Hylätyt veneet ja autot työllistävät kaupunkeja – lasikuituveneet eivät kelpaa edes kaatopaikalle

Kansa hylkää autoja kadun varsille ja parkkipaikoille. Rannikolla ongelmia tuottavat myös lasikuituiset veneet, joita ei pysty viemään tällä hetkellä kaatopaikalle.

romuajoneuvot
Hylätyt veneet aiheuttavat ongelmiaYLE / Arja Lento

Katujen varsille tai asunto-osakeyhtiöiden parkkipaikoille hylätyt autot aiheuttavat töitä ja kustannuksia kunnille.

Esimerkiksi Seinäjoella kaupunki vie autoihin vuosittain noin 70 siirtokehotusta. Kehotuksen saaneista autoista yli puolet päätyy kaupungin varastoon ja yleensä romutettavaksi.

Auton lasiin ilmestyy siirtokehotus varsinkin silloin, kun hylätyksi epäilty auto haittaa kunnossapito- ja puhtaanapitotöitä.

– Näin lumisena talvena niitä paljastuu aina lumikasojen alta, kertoo Seinäjoen kaupungin tiemestari Tuomo Etula.

Suuresta osasta autoja saadaan selville omistaja, mutta joukkoon mahtuu myös kilvettömiä autoja.

Seinäjoen kaupunki postittaa siirtokehotuksen ja mahdollisen siirrosta koituvan laskun omistajan kotiin Trafista löytyvien tietojen perusteella. Ongelmia syntyy, mikäli tiedot eivät ole ajan tasalla.

– Sieltä saattaa ottaa Trafin tietojen mukainen omistaja meihin yhteyttä ja kertoa, että on myynyt auton jo useita vuosia sitten eteenpäin. Autoa on voitu myydä eteenpäin useita kertoja ilman että uusi omistaja on rekisteröinyt sen itselleen. Oikeaa omistajaa voi olla siis hankala selvittää, Etula kertoo.

Autoa on voitu myydä eteenpäin useita kertoja ilman että uusi omistaja on rekisteröinyt sen itselleen.

Tuomo Etula

Mikäli auto haittaa katujen kunnossapitoa ja sen vakuutusmaksut, katsastusmaksut tai autoverot ovat maksamatta, se ei ole liikennekelpoinen.

– Silloin me viedään automaattisesti siirtokehotus ja auto siirretään viikon kuluttua. Jos autossa on kuitenkin kaikki kunnossa, niin laitamme auton seurantaan ja tarkkailemme, onko se oikeasti liikenteessä oleva, Etula kertoo.

Vuosittain vastaan tulee Etulan mukaan autoja, joilla vielä riittäisi palveluvuosia liikenteessä. Aivan kaikki eivät siis ole romutuskunnossa.

– Jos niitä nelisenkymmentä meille siirretään, niin viidestä kymmeneen kappaletta on sellaisia, jotka saisi helposti liikennekäyttöön, Etula kertoo.

Hylätty auto poliisilaitoksen parkkipaikalla.
Jenni Joensuu / Yle

Vaasassa hylättyjen autojen määrä kasvaa

Vaasassa siirrettävien autojen määrä on kasvussa. Kaupunki siirsi varastoihinsa viime vuonna pelkästään parisenkymmentä kilvetöntä autoa. Vaasan kaupungin ympäristölakimies Anna Müggen mukaan kilvettömistä autoista tehdään siirron jälkeen ilmoitus kaupungin verkkosivuille sekä ilmoitustauluille.

– Jos siirtopäätöksestä ei ole valitettu, auto siirtyy kaupungin omistukseen 60 päivän kuluttua siitä, kun mahdollinen omistaja on saanut siirtopäätöksestä tiedon, Mügge kertoo.

– Jos autolla on jonkinlainen arvo, niin kaupunki huutokauppaa sen tai sitten se viedään romutettavaksi, Mügge lisää.

Vaasaa työllistävät myös hylätyt veneet

Hylätyt autot pystytään hinaamaan pois, mutta veneiden kanssa on ongelmallisempaa, sillä suurimmasta osasta ei ole rekisteritietoja. Vaasassa on parikymmentä venesatamaa ja viisi–kuusi paikkaa, joissa voi säilyttää veneitä.

– Joka vuosi ilmestyy pari-kolme romuvenettä. Tällä hetkellä meillä on noin 20–30 venettä, jotka on hylätty, Vaasan kaupungin laituripaikkavastaavana työskentelevä Keijo Taipalus kertoo.

Suuri osa hylätyistä veneistä on vanhoja puuveneitä tai lasikuidusta valmistettuja veneitä, joiden omistajista ei ole tietoa.

– Suuri osa on ilman moottoria ja osasta näkee, että koivut kasvaa läpi. Monista on myös ikkunat rikki, Taipalus kertoo.

Muun muassa Isolahdessa ja Kutterisatamassa on monta venettä ilman omistajaa. Osa veneistä on lojunut hylättyinä jo kymmeniä vuosia.

Keijo Taipalus on toiminut kaupungin laituripaikkavastaavana kolme vuotta ja tänä aikana veneiden määrä on lisääntynyt paljon.

Lasikuidusta valmistetut veneet ovat ongelmajätettä, joita Stormossenin jätteenkäsittelylaitos ei uuden jätelain nojalla pysty vastaanottamaan.

– Ihmiset vievät sinne, kun tietävät, että Stormossenille ei saa viedä, Taipalus kertoo.

Vanhan Merikihu-laivan omistajaa ei kaupunki ole tavoittanut. Pitkään rannalla olleen laivavanhuksen kohtaloksi koituu hävittäminen.
Mansikkasaareen on jätetty vuosien varrella paljon hylättyjä veneitä. Kuva vuodelta 2012.Yle/ Merja Siirilä

Lasikuituveneet suuri ongelma

Stormossenin palvelupäällikkö Seppo Ruostekosken mukaan lasikuituveneet ovat suuri ongelma.

– 2017 tammikuussa tuli kaatopaikkakielto orgaaniselle aineelle. Se tarkoittaa, että tuote saa sisältää vain kymmenen prosenttia orgaanista ainetta. Me tehdään kuitenkin koko ajan kovasti töitä, että ne veneet saisi johonkin loppusijoittaa, Ruostekoski kertoo.

Orgaanisella aineella tarkoitetaan tässä tapauksessa lasikuidun lisäksi muun muassa pvc-muoveja ja muita hyödyntämiskelvottomia muoveja sekä maa-ainesta sisältäviä rakentamisjätteitä.

Stormossen on anonut orgaanisten aineiden poikkeuslupaa, mutta asian käsittely on vielä kesken. Mahdollinen poikkeuslupakaan ei toisi pitkäksi aikaa helpotusta, sillä se on vain vuoden ajan voimassa.

– Meillä oli 2017 poikkeuslupa ja se meni umpeen. Nyt olemme anoneet uutta, mutta vielä emme ole saaneet vastausta, Ruostekoski kertoo.

Ruostekoski uskoo, että myös isommat veneitä valmistavat yritykset, kuten myös muut jätelaitokset ovat ongelmissa muuttuneiden säädöksien vuoksi.

– Teemme koko ajan töitä, sillä johonkinhan ne täytyy saada, Ruostekoski kertoo.