Yli sata vuotta vanha kanavahaave toteutumassa? Lyhentäisi merkittävästi venematkaa Saimaalla

Kanavan yhteyteen rakennattavat pumput vähentäisivät myös Saimaan sinileväongelmaa.

kanavat
Saimaa
Yle

Lappeenrannan naapurikunnassa Taipalsaarella on pitkään elänyt haave rakentaa kanava, joka yhdistäisi Taipalsaarella Pien-Saimaan ja Suur-Saimaan. Saimaalle suunniteltiin Kutilan kanavaa ensimmäisen kerran jo yli sata vuotta sitten. Siitä lähtien kanava on tuotu esille tasaisin väliajoin.

Nyt pitkään haikailtu Kutilan kanava on saanut valtiolta suunnittelurahaa 100 000 euroa.

Kanava lyhentäisi merkittävästi vesimatkaa Lappeenrannan matkustajasatamasta esimerkiksi Mikkeliin, Kuopioon, Savonlinnaan tai Joensuuhun. Kanavasta toivotaankin nostetta Saimaan matkailulle.

Kutilan kanava myös puhdistaisi olennaisesti rehevöitymisestä kärsivän Pien-Saimaan vedenlaatua.

Uuden kanavan saaminen Saimaalle on kuitenkin pitkissä puissa. Sen tietää myös maanomistaja, jonka metsät jäisivät kanavan alle.

– Itselläni on tieto, että 1800-luvulla ensi kerran meidän metsää on paalutettu tulevan kanavan varrella, sanoo maanomistaja Timo Rehunen.

Taipalsaarella asuva Rehunen kertoo istuneensa 1990-luvulla useat kokoukset Kutilan kanavan rakentamisesta.

– Huomasin mitä pelleilyä se on. Eniten äänessä ovat ne, joilla on 20 metriä rantaviivaa, toteaa Timo Rehunen.

Rehusella on 700 metriä rantaviivaa suunnitellun Kutilan kanavan alueella.

Kutilan kanavan paikka Pien-Saimaa ja Umianlampi
Kutilan kanava halkoisi kuvassa keskellä olevan Umianlammen.Arto Hämäläinen / Etelä-Karjalan liitto

Ratkaisu Pien-Saimaan sinileväongelmaan?

Kutilan kanavan hinta olisi tämän hetken arvioiden mukaan 10–14 miljoonaa euroa. Hinta muodostuisi kanavasta, rakennettavista teistä ja sillasta sekä kahdesta pumppaamosta. Etelä-Karjalan maakuntaliitto on ollut aktiivinen Kutilan kanavan saamiseksi Saimaalle.

– Kalleinta kanavan rakentamisessa olisi silta. Pitää miettiä kuinka korkealle silta tehdään, kertoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Sillan korkeuden ratkaisee se, halutaanko purjeveneiden mahtuvan alta masto pystyssä vai ei.

Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra perustelee kalliin väylän saamista muun muassa luontoarvoilla. Kutilan kanava yhdistäisi Pien- ja Suur-Saimaan Taipalsaaren kohdalta.

– Jos tällaiselle kanavahankkeelle saataisiin rahaa, se puhdistaisi Pien-Saimaan vedenlaatua olennaisesti. Se olisi ympäristöteko. Mielestäni se parantaisi vedenkiertoa siten, että kaikki sinileväongelmat poistuisivat samantien kanavan auetessa, sanoo kansanedustaja Jukka Kopra.

Kopran mukaan Etelä-Karjalassa on nyt yksiselitteisen selvä kanta siihen, että kanava tarvitaan. Hän on lobannut asiaa myös liikenneministeri Anne Bernerille.

Kutilan kanavan karttagrafiikka
Uusi kanava lyhentäisi merkittävästi venematkaa Lappeenrannasta Savon suuntaan.Yle

Pelkkä kanava ei ratkaise sinileväongelmaan

Lappeenrannan ja Taipalsaaren välissä olevan Saimaan pienempi allas Pien-Saimaa on kärsinyt sinileväongelmasta. Se johtuu rehevöitymisestä ja siitä, että Pien-Saimaalla vesi ei liiku. Siksi tarvittaisiin myös pumppaamoiden apua.

