Rautakauden aikainen kallo sai nuoren naisen kasvot

Pohjanmaalta löytyneiden rauta-ajan kalmistojen tutkimustyö saa uutta puhtia, kun yksi 1500 vuotta vanha kallo sai uuden elämän.

rautakausi
Rekonstruktio rautakauden tytöstä
Rekonstruktio rautakauden tytöstäHeidi Kuivaniemi-Smith

Vöyrin Käldamäen ja Isonkyrön Leväluhdan rauta-ajan kalmistojen salaisuuksien verho raottuu vähitellen. Englannissa asuva Heidi Kuivaniemi-Smith on hahmotellut yhdelle hautalöydön kallolle tytön kasvot kallon luiden perusteella.

"Noin 16-20 -vuotias perusterveeltä vaikuttava nainen, eurooppalaista alkuperää. Alaleuka jykevä, mutta silti sivuprofiilissa naiselle ominainen. Elänyt luultavasti 400-800 -lukujen välimaastossa."

Kuivaniemi-Smith on opiskellut skottilaisessa yliopistossa Forensic Art- maisteritutkinnon, jonka voi hänen itsensä mukaan suomentaa vaikka rikostutkintataiteeksi.

Pohjanmaan alueelta löytyy kaksi mystistä suohautaa: Vöyrin Käldamäki ja Isonkyrön Leväluhta. Kummastakin on löydetty noin 1500 vuotta vanhoja, osin hyvin säilyneitä luita. Yksi näistä suohaudan löydöistä pääsi Kuivaniemi-Smithin tutkittavaksi ja analysoitavaksi.

Urakka alkoi jo vuonna 2011, jolloin Kuivaniemi-Smith pääsi tarkastelemaan kalloa ensimmäisen kerran. Kuivaniemi-Smith valokuvasi kallon vuonna 2013 ja siitä alkoi kasvojen hahmottaminen ja jälleenrakentaminen. Nyt Käldämäen tytöstä tiedetään paljon enemmän.

Joitain maskuliinisia piirteitä, mutta naiselle ominaiset kasvot

Luiden tutkiminen on ollut viime vuosina erittäin intensiivistä teknologian kehityttyä, mutta jo kallon analyysin avulla pystytään määrittelemään muun muassa henkilön maantieteellinen alkuperä, sukupuoli ja ikä. Sukupuolen määritys helpottuu, jos on on mahdollista nähdä myös lantion luut.

Miten pelkästä kallosta pystytään määrittelemään esimerkiksi sukupuoli?

– Kallossa on tietyt piirteet, jotka voidaan listata, esimerkiksi kallon koko. Miehillä on yleensä isompi kallo kuin naisilla. Tämä kallo oli suhteellisen pienikokoinen viitaten naiseen. Myös alaleuan ja silmäaukkojen muodosta, sekä nenä- ja poskiluista pystyy päättelemään paljon, Kuivaniemi-Smith kertoo.

Kuivaniemi-Smithin mukaan esimerkiksi naisen silmäkuopat ovat pyöreämpiä kuin miehellä. Tässä kallossa ne olivat melko neliskulmaiset, mikä toi lisää haastetta.

Myös alaleuan ja silmäaukkojen muodosta, sekä nenä- ja poskiluista pystyy päättelemään paljon.

Heidi Kuivaniemi-Smith

Kallo sisälsi siis myös miespuolisille omaisia piirteitä. Esimerkiksi alaleuan leveyden perusteella kyseessä olisi voinut olla mies, mutta sivuprofiilin kulma on pehmeämpi, kuten naisilla yleensä.

Leväluhdan kalmisto Isossakyrössä.
Isonkyrön Leväluhdasta ja Vöyrin Käldamäestä on löytynyt rautakauden kalmisto.Anna Wikman / Yle

– Kallon pinta lihasten kiinnityskohdista on yleensä karheampi miehillä viitaten isompiin lihaksiin. Jos on pienemmät lihakset niin kuin naisella yleensä, niin pinta on sileämpi. Tämä piirre viittasi Käldamäen kallossa naispuoliseen.

Hämmästyttävää kyllä, Käldamäen kallossa oli myös säilyneitä hampaita. Se helpotti iän määrittelyä.

– Iän saa selville hampaita tarkastelemalla. Kaikki hampaat olivat puhjenneet, joten sen perusteella ei ollut nuorempi lapsi kyseessä.

