuus ry:n energiaverkot-yksikön johtaja Kenneth Hänninen.

KORJATTU 3.2.2018 kello 17:27 Pertti Koskimiehen nimi oikeaan muotoon