Porohoitajat tyytyväisiä Vuotoksen tekojärven hylkäämiseen

Vuotoksen altaat olisivat hukuttaneet Hirvasniemen paliskunnan porojen kesälaitumet.

Kemijoki Oy
Vapaa Vuotos -kyltti
Vuotos on herättänyt tunteita kymmeniä vuosia.Jarmo Honkanen / Yle

Kemihaaran laajat jängät Pelkosenniemellä tuottavat poroille luonnonravintoa kesäisin.

Hirvasniemen paliskunnan poroisäntä Jukka Knuuti on tyytyväinen valtioneuvoston torstaiseen (1.2.2018) päätökseen torjua tekojärvi Natura-alueelle.

– Meidän mielestä se on hyvä päätös ja toivottavasti lopettaa keskustelun, jahkailun ja sen uudelleen lämmittämisen tulvasuojelun nimissä. Me on vastustettu sitä allasta ihan alusta asti ja kunnioitettu demokratiaa ja toivottavasti nyt Lapin liitto tekee samoin, sanoo Hirvasniemen poroisäntä Jukka Knuuti.

Allas hukuttaisi laitumet ja korvaavia laitumia ei ole tarjolla.

– Meidän keskeisimmät kesälaitumet sijaitsevat justiin tällä Vuotoksen alueella oli sitten kysymys siitä vanhasta tai tästä uudesta altaasta. Se olisi ollut meille erittäin vahingollinen, se olisi katkaissut paliskunnan itä-länsi suunnassa, sanoo Hirvasniemen poroisäntä Jukka Knuuti.

Vuotoksen altaista voidaan puhua monikossa.

Suurin altaista oli se jonka rakennusluvan korkein hallinto-oikeus KHO hylkäsi vuonna 2002. Sen jälkeen tekojärvihanketta on ajettu pinta-aloiltaan pienempänä ainakin Kemijoen monitoimialtaan ja viime vuodet Kemihaaran tulvasuojelualtaan nimellä.

Kaikki sijoittuvat samalle, parhaiten Vuotoksena tunnetulle alueelle.

Kemijoki Oy vaisuna allashaaveiden haihtumisesta

Taloudellisen hyödyn Vuotoksen allasvaihtoehdoista olisi korjannut Kemijoki Oy:n tuottamana huokeana osakassähkönä Fortum. Kemijoki Oy:n johto on haluton arvostelemaan valtioneuvoston Natura-alueen tekojärvelle.

– Kyseessä on laaja kokonaisuus ja viime kädessä valtioneuvoston tehtävä on arvioida poikkeuslupia Natura-alueelle. Me toimimme valtioneuvoston päätösten mukaisesti. Selvyyden vuoksi pitää aina muistuttaa, että Kemijoki Oy:llä ei ole ollut minkäänlaista Kemihaara-hanketta, vaan tämä on yhteiskunnallinen tulvasuojeluhanke mikä on ollut käynnissä, sanoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Vesivoimayhtiön mukaan Vuotoksen alueen tekoaltaasta olisi ollut hyötyä tuotannossa ja tulvien hallinnassa.

– Sen merkitys säätövoiman kannalta ja tulvavesien keräämisen kannalta olisi ollut merkittävä. Suurin tulvaongelma on, että Ounasjoen ja Kemijoen tulvat tulevat samaan aikaan. Altaalla olisi pystytty pidättämään nimenomaan Kemijärven yläpuolisia vesiä vähän pitempään, sanoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Vuotos törmää lakiin jo toisen kerran

Vuotos on kaatunut lakiin jo kahdesti. Joulukuussa 2002 KHO hylkäsi Kemijoki Oy:n lupahakemuksen Vuotoksen tekojärven rakentamisesta.

Ylimmän oikeuden mukaan Vuotos olisi laaja-alaisena, syvällekäyvänä ja pysyvänä allasalueella aiheuttanut luonnonarvoille huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisina muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa.

KHO:n ratkaisu oli järkytys Lapin valtaa pitäville poliitikoille oikealta vasemmalle. Maakunnan etujärjestö Lapin liitto käynnisti hankkeen lobbauksen. Kemijoki Oy on antanut asiantuntemusta ja sivustatukea.

Tämä viisitoista vuotta kestänyt Lapin liiton suurhanke sai päätöksensä torstaina (1.2.2018) kun valtioneuvoston yleisistunto hylkäsi tekojärvihankkeen Euroopan luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain vastaisena.

Valtioneuvosto katsoi toisin kuin Lapin liitto, että Kemijärven ja Rovaniemen taajamien tulvasuojelu on toteutettavissa tulvapenkereillä ja muilla keinoilla, jotka eivät heikennä Natura-2000 verkostoon kuuluvien Kemihaaran soiden luontoarvoja.

Valtioneuvoston päätös on sidottua oikeusharkintaa. Päätöksestä on mahdollisuus valittaa KHO:een. Valitusoikeus on ainakin Lapin liitolla.