Hammaskiilteessä oli havaittavissa vain minimaalista kulumaa, eikä hammasluu ollut näkyvissä missään hampaassa. Tämä tuki nuoren yksilön määritelmää ja ottaen huomioon myös kallon saumakohdat, johtopäätöksenä oli 16-20 -vuotias nainen. Heidi Kuivaniemi-Smithin analyysi sai tukea kokeneilta akateemikoilta, jotka myös tarkastivat kallon analyysin.

Mallintamista piirtämällä

Kallon analysoinnin jälkeen oli vuorossa piirteiden analyysi. Kuivaniemi-Smith toteutti mallintamista piirtämällä. Ensin hän hahmotteli kallon päälle lihakset ja rasvakudoksen saadakseen selville kasvojen oikean muodon.

Kuivaniemi-Smithin mukaan rekonstruktiossa on mahdollisuus päästä lähelle oikeaa. Hampaiden koosta pystyy esimerkiksi päättelemään, minkä kokoiset huulet henkilöllä on.

– Tässä kylläkään ei ollut enää etuhampaita jäljellä, joten siinä joutui enemmän päättelemään, Kuivaniemi-Smith kertoo.

Myös korvat ovat vaikeita yksityiskohtia, koska korvissa on pääasiassa vain rustoa. Kuitenkin kallon yksityiskohdista pystyy tekemään päätelmiä korvanlehden muodosta ja siitä, kuinka ulkenevat korvat henkilöllä on ollut.

– Hiusten ja silmien väriä ei ole voitu selvittää, koska kallon DNA-analyysiä ei ole tehty, Kuivaniemi-Smith kertoo.

Tytölle valittiin maantieteellisesti tyypilliset värit. On toki mahdollista, että hänellä on ollut esimerkiksi tummat hiukset ja ruskeat silmät, josta Kuivaniemi-Smith on tehnyt oman verison. Kuivaniemi-Smithin mukaan rekonstuktiolla voi saavuttaa hyvän tuloksen, vaikka ei kylläkään sataprosenttista tulosta.

– Jos noudatat tieteeseen perustuvia sääntöjä, jotka ovat käytettävissä, niin saa melko hyvän kuvan siitä, minkä näköinen kyseinen henkilö on ollut, varsinkin kasvonpiirteiden ja niiden mittasuhteiden perusteella.

Heidi Kuivaniemi-Smith
Heidi Kuivaniemi-SmithHeidi Kuivaniemi-Smith

Myös rikostutkinnan apuna

Kuivaniemi-Smith on alkuperäiseltä koulutukseltaan sairaanhoitaja. Hän ollut aina kiinnostunut taiteesta ja parikymppisenä hän ryhtyi piirtämään ihmisten muotokuvia.

– Suoritin iltakursseja täällä Englannissa alkuaikoina ja siitä muodostui kiinnostus ihmiskasvoihin ja niiden erilaisuuteen. Aloin pohtia, että voisiko taidetta ja auttamista yhdistää jotenkin yhteiskuntaa hyödyntävällä tavalla, hän kertoo.

Kuivaniemi-Smithin tutkintoon kuului muun muassa kasvojen anatomian ja antropologian sekä kasvorekonstruktion (forensic facial reconstruction) opinnot. Tällä hetkellä Kuivaniemi-Smith suorittaa jatko-opintoja silminnäkijän haastattelusta ja rikollisen kuvaamisesta silminnäkijän muistista.

– Haastattelemme rikoksen silminnäkijää ja kuvausten perusteella yritämme sitten piirtää rikoksentekijän kasvot, Kuivaniemi-Smith toteaa.

Kuvauksen onnistuminen riippuu paljon siitä, kuinka hyvin henkilö on painanut tuntomerkit mieleensä.

– Tärkeää on, että miten haastattelee. Kyllä sieltä saa jotenkin kaivettua sen tiedon, kun osaa esittää oikeita kysymyksiä. Jos haastateltavan muistissa siis on tarpeeksi. Pitää kuitenkin varoa, ettei kysy mitään johdattelevaa, Kuivaniemi-Smith kertoo.

Kuivaniemi-Smith toimii myös freelancerina ja on tehnyt monta työtä esimerkiksi englantilaiselle televisiotuotantoyhtiölle heidän tuottamiinsa rikosohjelmiin.

Lisää tietoa konstruktio-hankkeesta kalmastopiirin (siirryt toiseen palveluun) sivuilta.