Kun mattopuut paukahtavat, huolet unohtuvat – kutomalla puretaan lapsen kuolema, surut ja välillä puhutaan seksistäkin

Tornion käsityötupalaiset ovat toistensa tukena vaikeuksissa, mutta kangaspuiden kolkkeessa hersyy helposti myös nauru.

harrastukset
Anita Alamäki
– Tämä on ollut mitä parhainta toimintaterapiaa, läheisensä menettänyt Anita Alamäki sanoo.Kati Siponmaa / Yle

TornioTornion vanhimpia yhä käytössä olevia asuinrakennuksia on Ruotsin rajalla sijaitseva Aspion talo. Hirsirakenteisen talon lämmin tunnelma alkaa jo eteisestä, jossa kävijä saa valita jalkaansa sopivat villasukat.

Aspion kauppiassuvun aiemmin asuttama talo täyttyy nykyisin kangaspuiden kolkkeesta. Tornion käsityötupa kokoontuu sinne säännöllisesti paitsi kädentaitojen merkeissä, myös parantamaan maailmaa.

– Mehän puhutaan täällä välillä vaikka seksistäkin, pamauttaa yksi tuoreimmista kävijöistä eli edellisenä syksynä käsityötuvalle tiensä löytänyt Anita Alamäki.

Aspion talo Torniossa
Aspion talo on Tornion vanhimpia asuinrakennuksia. Talosta on löytynyt korjaustöiden yhteydessä vuosiluku 1728.Kati Siponmaa / Yle

Suru purkautui käsien kautta tekemällä

Elämässä sattunut tragedia sai Alamäen hakemaan käsilleen jotakin tekemistä. Seitsemän vuotta sitten Alamäen nuorin lapsi sairastui leukemiaan ja pari vuotta myöhemmin hän menehtyi sairauteen.

Äidin pohjaton suru kanavoitui lopulta käsitöihin.

– Siinä kohtaa käsitöille tuli tilaus. Tämä on ollut mitä parhainta toimintaterapiaa ja minulle parasta mielenterveystyötä.

Farkuista kudotaan mattoa
Kati Siponmaa / Yle

Alamäki on kokenut käsityötuvan ilmapiirin rohkaisevaksi ja lämpimäksi.

– Täällä on tullut välillä vietettyä työpäivän mittaisia päiviä. Esimerkiksi syksyllä mieheni oli hirvimetsällä ja minä olin sillä aikaa täällä kutomassa.

"Ei ollenkaan niin mollattu olo kuin joskus kouluvuosien käsityötunneilla"

Alamäki kertoo tulleensa käsityötupaan "nollatasolta".

– Olen ollut koko elämäni enemmän järjestöihminen, joka on lukenut paljon ja liikkunut, mutta koskaan en ollut tehnyt käsitöitä.

Hän kertoo saaneensa kannustusta ja neuvoja kokeneemmilta tekijöiltä.

– Olen saanut niin valtavasti myönteistä palautetta, että tässähän tuntee olevansa aivan taitaja. Ei tule ollenkaan sellainen mollattu olo kuin joskus kouluvuosien käsityötunneilla.

Alamäki huomaa vakiokävijöiden olevan varttuneempia naisia.

– Ei tämä silti ole vain mummoja varten. Tänne saa tulla miehet ja lapsetkin tekemään käsitöitä.

Irja Törmä käy käsityötuvalla "ammatikseen harrastamassa" eli hän ohjaa keskiviikkoisin kutojia.
Irja Törmä viimeistelee kudottua vilttiä.Kati Siponmaa / Yle

Taitoa siirretään seuraaville polville

Tornion käsityötupa siirtää säännöllisesti taitojaan myös tuleville sukupolville, sillä keväisin järjestetään suosittu lasten kudontakurssi. Vakiokävijöitä käy säännöllisesti ohjaamassa kotiteollisuusohjaajaksi aikanaan Kuopiosta valmistunut Irja Törmä.

– Käyn työkseni harrastamassa täällä kerran viikossa, nauraa Törmä.

– Tälle paikalle minun mielestäni sopisi nimeksi paremmin taitavien naisten talo, aivan liian vaatimaton nimi tuo käsityötupa.

Käsitöiden tekemistä rytmittää kahvitauot, jotka nekin talon henkeen sopivasti nautitaan leivinuunissa leivotun leetapullan kera.

– Kahvitauolla pidetään parlamenttia. Täällä, kun on niin monenlaisista taustoista väkeä, niin tulee mielenkiintoisia keskusteluja, Törmä sanoo.

Puheensorina ei rajoitu vain kahvitauoille, vaan iloinen pulputus tahdittaa kutomista. Mutta saa käsityötuvassa olla halutessaan myös rauhassa omien ajatusten kanssa.

– Meillä kulki täällä aiemmin eräs nuori nainen kutomassa mattoja ja hän ei juurikaan ottanut osaa keskusteluihin. Ajattelin, että hän ei tarvinut meitä, hän tarvitsi vain ne matot ja sekin on ihan ok, Alamäki toteaa.

Tupalaiset kahvitauolla
Kahvitauolla puhutaan milloin politiikasta, milloin erotiikasta. Kahvin kanssa tällä kertaa Anitan leivinuunissa paistamaa pullaa.Kati Siponmaa / Yle

Käsityötuvassa vasta-alkajankin on helppo tarttua toimeen. Pienellä maksulla pääsee valmiille loimille kutomaan. Yhdistysmuotoinen toiminta rahoitetaan tilaus- ja talkootyöllä, vaikka kaupunkikin hieman avustaa muun muassa tarjoamalla edullisen tilavuokran talosta.

Tupalaiset saavat tarvittaessa käyttöönsä avaimet, joilla he voivat kulkea kutomassa sellaisinakin aikoina, kun tupa ei virallisesti ole avoinna.

– Tulin tänne esimerkiksi kerran kutomaan siksi aikaa kun mieheni meni kuuntelemaan yhden konsertin ravintolan tiloissa. Kutoa kolkuttelin täällä yömyöhään, kunnes mieheni soitti, että olisi valmis lähtemään kotiin, Alamäki kertoo.

Ilta-aikaan talossa hiippailu voi tottumatonta hirvittää, sillä sitkeässä istuu legenda, jonka mukaan talon viimeisin asukas, Aspion Kerttu, olisi jäänyt vintille kummittelemaan.

Jos näin on, sekin osaltaan kertoo talon hyvästä hengestä, kun viimeisin asukaskaan ei sieltä kokonaan halunnut poistua.