Puolan valtapuolue jakaa rahaa lapsiperheille, ja suosio on taattu: "Nyt meillä on varaa harrastuksiin"

Laki ja oikeus -puolueen kannatus kasvaa tasaisesti, vaikka puolue on vienyt EU-myönteiset puolalaiset törmäyskurssille unionin kanssa.

Puola
Dorota Bojemskan kahdeksasta lapsesta kotona olivat Róża, Felek, Maria ja Andrzej.
Dorota Bojemskan kahdeksasta lapsesta kotona olivat Róża, Felek, Maria ja Andrzej.Petri Raivio / Yle

VarsovaDorota Bojemska on tehnyt osansa Puolan väestönkasvun eteen. Hänellä on kahdeksan lasta, viisi poikaa ja kolme tyttöä.

– Pojat pitävät uinnista ja jalkapallosta. Nyt meillä on varaa harrastuksiin, kiitos 500 plus -ohjelman, Bojemska sanoo keittiön pöydän ääressä.

500 plus on Puolaa hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen perustama lapsilisäjärjestelmä, jossa perheille maksetaan 500 zlotya per lapsi alkaen toisesta lapsesta. Puolan elintasoon nähden järjestelmä on varsin antelias: 500 zlotya on yli 120 euroa.

Esimerkiksi Bojemskoille ohjelma tarkoittaa 3 500 zlotyn lisätuloa kuukaudessa. Aiemmin Puolassa ei ollut lapsilisäjärjestelmää lainkaan.

– Yhtäkkiä meillä oli varaa lähettää lapset talvilomille. Ja mennä lasten kanssa hammaslääkärille, joka on Puolassa yksityistä terveydenhoitoa, Bojemska sanoo.

Varsovan liepeillä omakotitalossa asuva perhe edustaa puolalaista keskiluokkaa. Dorota Bojemska on kotona lasten kanssa, mies on yrittäjä.

Lapsilisän lisäksi Bojemska on muutenkin hyvin tyytyväinen konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen johtaman hallituksen otteisiin. Hallitus on myllännyt peruskoulutuksen täysin, ja eläkeikää on alennettu.

"Muutokset tehtävä historian takia"

Dorota Bojemskan tavoin hallituksesta ajattelevia on Puolassa yhä enemmän.

Tammikuussa tehdyssä mittauksessa Laki ja oikeus -puolueen kannatus oli noussut jälleen uuteen ennätykseen, 44 prosenttiin. Vuoden 2015 vaaleissa puolue sai 37 prosenttia äänistä ja yksinkertaisen enemmistön parlamenttiin.

Hallituksen kannatusta ei näytä syövän edes riitely EU:n kanssa, vaikka puolalaiset ovatkin kyselyjen mukaan keskimääräistä EU-myönteisempää väkeä.

Oikeuslaitoksen uudistus on vienyt hallituksen napit vastakkain Euroopan komission kanssa. Uudistus alentaa tuomarien eläkeikää ja osallistaa poliitikot tuomarien nimityksiin. Hallitus on perustellut sitä tarpeella päästä eroon sosialismin aikaisista tuomareista.

Dorota Bojemska kertoo tukevansa reformia.

– Nämä muutokset on tehtävä Puolan historian takia. Kommunistisen järjestelmän rippeistä ei ole vieläkään päästy eroon, hän sanoo.

EU:n mukaan uudistus vaarantaa oikeusvaltioperiaatteen, sillä se hälventää vallan kolmijakoa lainsäätäjien ja oikeuslaitoksen välillä. Komissio käynnisti joulukuussa sanktiomenettelyn Puolaa vastaan.

Laki ja oikeus -puolueen puheenjohtaja Jaroslaw Kaczynski erotti joulun alla pääministeri Beata Szydlon ja nosti hänen tilalleen kielitaitoisen ja liberaalimpana pidetyn Mateusz Morawieczkin. Tämä puolestaan vaihtoi hallituksesta viisi ministeriä, mutta oikeusministeri jäi paikalleen.

"Kaczynski ohjailee"

Puolan poliittisen jakolinjan toisella puolella valtapuolueen kasvavaa kannatusta ja oikeusjärjestelmän uudistusta seurataan kauhulla.

