Kaikki talviolympialaisista!

Onko koneessa lääkäriä? Ammattilaisen pitää auttaa myös vapaa-ajallaan – "Onnistuu viinilasillisen jälkeenkin"

Hätätila lennolla ja koneessa lomaileva lääkäri. Entä jos lomafiiliksissä on tullut jo napattua pari viinilasillista, onko parempi jättää auttaminen silloin muille? Kenen on vastuu, ja miten koneessa voi hoitaa? Ammattilainen vastaa.

matkailu
Lentokoneen matkustamo
Touko Yrttimaa / Yle

Terveydenhuollon ammattilaisella on aina velvollisuus auttaa, myös vapaa-aikanaan ja niin maassa kuin ilmassa.

– Ilmassa apuun pyydetty ammattilainen arvioi itse auttamiskuntonsa. Koneessa ei yleensä edes pysty tekemään sellaisia toimenpiteitä, joilla vaarantaisi potilaan tilan. Auttaminen on lähinnä diagnostiikkaa ja oireiden hoitoa, joka onnistuu lomailevalta terveydenhoidon ammattilaiselta viinilasillisen jälkeenkin, sanoo EMA Finlandin lääketieteellinen johtaja Tuomas Hiltunen.

Mies esimerkiksi ohjeistaa työssään EMA Finlandissa Finnairin lentojen matkustajahenkilökuntaa puhelimitse koneeseen, jos joku sairastuu ilmassa. Hän on myös joutunut itse matkustajana tositoimiin.

Mitään virallista korvausta ei ole olemassa, mutta lentoyhtiöt saattavat palkita auttajan esimerkiksi maksuttomalla lennolla tai eivät millään.

Lääketieteellinen johtaja Tuomas Hiltunen, EMA Finland

Aina on parempi yrittää auttaa kuin jättää auttamatta. Terveydenhoidon ammattilaisia velvoittaa myös kansainvälinen Good Samaritan law eli hyvä samarialainen -laki.

– On itsestään selvää, että omien taitojen rajoissa autetaan. Eipä siinä taida olla kenelläkään sanomista, jos vilpittömästi auttaa potilasta, Hiltunen miettii.

Hänen mukaansa apu on myös pyyteetöntä.

– Mitään virallista korvausta ei ole olemassa, mutta lentoyhtiöt saattavat palkita auttajan esimerkiksi maksuttomalla lennolla tai eivät millään, sanoo Hiltunen.

Makuulle lattialle ja happinaamari kasvoille

Kansainvälisten tilastojen mukaan yleisin hätätilanne lennoilla on selittämätön pyörtyminen. Sekin on yleensä hyvänlaatuista.

Tuomas Hiltunen kertoo, että henkilökunta auttaa matkustajan yleensä koneen takaosaan, keittiötilan lattialle makuuasentoon ja laittaa happinaamarin potilaan kasvoille.

– Onhan siellä ahdasta ja valaistuskin vain kohtalainen, mutta kun ensihoitotaustalla on hoitanut potilaita talviyönä ojanpenkalla, lentokoneessa on ensiavulle lähes luksusolosuhteet, naurahtaa Hiltunen.

Jokainen matkustaja kärsii lennolla hapenpuutteesta. Terve ei sitä huomaa, mutta sydän- ja keuhkosairaat tuntevat sen olossaan.

Defibrillaattorin merkki.
Defibrillaattorista ilmoittava merkki.Yle

Kaikissa koneissa on oltava kansainvälisten määräysten mukaan perusensiaputarvikkeet. Hiltusen mukaan suuret kansainväliset yhtiöt ovat varustaneet koneensa vielä pidemmälle.

– Esimerkiksi Finnairin kaikista koneista löytyy sydäniskuri eli defibrillaattori. Myös lääkearsenaali on hyvä. Toinen ”pakki” on normaalia kipu- ja muita käsikauppalääkkeitä, joita matkustamohenkilökunta voi tuoda potilaalle. Toinen, järeämpi arsenaali, on lääkkeitä, jotka vaativat lääkärin määräyksen annostelusta ja terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamaan hoidon koneessa, Hiltunen kertoo.

Lennolla on kuitenkin rajalliset mahdollisuudet auttaa potilasta. Pääasia on turvata peruselintoiminnot ja pyrkiä vakauttamaan potilaan tila niin, että hänet ja kone saadaan turvallisesti kohteeseen.

Todellisessa hädässä haastavinta taistella aikaa vastaan

Kansainvälisten tilastojen mukaan henkeä uhkaavat sairastumiset ovat lennoilla erittäin harvinaisia. Se on hämmästyttävää, koska ilmassa reissaa paljon monisairaita ja iäkkäitä ihmisiä.

– Luulisi, että olosuhteetkin altistaisivat enemmän. Jokainen matkustaja kärsii lennolla hapenpuutteesta. Terve ei sitä huomaa, mutta sydän- ja keuhkosairaat tuntevat sen olossaan. Ihmiset ovat myös väsyneitä, stressaantuneita ja kuivia, koska panttaavat juomista vessassa ravaamisen pelossa. Osa on myös kuivattanut itsensä alkoholilla. Siihen vielä päälle jet lag, niin elimistö on aika kovilla, sanoo Tuomas Hiltunen

Henkeä uhkaavassa hädässä haastavinta on taistella aikaa vastaan. Silloin punnitaan saisiko välilaskulla matkustajan nopeammin sairaalahoitoon.

– Välilasku vie aikaa. Meren päällä se ei ole mahdollista. Potilaan kannalta se on myös hyödytöntä, jos lennetään vaikkapa Siperian päällä eikä lähimaillakaan ole kunnon sairaalaa, Hiltunen pohtii.

lentomatkustajia lentoasemalla
Reuters

Huippukallis välilasku potilaan pussista?

Lääketieteelliset välilaskut ovat harvinaisia ja kalliita. Yleensä kulut menevät lentoyhtiön piikkiin, mutta pahimmillaan myös potilaalle voi koitua seuraamuksia.

Lentoyhtiöt ennakoivat matkustajien sairaskohtausriskiä pyytämällä terveydentilan selvitystä kaikilta, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyjä, esimerkiksi lisähappea, lisäpaikkoja, neste- ja lääkehoitoja tai vaikkapa hengityslaitteita lennolle.

Lentoyhtiöllä on käytössä niin sanottu medical clearance -prosessi. Konsultoiva asiantuntija päättää, päästetäänkö matkustaja koneeseen.

– Jos kiellon saanut matkustaja keplottelee itsensä koneeseen mukaan, saa vakavan sairaskohtauksen ja kone joutuu tekemään lääketieteellisen välilaskun, potilas voi joutua korvaamaan kulut, jotka pahimmillaan ovat satojatuhansia euroja. Tällaisissa tapauksissa yleensä edes vakuutukset eivät auta, Tuomas Hiltunen kertoo.