– Pelkällä kanavan avaamisella ei ole vaikutusta vedenlaatuun tai vaikutukset voivat olla jopa negatiiviset. Jos vedenlaatua halutaan parantaa, siinä pitää olla mukana pumppuja. Se on ainut keino saada vettä Suur-Saimaalta Pien-Saimaan puolelle, toteaa vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta.

Niittyniemen mukaan kanava ja pumppaamot vaikuttaisivat ennen pitkää vedenlaatua parantavasti. Pumppaamoja ei silti voi laittaa pyörimään alkuvaiheessa täysillä. Hänen mielestään pitäisi aloittaa pienellä virtaamalla ja seurata vaikutuksia.

– Jos pumppaamot toimivat täydellä teholla alusta lähtien, voisi seuraukset olla vesille jopa negatiivisia. Maaveden laatu voi heikentyä, jos se vesi nopeasti pullautettaisiin Pien-Saimaaseen. Se voisi jopa lisätä leväesiintymiä, kertoo vesistöpäällikkö Visa Niittymäki Ely-keskuksesta.

Pumppaamot eivät ole silti hänestä ikuisuusratkaisu.

– Ei ole kestävä ratkaisu, että maailman tappiin monella pumpulla pumpattaisiin vettä, sanoo vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi.

saimaannorppa
Kanavan vaikutukset saimaannorppiin olisivat vähäiset.Ismo Pekkarinen / AOP

Saimaasta puhuttaessa esiin nousee uusien asioiden vaikutukset saimaannorppiin. Kanavan vaikutukset norpan elämään olisivat kohtuullisen pienet.

– Lähes tulkoon olematon vaikutus norppien elämään johtuu siitä, että kanava olisi väylä, jota käytetään vain avovesiaikaan, kertoo saimaannorppatutkija Tero Sipilä Metsähallituksesta.

Pakkolunastuksia?

Kutilan kanavan pituus olisi muutamia satoja metrejä. Se tulisi alueelle, jossa on nyt metsää ja Umianlampi.

Mikäli metsänomistajat eivät ole valmiita myymään maitaan kanavan alta, maat pakkolunastetaan.

– Siellähän on jo lainvoimainen kaava kanavalle eli ongelmaa ei sinällään maiden lunastuksessa ole, kertoo maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Karjalan liitosta.

Timo Rehunen omistaa 42 hehtaaria maata Kutilan kanavan äärellä. Maat ovat olleet suvulla 10 sukupolven ajan vuodesta 1722. Hän ymmärtää paikallisten matkailuyrittäjien edun sekä hyödyt vedenlaadulle, mutta ei aio luovuttaa maitaan tuosta vaan.

– En aio myydä maita markka per neliömetri, vaan kyllä minä otan asianhoitajan hoitamaan myyntejä, kertoo maanomistaja Timo Rehunen Taipalsaarelta.

Mistä rahat?

Kanavan rakentamisen 10–14 miljoonan euron hintalappu on sen verran suuri, että maksajiksi halutaan monta osapuolta. Maakuntajohtaja Matti Viialaisen mielestä maksumiehiksi tulisivat kunnat, maakunta ja valtio. Myös EU-hankerahoitusta on mietitty.

Viialainen näkee, että kunnista kanavaa rahoittaisivat Taipalsaari ja Lappeenranta.

Lappeenrannan kaupunki olisi myös kansanedustaja Jukka Kopran mielestä yksi maksumies.

– Lappeenranta hyötyisi kanavasta, koska kaupunginlahden vesi kaupungin edustalla paranisi. Soisin, että kaupunki suhtautuisi positiivisesti asiaan, mutta valtuusto tämän ratkaisee, kansanedustaja Jukka Kopra

Lapiot voisi lähteä kaivuutöihin nopeimmillaan jo vuonna 2019.