EK: Lakon kustannukset jopa 120 miljoonaa euroa – SAK: Eipäs, vaan 18 miljoonaa

Työttömyysturvan aktiivimallia vastustavaan lakkoon osallistui yli 150 000 Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten työntekijää. Lisäksi lakkoon osallistui julkisen sektorin työntekijöitä erityisesti kunta-alalta.

työttömyysturvan aktiivimalli
Tyhjä Siilitien metroaema Helsingissä.
Siilitien metroasema tyhjeni asiakkaista lakon takia 2. helmikuuta 2018.Timo Korhonen / AOP

Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksiltään keräämien tietojen mukaan tänään perjantaina järjestetty poliittinen lakko eduskunnan päättämää työttömyysturvan aktiivimallia vastaan aiheutti jopa 120 miljoonan euron tappiot.

EK:n mukaan tappiota voi suhteuttaa siihen, että yhden perjantaipäivän liikevaihto niillä toimialoilla, joihin työtaistelu voimakkaimmin kohdistui, on yli 400 miljoonaa euroa ja Suomen meriteitse tapahtuvan ulkomaankaupan arvo päivää kohti on 290 miljoonaa euroa.

– Työtaistelun seurauksena Suomen bruttokansantuote alenee arviolta noin 120 miljoonalla eurolla. Suurimmat ja kauaskantoisimmat vahingot työmarkkinahäiriöstä koituvat kuitenkin suomalaisyritysten maineelle ja Suomen luotettavuudelle yritysten sijaintipaikkana, sanoo EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila.

Teknologiateollisuus arvioi viikkoa ennen lakkoa yritystensä menetysten nousevan 230 miljoonaan euroon. Rakennusteollisuus (siirryt toiseen palveluun) arvioi vielä eilen alan menetyksiksi sata miljoonaa euroa.

SAK: Kaikkea ei tarvitse kuroa kiinni ylitöinä

SAK:n tänään esittämän arvion mukaan lakon kustannukset yrityksille jäävät 18 miljoonaan euroon.

Arvio perustuu siihen, että lakon vuoksi tekemättä jäänyt työ jouduttaisiin teettämään ylityönä. SAK on käyttänyt arvion perustana 200 000 lakkolaisen määrää, 50 prosentin ylityökorvausta ja palkansaajien keskiansiota.

SAK olettaa, että kaikkea menetettyä työtä ei tarvitse teettää ylityönä, vaan tuotantoa voidaan kuroa umpeen normaalin työajan puitteissa, mikä vähentäisi taloudellisten menetysten määrää.

EK:n mukaan menetyksiä voidaan kuroa myöhemmin kiinni vain hyvin pieneltä osin. Esimerkiksi suurella osalla palvelualoja, kuten majoitus- ja ravitsemisalalla, perjantaina menetetty myynti ei juurikaan korvaudu seuraavien päivien lisämyynnillä, todetaan EK:n tiedotteessa.

EK muistuttaa myös, että lyhyetkin häiriöt aiheuttavat haitallisia poikkeusjärjestelyjä ja viivästyksiä toimituksiin.

Muokattu 2.2. klo 17.17: Jutussa todettiin alun perin, että EK:n esittämät luvut olisivat selvästi pienempiä kuin mistä työnantajaliitot puhuivat ennen lakkoa. Esimerkiksi Teknologiateollisuus kuitenkin puhui jäsenyritystensä tuotannonmenetyksistä, ei BKT:stä, joten suora vertailu ei ole mahdollista.

Lue myös: Työttömien puolustajien kiukku purkautui Senaatintorilla – katso kuvat ja tunnelmat pääkallopaikalta