Kaikki talviolympialaisista!

Sairaalan sisäilma voi saada potilaankin sairaaksi – "Lääkärikin sanoi, ettei kannata jäädä kauemmaksi ajaksi kuin on pakko"

Puutteellinen ilmanvaihto ja muovimattojen päästöt ovat tyypillisimpiä syitä sairaaloiden sisäilmaongelmille. Joskus ongelmat ovat niin hankalia, että jopa sisäilmasairaat potilaat haluaisivat vältellä sairaalaan menemistä.

sisäilmaongelmat
Kuvakaappaus Facebook-blogipostauksesta.
Rantasalmelainen Kirsi Nousiainen pitää ahkerasti esillä sisäilmasairaiden asiaa. Tammikuun lopussa hän kertoi Facebook-blogissa sairaalassa saamistaan oireista.Facebook-kuvakaappaus.

Kirsi Nousiainen oli ollut sisällä sairaalassa vasta varttitunnin, kun oireet alkoivat. Happi ei kulkenut, lihakset väsyivät. Kasvot lehahtivat punaiseksi. Ääni lähti. Lääkärikäynnin loppuvaiheessa häntä hoitanut lääkärikin puuttui asiaan.

– Hän sanoi, ettei kannata jäädä kauemmaksi ajaksi kuin on pakko, Nousiainen kertoo.

Rantasalmelaisen Nousiaisen sairaus on hankala allerginen astma ja ABPA (löydät sairaudesta lyhyen kuvauksen täältä (siirryt toiseen palveluun) ja pidemmän täältä (siirryt toiseen palveluun)). Hän oirehtii terveydentilansa vuoksi helposti huonosta sisäilmasta. Niinpä esimerkiksi juuri Kuopion yliopistollisen sairaalan jotkut osastot ovat hänelle vaikeita paikkoja.

– On vanha vitsi, että muut menevät sairaalaan paranemaan ja sisäilmasairaat menevät sairastumaan.

Nyrkkisääntö on, että jos Nousiainen on pari tuntia sairaalassa, oireet saattavat jatkua jopa pari päivää vielä kotonakin. Tällä kertaa käynti oli erityisen vaikea, sillä sairaalarakennuksen ilmastointi oli henkilökunnan kertoman mukaan tilapäisesti pois päältä.

Muovimatot ovat yksi mahdollinen syypää

Kuopion yliopistollinen sairaala ei luonnollisestikaan ole ainoa sairaala tai ylipäänsä rakennus, jonka sisäilmasta Nousiainen saa oireita. Se, että saa joskus pahojakin oireita hoidettavana ollessaan, on kuitenkin hankala yhtälö hänelle ja monelle muulle sisäilmasairaalle.

– Joskus on tuntunut siltä, että ei pitäisi mennä ollenkaan. Ihmisen pitää kuitenkin saada hoitoa ja hyvät lääkärit ovat kiven alla, hän sanoo.

On mahdotonta sanoa, kuinka paljon sairaaloiden sisäilmasta oireilevia potilaita on. Sairaaloiden henkilökunnasta oirehtii karkeasti arvioituna muutama prosentti, kertoo Työterveyslaitoksen työlääketiedeyksikön ylilääkäri Kirsi Karvala. Heidän oireensa eivät selity pelkästään rakennukseen liittyvillä tekijöillä, vaan esimerkiksi työn kuormittavuus ja työyhteisö vaikuttavat.

Puutteellinen ilmanvaihto ja muovimatoista aiheutuvat VOC-päästöt (siirryt toiseen palveluun) ovat Karvalan mukaan tyypillisimpiä syitä huonolle sisäilmalle sairaaloissa. Myös kosteusvaurioita löytyy taustalta: kun Työterveyslaitos viimeksi selvitti 10 eri sairaalan tilat, 15 prosentissa pinta-alasta löytyi kiireellisiä korjauksia vaativia kosteusvaurioita.