– Pääministeri ei edelleenkään tee omaa politiikkaa. Häntä ohjaa Kaczynski, joka on yhä vallankahvassa, sanoo toimittaja Agata Diduszko.

– Niin kauan kuin on näin, on aivan sama, kuka antaa hallitukselle kasvot.

Diduszko työskentelee vasemmistolaisessa Krytyka Polityczna -lehdessä. Hän myöntää, että lapsilisäuudistus oli hyvä hanke, koska se parantaa heikoimmassa asemassa olevien perheiden tilannetta.

Agata Diduszko on toimittaja Krytyka Polityczna -lehdessä Varsovassa.
Agata Diduszko on toimittaja Krytyka Polityczna -lehdessä Varsovassa.Daniel Olin / Yle

Maailmanpankin mukaan uudistus pudotti kertaheitolla äärimmäisen lapsiköyhyyden Puolassa 11,9 prosentista 2,8 prosenttiin. Määritelmän mukaisen nelihenkisen perheen tulot ovat alle 1 500 zlotya eli 375 euroa kuukaudessa.

Diduszkon mukaan aiemmat hallitukset laiminlöivät pienituloisten tilanteen. Puolan talous kyllä kasvoi ripeästi esimerkiksi liberaalin Kansalaisfoorumi-puolueen valtakaudella 2007–2015, mutta kasvun tuoma vauraus ei valunut kaikille.

– Liberaalit sanoivat, että nyt meillä on vapaus, ja kaikki muu asettuu tasapainoon itsestään. Vapaat markkinat ja näkymätön käsi tasoittavat tilanteen. Se ei ollut totta, Diduszko sanoo.

Lapsilisälle oli siis tarvetta, ja nyt hallitus korjaa suositun uudistuksen hedelmiä kannatuksen kasvun muodossa.

Mutta Diduszkon mukaan puolue on osannut valjastaa myös maahanmuuttoon liittyvät pelot oman kannatuksensa pönkittämiseen.

"Pelolla hallitsemista"

Vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä kolme neljästä puolalaisesta sanoi, että Puolan pitäisi ottaa vastaan sotaa pakenevia pakolaisia, Diduszko sanoo.

Muutamaa kuukautta myöhemmin mielipide oli kääntynyt päinvastaiseksi. Kolme neljästä sanoi, että pakolaisia ei pidä ottaa. Muutos tapahtui, vaikka Puola ei tuona aikana ottanut vastaan pakolaisia käytännössä lainkaan.

Toimittaja Diduszkon mukaan muutos oli seurausta Laki ja oikeus -puolueen pelon lietsonnasta. Puolue alkoi levittää käsitystä, jonka mukaan pakolaiset ovat turvallisuusuhka.

– Laki ja oikeus käyttää pelolla hallitsemista päivittäin. Siksi he ottivat haltuunsa kansallisen television ja radion. Ne antavat puolueelle äänitorven kertoa mielipiteensä kaikille, Didyszko sanoo.

Hän viittaa siihen, että Puolan yleisradion keskeisille paikoille on nimitetty puolueelle myötämielistä väkeä. Laki ja oikeus saattoi ensi töikseen 2016 voimaan lain, joka alistaa yleisradioyhtiön maan hallituksen valvontaan. Monet puolueeseen kriittisesti suhtautuneet toimittajat saivat lähteä.

– Vasta nyt meillä on todellinen sananvapaus, sanoo puolestaan perheenäiti Dorota Bojemska, joka viettää aikaa kotona neljän lapsen kanssa Varsovan laidalla. Neljä muuta lasta ovat perheen isän kanssa talvilomalla.

Dorota Bojemska ja hänen kaksivuotias poikansa Felek.
Dorota Bojemska ja hänen kaksivuotias poikansa Felek.Daniel Olin / Yle

Euroopasta eristäytymistä Bojemska ei toivo, eikä Puolan lähtöä EU:sta.

– Haluaisin, että lapsillani olisi mahdollisuus nähdä maailmaa. Sitten he voisivat tulla takaisin Puolaan ja käyttää kokemuksiaan täällä, hän sanoo.

– Emme me halua tätä konfliktia. Toisaalta Puola on yhä nuori demokratia, ja meidän on rakennettava identiteettimme ja vahvempi asemamme vapaana valtiona.