Nousiainen ei tiedä, mikä KYSin sisäilmassa aiheuttaa hänelle oireita. Toisissa rakennuksissa oireita on enemmän kuin toisissa. Juuri VOC-yhdisteet ovat kuitenkin yksi mahdollisuus, sillä hän tietää oireilevansa niistä yleensä. Lisäksi sairaalassa tiedetään, että muovimatot ovat viime vuosina aiheuttaneet ongelmia.

Jotkut mattovalmistajat ovat miltei pannassa, kun tiedetään, että heidän tuotteissaan on ollut toistuvasti ongelmia.

Pekka Turunen

"Ongelmat on saatu pienenemään vaihtamalla"

Muovimattojen aiheuttamat sisäilmaongelmat ovat tyypillisesti nimenomaan julkisen rakentamisen taakka. Usein syynä on betonilaatta, joka on pinnasta saatu riittävän kuivaksi, mutta jonka sisältä nousee kosteutta, kun päälle on asennettu tiivis matto. Kun betonin alkalinen kosteus ja muovimaton liima kohtaavat, syntyy kaasumaisia päästöjä.

– Sen tuntee hajusta. Ei pelkästään herkimmät ihmiset, vaan muutkin voivat huomata, että jotain on tapahtumissa. Joskus maton kiinnityslujuuskin voi heikentyä kosteuden vaikutuksesta, sanoo rakennustekniikan professori Matti Pentti Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Myös Kuopion yliopistollisen sairaalan vt. kiinteistöjohtaja Pekka Turunen ottaa esille muovimattojen haitat, kun hän kertoo syistä sairaalassa havaittujen sisäilmaongelmien takana.

KYSissä vaihdetaan vuosittain satojen neliömetrien edestä muovimattoa henkilöstön ja potilaiden oireilun vuoksi. Esimerkiksi nyt on käynnissä päivystysosaston yläpuolisen lastenosaston lattiamaton uusiminen. Alaa on tuhat neliötä.

Joskus on tuntunut siltä, että ei pitäisi mennä ollenkaan.

Kirsi Nousiainen

Turusen mukaan remontille ei ole erityisemmin muuta syytä kuin halu vaihtaa terveempään rakennusmateriaaliin. Huonosta sisäilmasta tuli ilmoituksia henkilökunnalta ja potilailta. Sisäilmamittausten ja materiaalitutkimusten jälkeen päädyttiin vaihtamaan matto.

– Meillä on kokemuksia siitä, että ongelmat on saatu pienenemään vaihtamalla. Jotkut mattovalmistajat ovat miltei pannassa, kun tiedetään, että heidän tuotteissaan on ollut toistuvasti ongelmia.

Onnistuneet remontit ovat tutkitusti hyvä tapa vähentää henkilökunnan ja potilaiden oireilua. Työterveyslaitos tutki Kuopiossa KYSin ja Turussa Tyksin isoja remontteja vuosina 2014–2017. Rakennuksissa olleet sisäilmaongelmat vähenivät tutkimuksen aikana (siirryt toiseen palveluun) 44 prosentista 22 prosenttiin.

Sisäilmasairas Kirsi Nousiainen pitäisi hyvänä ajatuksena lisäksi erikoisklinikoiden perustamista sisäilmasairaille. Viime vuonna yksi sellainen oli määrä avata Turkuun, mutta hanke pantiin jäihin.

Hyvä, paha muovimatto

Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan professori Matti Pentin mukaan betonin ja muovimattojen kosteudenhallinta on ongelma, johon rakennustekniikka ei ole löytänyt täydellistä ratkaisua.

– Jos muovimatto läpäisisi paremmin kosteutta, ongelmia olisi vähemmän. Mutta silloin matto ei ehkä ole yhtä kestävä eikä yhtä helposti puhtaana pidettävä, hän selventää.

Yliopistossa on parhaillaan käynnissä tutkimus, jossa yritetään löytää uusia ratkaisuja ongelmaan. Tutkimuksessa pyritään luomaan kriteerit, joilla materiaalin kosteudenkestävyys voitaisiin etukäteen varmistaa.

– Jos on niin, että kosteutta ei pystytä täysin hallitsemaan, saataisiin edes kosteutta paremmin kestävät tuotteet.